perjantai 23. huhtikuuta 2021

Miten tulkita ETF:ien nimiä ja lyhenteitä? - Opas aiheeseen

Sukelletaan tällä kertaa ETF:ien nimien ja lyhenteiden maailmaan. Itse koin ETF:ien nimet alkuun tosi mystisiksi ja hankaliksi ymmärtää. Matkan varrella asia on kuitenkin paremmin hahmottunut ja nimiin alkaa jo saada jonkinlaista otetta. 

Sain lukijalta toiveen kirjoittaa ETF:ien nimien tulkinnasta ja ajattelinkin koota tähän pitkähköön tekstiin ylös ETF:ien nimiin ja lyhenteisiin liittyviä asioita selityksineen.

Ensin alkuun kuitenkin muistutus, mitä ETF:t ylipäätään ovat. Lyhenne ETF tulee englanninkielisistä sanoista Exchange Traded Fund. Eli kyseessä on pörssinoteerattu rahasto, joka eroaa normaaleista rahastoista siinä, että osuuksia ostetaan ja myydään pörssin kautta osakkeiden tapaan. ETF:ien ostoista ja myynneistä peritään siis lähtökohtaisesti välittäjän hinnastonmukaiset kaupankäyntikulut. Nordnet taitaa ainoana Suomessa tarjota kuukausisäästöpalvelua ETF:ille.

Tekstissä keskityn osakkeisiin sijoittaviin ETF:iin ja esimerkiksi korko-ETF:t jäävät postauksen ulkopuolelle. Olen nostanut esimerkki-ETF:iä esiin kustakin käsiteltävästä asiasta ja lopuksi katsotaan vielä muutaman ETF:n nimitulkinta kokonaisuudessaan.

Toivottavasti tästä tekstistä on apua ETF:ien tulkintaan jatkossa. Kommentteihin voi laittaa, jos tulee mieleen jotain listalta puuttuvaa.

 

ETF:ien nimien rakenne

Koen, että ETF:ien nimet noudattavat pääasiassa tietynlaista rakennetta, josta paloja voi yksitellen lähteä tulkitsemaan.

Päädyin jakamaan nimet kolmeen osaan, jotka ovat tieto liikkeeseenlaskijasta, sijoituskohde sekä nimen loppupään lyhenteet:

esimerkiksi:  iShares | MSCI Canada | UCITS ETF USD (Acc)

 liikkeeseenlaskija | sijoituskohde | lyhenteet

 

 

Liikkeeseenlaskijat

ETF:ien nimien alussa on yleensä mainittu sen liikkeeseenlaskijan nimi. Tämä on taho, joka hallinnoi ETF:ää, eli esimerkiksi ostaa rahaston varoilla osakkeita. Liikkeeseenlaskijan on pidettävä ETF:n varat erillään omista varoistaan. Eli sijoitukset ovat turvassa siinäkin tilanteessa, että liikkeeseenlaskija joutuisi vaikeuksiin.

Seuraavassa on listausta yleisimmin vastaantulevista liikkeeseenlaskijoista sekä heidän ETF-tuoteperheistään: 

Blackrock (iShares)

  • yhdysvaltalainen, yksi maailman suurimmista sijoitusyhtiöistä sekä suurin ETF-tarjoaja
  • tarjoaa laajan kattauksen ETF:iä iShares -brändin alla
    • iShares Core -tuoteperhe suunniteltu sijoitussalkun vahvaksi pohjaksi tarjoamalla hyvää hajautusta alhaisilla kuluilla
    • ETF-esimerkki: iShares Core MSCI World UCITS ETF
 
Vanguard
  • myöskin yhdysvaltalainen ja sekä suurimpien sijoitusyhtiöiden joukossa
  • John C. Boglen perustama yritys, joka toi ensimmäisenä tarjolle indeksirahastot
    • ETF-esimerkki: Vanguard Germany All Cap UCITS ETF
 
Deutsche Bank (Xtrackers)
  • saksalainen Deutsche Bank tarjoaa ETF:iä tytäryhtiönsä DWS:n kautta Xtrackers -brändin alla
  • toiseksi suurin ETF-tarjoaja Euroopassa
    • ETF-esimerkki: Xtrackers MSCI Brazil UCITS ETF 1C
 
Xact
  • johtava ETF-tarjoaja Pohjoismaissa
    • tarjoaa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja kokonaisuutena Pohjoismaihin sijoittavia ETF:iä
      • ETF-esimerkki: XACT Sverige (UCITS ETF)
 
Seligson
  • suomalainen sijoituspalveluyritys, joka hallinnoi ainoata Helsingin pörssissä noteerattua ETF:ää
    • ETF-esimerkki: Seligson & Co OMX Helsinki 25 UCITS ETF
 
