sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Lukuja rahastojeni takaa

Tällä kertaa ajattelin käydä kootusti läpi sijoitussalkkuni rahastoihin liittyviä lukuja. Pääsemme sukeltamaan niin rahastojen tuottohistoriaan, vastuullisuuteen, sisältöön kuin kuluihinkin. 

Aktiivisia rahastojani lukuunottamatta olen erikseen kunkin rahaston osalta tutkinut näitä tekijöitä rahastotarkasteluteksteissäni, jotka löydät kootusti täältä.

 

Tiedot on poimittu 11.4.2021 ja lähteinä on käytetty Nordnetia sekä Morningstaria.


Rahastojen kehitys ja tuotot

Aluksi tarkastellaan, miltä rahastojen tuottohistoria näyttää. Kyseessä on nyt rahastojen yleinen tuotto, ei kehitys omassa sijoitussalkussani. 

Tuotot ovat euromääräisinä ja esitettynä eri ajanjaksoilla: alkuvuonna (11.4. asti), sekä viimeisen vuoden ja kolmen sekä viiden vuoden aikana:

 
 

Taulukko on järjestetty viiden vuoden tuoton mukaan. SPP Global on ollut euromääräisenä tarjolla vasta reilun vuoden, joten pidemmän aikavälin tuottohistoria siltä vielä puuttuu.

Teknologiarahasto erottuu tuottojen puolesta edukseen pitkällä aikavälillä. Samoin Spiltan Aktiefond Investmentbolag on mukana kärkikaksikossa. Ylipäätään sanoisin, että viimeisen viiden vuoden aikana hyviä tuottoja on saanut joka puolelta, koska esimerkiksi kaikkien omien rahastojeni tuotto viiden vuoden ajalta on yli 70 %. 

Lyhyemmällä aikavälillä on varsin paljon heittoa siinä, mikä maantieteellinen alue tai toimiala kulloinkin tuottaa parhaiten. Itse pyrin rahastoja vertaillessa keskittymään pitkän aikavälin tuottoihin, eli näistä tiedoista viiden vuoden tuottoon tai pidempäänkin, jos sellainen on saatavissa.


Juoksevat kulut

Rahastojen vuosittaisten juoksevien kulujen suhteen sijoituksissani on suurta hajontaa riippuen, onko kyseessä passiivinen vai aktiivinen rahasto:


Norjan ja Suomen indeksirahastoilla ei ole juoksevia kuluja ollenkaan. Muut passiiviset rahastoni asettuvat 0,18 - 0,31 % haarukkaan kuluiltaan. 

Toisesta ääripäästä löytyvät aktiiviset terveydenhuolto- sekä teknologiarahastoni, joissa kulut lähentelevät pahimmillaan 2 prosenttia. Mutta toisaalta teknologiarahaston kuluille koen myös saaneeni vastinetta, koska rahasto on myös tarjonnut parhaimmat tuotot toistaiseksi.

 

Vastuullisuus ja Morningstar -tähdet

Seuraavaan taulukkoon olen kerännyt rahastojen Morningstarilta saamat ratingit sekä vastuullisuusarvosanat:

Ratingit arvioivat rahastoja suhteessa saman kategorian muihin rahastoihin. Näiden osalta viisi rahastoani on saanut korkeimman arvosanan ja kolmella on kolme tähteä. SPP:n rahastolta arvio puuttuu, koska sillä ei ole kolmen vuoden historiaa takanaan.

Sen verran olen rahastoja valitessani kiinnittänyt huomiota Morningstar -ratingiin, etten ole valinnut sijoituskohteita, joilla se on alle kolme.

Vastuullisuuden osalta hajontaa löytyy paljon: Suomen indeksirahasto ja Spiltanin rahasto ovat saaneet parhaan arvion, kun taas Norjan indeksirahasto löytyy toisesta ääripäästä huonoimmalla mahdollisella arvosanalla.

Kuten rahastoistakin huomaan, niin en ole toistaiseksi erityisemmin keskittynyt sijoituskohteiden vastuullisuuteen. Tämä voi kyllä olla asia, jolle annan jatkossa suuremman painoarvon.


Rahastojen sisältö

Kurkataanpa sitten vielä hieman rahastojen sisältöön. Käsittelyyn otetaan rahastojen osakesijoitusten määrä sekä suurin omistus ja toimiala:


Osakeomistukset

Paljonko rahastoilla on eri osakeomistuksia, eli miten hajautettuja ne ovat?

Ylivoimaisesti eniten omistuksia löytyy kehittyvien maiden ETF:stä, reilu 2 800. Myös molemmat maailmarahastoni löytyvät listan kärjestä. 

Toisessa päässä Norjan ja Suomen rahastot sijoittavat vain 25 eri osakkeeseen, toki markkina-alueetkin ovat varsin pienet. 

Spiltanin rahasto sijoittaa vain 17 eri osakkeeseen, mutta koska sijoituskohteet ovat pääasiassa sijoitusyhtiöitä, niin todellisuudessa välillisiä sijoituskohteita on paljon enemmän. Olen avannut asiaa enemmän täällä.