WisdomTree
  • yhdysvaltalainen ETF-tarjoaja, joka on keskittynyt erikoistuneempiin ETF:iin
    • ETF-esimerkki: WisdomTree Cloud Computing UCITS ETF 
 
Lyxor 
  • ranskalaisen Société Générale -pankin tytäryhtiö, joka tarjoaa ETF:iä
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI Russia UCITS ETF - Acc
 

 

Sijoituskohde

Liikkeeseenlaskijan jälkeen ETF:n nimi sisältää yleensä sijoituskohteen, eli esimerkiksi minkä indeksinmukaisesti rahasto sijoittaa. Kaikki ETF:t eivät ole indeksirahastoja, mutta monet ovat. 

 

Indeksit

Indeksit ovat jonkun tahon ylläpitämiä osakekoreja, jotka voivat keskittyä esimerkiksi tietylle maantieteelliselle alueelle tai sektorille.

MSCI on yhdysvaltalainen finanssialan yritys, joka tarjoaa ja ylläpitää runsaasti erilaisia indeksejä. MSCI:n indeksejä käytetään varsin usein ETF:ien vertailuindekseinä ja sitä kautta niitä löytyy myös ETF:ien nimistä. 

Listasin alle muutamia usein vastaan tulevia indeksejä heiltä:

  • MSCI World: mukana suuria ja keskisuuria yhtiöitä 23 maailman kehittyneestä maasta, kuten USA, Länsi-Eurooppa ja Japani
    • ETF-esimerkki: Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C
 
  • MSCI Emerging Markets (EM): mukana suuria ja keskisuuria yhtiöitä 27 kehittyvien markkinoiden maasta, kuten Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI EM UCITS ETF USD (Acc)
 
  • MSCI ACWI (All Country World Index): yllä luetellut kehittyneet ja kehittyvät markkinat molemmat yhdistettynä saman indeksin alle
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI All Country World UCITS ETF - Acc (EUR)
 

ETF:ien osalta kannattaa siis huomata, että sana "world" yksinään viittaa yleensä vain maailman kehittyneisiin maihin (USA, Japani, Länsi-Eurooppa ym.).

Muita maantieteellisiä indeksejä:

  • S&P 500: mukana 500 suurta Yhdysvalloissa listattua yhtiötä, kuten Alphabet (yhtiö Googlen taustalla), Apple, Amazon.com, Coca-Cola, Mastercard, Microsoft ja Facebook.
    • ETF-esimerkki: iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)

  • Euro Stoxx 50: Euroalueen 50 suurta yhtiötä, jotka ovat johtajia toimialallaan. Kirjoitushetkellä mukana ovat esimerkiksi Adidas, Bayer, L'Oreal, SAP ja Siemens sekä Suomesta Kone.
    • ETF-esimerkki: Xtrackers EURO STOXX 50 UCITS ETF 1C
 
  • DAX: saksalaisen Frankfurtin pörssin 30 suurinta yhtiötä, joista esimerkkeinä BMW, Siemens ja Volkswagen
    • ETF-esimerkki: Lyxor DAX (DR) UCITS ETF - Acc

  • Nasdaq 100: yhdysvaltalainen, teknologiapainotteinen indeksi, jossa mukana 100 New Yorkin Nasdaq-pörssin suurinta yhtiötä pois lukien finanssialan yritykset
    • ETF-esimerkki: iShares NASDAQ 100 UCITS ETF USD (Acc)
 
  • FTSE 100: mukana 100 suurinta Lontoon pörssissä listattua yhtiötä
    • ETF-esimerkki: Xtrackers FTSE 100 UCITS ETF 1C 

  • Nikkei 225: mukana 225 japanilaisen Tokion pörssin suurta yhtiötä
    • ETF-esimerkki: iShares Nikkei 225 UCITS ETF (DE)
 
  • OMXH25: Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: Seligson & Co OMX Helsinki 25 UCITS ETF 
 
  • OMXS30: mukana 30 Ruotsin Tukholman pörssin vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OMXS30 
 
  • OBX: Norjan Oslon pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OBX 
 
  • OMXC25: Tanskan Kööpenhaminan pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OMXC25 

 

Sijoituskohteisiin voi liittyä myös erilaisia lyhenteitä:

  • EM = Emerging Markets: viittaa siis kehittyviin markkinoihin, kuten Kiina ja Intia
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI EM UCITS ETF USD (Acc)
 
  • IMI = Investable Market Index: sijoituskohteena suurien ja keskisuurten yritysten lisäksi myös pienet yritykset (large, mid ja small cap)
    • ETF-esimerkki: iShares Core MSCI Japan IMI UCITS ETF USD (Acc)
 
  • ex- = excluding: jokin alue on jätetty ETF:n ulkopuolelle
    • ETF-esimerkki: Invesco MSCI Europe ex-UK UCITS ETF (Acc)
      • Eurooppaan sijoittava ETF, josta jätetty Iso-Britannia pois

Vastuullisuuteen viittaavia lyhenteitä ovat:

  • SRI = socially responsible investing: eli vastuullinen sijoittaminen
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI Japan SRI UCITS ETF
  • ESG = Environment, Social and Governance: eli ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan huomiointia
    • ETF-esimerkki: Invesco S&P 500 ESG UCITS ETF
 

Näiden käyttöyhteydet vaihtevat, joten joutuu itse selvittämään, mitä käytännössä tarkoittavat kunkin ETF:n osalta. Luultavasti on suljettu pois joitain toimialoja tai yrityksiä rahaston sijoituksista.


Erikoistuneemmat ETF:t

ETF:n sijoituskohde voi olla myös toimialakohtainen tai kohdistunut markkina-arvoltaan tietyn kokoisiin yrityksiin.
 
Yritykset jaetaan usein markkina-arvon mukaan pieniin, keskisuuriin ja suuriin yhtiöihin. Olen ymmärtänyt, että kriteerit näihin ryhmiin voivat vaihdella alueittain. Etenkin pieniin yhtiöihin keskittyviä ETF:iä on tullut jonkin verran vastaan.
  • Small Cap = pienet yhtiöt
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI World Small Cap UCITS ETF USD (Acc) 
  • Mid Cap = keskisuuret yhtiöt
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI Europe Mid Cap UCITS ETF 
  • Large Cap = suuret yhtiöt
    • ETF-esimerkki: iShares China Large Cap UCITS ETF USD (Dist)
 

Toimialakohtaisiin ETF:ään en mene sen tarkemmin, mutta listaan muutaman esimerkin, kuinka toimiala voi ETF:n nimessä näkyä:

  • iShares S&P 500 Energy Sector UCITS ETF USD (Acc)
  • Xtrackers MSCI World Health Care UCITS ETF 1C
  • WisdomTree Cybersecurity UCITS ETF - USD Acc



 

ETF-nimien loppupään lyhenteitä

Lopuksi päästään vielä ETF-nimien viimeiseen osaan, joka sisältää usein erilaisia lyhenteitä.

Lyhenne UCITS on tullut vastaan tämänkin tekstin lähes jokaisen ETF:n yhdessä:

  • UCITS = Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities
    • pitkä litania tarkoittaa, että ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä.
    • käytännössä ETF:llä on tällöin mm. lain mukainen velvollisuus hajauttaa sijoituksiaan tietyin kriteerein.
    • ei-UCITS ETF:t saavat olla omistuksiltaan keskittyneempiä

ETF:n tuotonjakoon liittyen esiintyy ainakin kahta lyhennettä:

  • Acc = accumulating: tarkoittaa kasvuosuutta, eli ETF:ää, joka uudelleen sijoittaa saamansa osingot takaisin rahastoon
    • Xtrackersilla myös 1C näyttäisi viittaavan kasvuosuuteen
    • ETF-esimerkit: 
      • Invesco EURO STOXX 50 UCITS ETF Acc
      • Xtrackers DAX UCITS ETF 1C
 
  • Dist = distributing: tuotto-osuus, eli ETF, joka maksaa saamansa osingot ulos sijoittajille
    • Xtrackersilla myös 1D näyttää viittaavan tuotto-osuuteen 
    • ETF-esimerkit: 
      • Invesco EURO STOXX 50 UCITS ETF Dist
      • Xtrackers USA UCITS ETF 1D
       

ETF:n rakenteeseen viittaavat seuraavat 2 lyhennettä:

  • DR = Direct Replication: fyysisesti replikoitu ETF, eli ei käytä johdannaisia vaan sijoittaa suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin
    •  ETF-esimerkki: Lyxor Core MSCI Japan (DR) UCITS ETF - Acc
 
  • Swap = synteettinen ETF: rakennettu johdannaisten avulla, eikä se omista esimerkiksi indeksinmukaisia osakkeita
    •  ETF-esimerkki: Xtrackers FTSE Vietnam Swap UCITS ETF 1C
 

Huomauttaisin, että ETF voi olla synteettinen, vaikka sen nimessä ei olisikaan swap-sanaa. Muutenkaan ETF:n rakennetieto ei läheskään aina selviä nimen perusteella, vaan vaatii tarkempaa tutkimista.