Suurin sektori

Toimialojen suurin painotus kullekin rahastolle löytyy seuraavasta taulukosta:

Varsin teknologiapainoitteiselta näyttää lista: viidellä eri rahastolla se on suurin toimiala. Suomen ja Spiltanin rahastoissa rahoituspalvelut nousevat esiin ja Norjan rahastossa puolestaan energiasektori.


Suurin omistus

Rahastojen suurimpien omistuksien lista näyttää seuraavalta:

Apple on maailmarahastojen sekä USA- ja teknologian rahastojen suurimpana sijoituksena. Muuten kohde vaihtelee: Suomi -rahastossa se on esimerkiksi Nordea ja Norja -rahastossa Equinor.


Varsin mielenkiintoista oli tehdä vertailua rahastoista tähän tapaan kerättynä taulukoihin. Vastuullisuuspuoli oli se asia, joka itselle eniten osui silmään. Samoin en ole tainnut aiemmin vertailla, kuinka hajautettuja rahastoni osakeomistuksien suhteen ovatkaan. Muuten pitkälti asiat olivat itselle jo tuttuja, eikä varsinaisia yllätyksiä tullut.

Oletko sinä tehnyt yhteenvetoa sijoituksistasi?

 

torstai 1. huhtikuuta 2021

Kuukausikatsaus: maaliskuu 2021

Keväistä huhtikuun ensimmäistä päivää lukijoille! Kuunvaihde tietää aina blogin puolella kuukausikatsauksen aikaa ja katsotaankin nyt, miten sijoitukset kehittyivät maaliskuun aikana.

Maaliskuussa oli sen verran kiirettä, etten entinyt paneutua blogiin niin paljon kuin olisin halunnut. Kuukauden aikana blogi täytti jo vuoden, ja samoin sijoittamisen aloittamisesta on kulunut nyt 2 vuotta. 

Lisäksi kirjoitin toivepostauksen Nordnetin ETF-kuukausisäästöstä sekä esittelin entistä Tanskan Superrahastoa.


Salkun kehitys

Olipas mainio maaliskuu sijoitusten kehityksen osalta:

Ihan hämmästyin, kun sijoituksien maaliskuun tuotoksi muodostui 5 %. Euroissa tämä tarkoitti 734 € arvonnousua salkussa. Mahtava kuukausi kaiken kaikkiaan.

 

Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys kuukauden aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:


Spiltanin rahasto oli maaliskuussa hurjassa vedossa 10 prosentin nousullaan. USA- ja maailmarahastot seurasivat perässä mukavilla kuukausituotoillaan. Häntäpäästä löytyvät kehittyvien maiden ETF sekä toimialakohtaiset rahastoni. 

Teknologiaosakkeiden pitkään jatkunut huuma näyttäisi vihdoin tauonneen ja maaliskuussa tultiinkin reippaammin alaspäin. Rahaston osuuden arvo tippui dollareissa 5 prosenttia kuukauden takaiseen nähden.


Kuukauden ostot

Uusien rahasto-ostojen puolesta mentiin aikalailla tavoitesummalla:

Uusia rahastomerkintöjä tein 255 eurolla maaliskuussa. Koska tavoitteeni on tehdä ostoja joka kuukausi vähintään 250 eurolla, niin tämä on ihan riittävä taso itselle.

Sijoitussalkku humpsahti mukavan arvonnousun sekä lisäostojen myötä lähes 1 000 € kuun takaista suuremmaksi. Jos suotuisa kehitys jatkuu, niin 16 000 € rajapyykkikään ei ole enää kaukana.


Vuositavoitteen edistyminen

Asetin vuodenvaihteessa tavoitteekseni kasvattaa sijoitussalkkuni 18 000 euroon vuoden loppuun mennessä. Keskimäärin salkun arvon tulisi siis kasvaa lisäostojen ja arvonnousun myötä 365 € joka kuukausi. 

Helmikuussa salkun arvo nousi siis 989 euroa:

 

Tämä pirteä maaliskuu sai aikaan suuren pomppauksen myös tässä kuvaajassa. Maaliskuun lopun tavoitetta ollaan edellä 999 euroa. Tasaisen vauhdin taulukolla näihin lukemiin olisi ollut tavoitteena päästä vasta kesäkuun lopussa. Tällä hetkellä vuositavoitteen saavuttamisen osalta näyttää lupaavalta.

 

Salkun tilanne

Sijoitusten tilanne näyttää tältä:

Sijoituksiin olen laittanut tähän mennessä vajaa 12 000 € rahaa ja salkun arvo on tällä hetkellä reilu 3 700 € tätä korkeampi. Sijoitusten tuottoprosentiksi muodostuu 31 %.

Helmikuussa iloittu ensimmäinen kaksinkertaistunut rahasto-omistus on kaukainen muisto vain, koska teknologiarahasto on tullut niistä hetkistä reilusti alaspäin. Ja samoin tietysti lisäostoilla on oma vaikutuksensa asiaan.


Miten sinun maaliskuusi sujui?