 

Tulkintaharjoitukset

Mitä seuraavien ETF:ien nimet kertovat niiden sisällöstä? 

 
1. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Dist)
    • liikkeeseenlaskijana Blackrock (=iShares)
    • ETF kuuluu heidän Core -tuoteperheeseensä
    • seuraa MSCI:n EM IMI -indeksiä, eli sijoittaa kehittyville markkinoille (=EM) ja sijoituskohteena ovat suuret, keskisuuret ja pienet yhtiöt (=IMI)
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on tuotto-osuus (=Dist), eli jakaa saadut osingot tuottona sijoittajille


2. Lyxor DAX (DR) UCITS ETF - Acc

    • liikkeeseenlaskijana Lyxor
    • sijoituskohteena DAX-indeksi, eli Saksan Frankfurtin pörssin 30 suurinta yhtiötä
    • ETF on fyysinen (=DR), eli se sijoittaa suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on kasvuosuus (=Acc), eli uudelleensijoittaa saamansa osingot takaisin rahastoon

3. Xtrackers S&P 500 Swap UCITS ETF 1C 

    • liikkeeseenlaskijana Deutsche Bank (=Xtrackers)
    • sijoituskohteena S&P 500 -indeksi, eli 500 suurta Yhdysvalloissa listattua yhtiötä
    • ETF on synteettinen (=Swap), eli se toteutettu johdannaisten avulla
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on kasvuosuus (=1C)


MUISTUTUS: tarkista ja varmista aina ETF:n tiedot avaintietoesitteestä. Joskus voi olla, ettei ETF:n sisältö vastaa sitä, millaisen kuvan pelkän nimen perusteella saa. 

Vinkkejä avaintietoesitteen tulkintaan aikaisemmasta tekstistäni: Mitä rahaston avaintietoesite kertoo?

 

Huh tulipas tästä paljon työtä ja tutkimista vaatinut teksti, jolle pituuttakin kertyi varsin reippaasti. Toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti :) Itse ainakin opin paljon uutta tätä kirjoittaessa.

Oletko sinä tuskaillut ETF:ien nimien kanssa?

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Lukuja rahastojeni takaa

Tällä kertaa ajattelin käydä kootusti läpi sijoitussalkkuni rahastoihin liittyviä lukuja. Pääsemme sukeltamaan niin rahastojen tuottohistoriaan, vastuullisuuteen, sisältöön kuin kuluihinkin. 

Aktiivisia rahastojani lukuunottamatta olen erikseen kunkin rahaston osalta tutkinut näitä tekijöitä rahastotarkasteluteksteissäni, jotka löydät kootusti täältä.

 

Tiedot on poimittu 11.4.2021 ja lähteinä on käytetty Nordnetia sekä Morningstaria.


Rahastojen kehitys ja tuotot

Aluksi tarkastellaan, miltä rahastojen tuottohistoria näyttää. Kyseessä on nyt rahastojen yleinen tuotto, ei kehitys omassa sijoitussalkussani. 

Tuotot ovat euromääräisinä ja esitettynä eri ajanjaksoilla: alkuvuonna (11.4. asti), sekä viimeisen vuoden ja kolmen sekä viiden vuoden aikana:

 
 

Taulukko on järjestetty viiden vuoden tuoton mukaan. SPP Global on ollut euromääräisenä tarjolla vasta reilun vuoden, joten pidemmän aikavälin tuottohistoria siltä vielä puuttuu.

Teknologiarahasto erottuu tuottojen puolesta edukseen pitkällä aikavälillä. Samoin Spiltan Aktiefond Investmentbolag on mukana kärkikaksikossa. Ylipäätään sanoisin, että viimeisen viiden vuoden aikana hyviä tuottoja on saanut joka puolelta, koska esimerkiksi kaikkien omien rahastojeni tuotto viiden vuoden ajalta on yli 70 %. 

Lyhyemmällä aikavälillä on varsin paljon heittoa siinä, mikä maantieteellinen alue tai toimiala kulloinkin tuottaa parhaiten. Itse pyrin rahastoja vertaillessa keskittymään pitkän aikavälin tuottoihin, eli näistä tiedoista viiden vuoden tuottoon tai pidempäänkin, jos sellainen on saatavissa.


Juoksevat kulut

Rahastojen vuosittaisten juoksevien kulujen suhteen sijoituksissani on suurta hajontaa riippuen, onko kyseessä passiivinen vai aktiivinen rahasto:


Norjan ja Suomen indeksirahastoilla ei ole juoksevia kuluja ollenkaan. Muut passiiviset rahastoni asettuvat 0,18 - 0,31 % haarukkaan kuluiltaan. 

Toisesta ääripäästä löytyvät aktiiviset terveydenhuolto- sekä teknologiarahastoni, joissa kulut lähentelevät pahimmillaan 2 prosenttia. Mutta toisaalta teknologiarahaston kuluille koen myös saaneeni vastinetta, koska rahasto on myös tarjonnut parhaimmat tuotot toistaiseksi.

 

Vastuullisuus ja Morningstar -tähdet

Seuraavaan taulukkoon olen kerännyt rahastojen Morningstarilta saamat ratingit sekä vastuullisuusarvosanat:

Ratingit arvioivat rahastoja suhteessa saman kategorian muihin rahastoihin. Näiden osalta viisi rahastoani on saanut korkeimman arvosanan ja kolmella on kolme tähteä. SPP:n rahastolta arvio puuttuu, koska sillä ei ole kolmen vuoden historiaa takanaan.

Sen verran olen rahastoja valitessani kiinnittänyt huomiota Morningstar -ratingiin, etten ole valinnut sijoituskohteita, joilla se on alle kolme.

Vastuullisuuden osalta hajontaa löytyy paljon: Suomen indeksirahasto ja Spiltanin rahasto ovat saaneet parhaan arvion, kun taas Norjan indeksirahasto löytyy toisesta ääripäästä huonoimmalla mahdollisella arvosanalla.

Kuten rahastoistakin huomaan, niin en ole toistaiseksi erityisemmin keskittynyt sijoituskohteiden vastuullisuuteen. Tämä voi kyllä olla asia, jolle annan jatkossa suuremman painoarvon.


Rahastojen sisältö

Kurkataanpa sitten vielä hieman rahastojen sisältöön. Käsittelyyn otetaan rahastojen osakesijoitusten määrä sekä suurin omistus ja toimiala:


Osakeomistukset

Paljonko rahastoilla on eri osakeomistuksia, eli miten hajautettuja ne ovat?

Ylivoimaisesti eniten omistuksia löytyy kehittyvien maiden ETF:stä, reilu 2 800. Myös molemmat maailmarahastoni löytyvät listan kärjestä. 

Toisessa päässä Norjan ja Suomen rahastot sijoittavat vain 25 eri osakkeeseen, toki markkina-alueetkin ovat varsin pienet. 

Spiltanin rahasto sijoittaa vain 17 eri osakkeeseen, mutta koska sijoituskohteet ovat pääasiassa sijoitusyhtiöitä, niin todellisuudessa välillisiä sijoituskohteita on paljon enemmän. Olen avannut asiaa enemmän täällä.


Suurin sektori

Toimialojen suurin painotus kullekin rahastolle löytyy seuraavasta taulukosta:

Varsin teknologiapainoitteiselta näyttää lista: viidellä eri rahastolla se on suurin toimiala. Suomen ja Spiltanin rahastoissa rahoituspalvelut nousevat esiin ja Norjan rahastossa puolestaan energiasektori.


Suurin omistus

Rahastojen suurimpien omistuksien lista näyttää seuraavalta:

Apple on maailmarahastojen sekä USA- ja teknologian rahastojen suurimpana sijoituksena. Muuten kohde vaihtelee: Suomi -rahastossa se on esimerkiksi Nordea ja Norja -rahastossa Equinor.


Varsin mielenkiintoista oli tehdä vertailua rahastoista tähän tapaan kerättynä taulukoihin. Vastuullisuuspuoli oli se asia, joka itselle eniten osui silmään. Samoin en ole tainnut aiemmin vertailla, kuinka hajautettuja rahastoni osakeomistuksien suhteen ovatkaan. Muuten pitkälti asiat olivat itselle jo tuttuja, eikä varsinaisia yllätyksiä tullut.

Oletko sinä tehnyt yhteenvetoa sijoituksistasi?

 

torstai 1. huhtikuuta 2021

Kuukausikatsaus: maaliskuu 2021

Keväistä huhtikuun ensimmäistä päivää lukijoille! Kuunvaihde tietää aina blogin puolella kuukausikatsauksen aikaa ja katsotaankin nyt, miten sijoitukset kehittyivät maaliskuun aikana.

Maaliskuussa oli sen verran kiirettä, etten entinyt paneutua blogiin niin paljon kuin olisin halunnut. Kuukauden aikana blogi täytti jo vuoden, ja samoin sijoittamisen aloittamisesta on kulunut nyt 2 vuotta. 

Lisäksi kirjoitin toivepostauksen Nordnetin ETF-kuukausisäästöstä sekä esittelin entistä Tanskan Superrahastoa.


Salkun kehitys

Olipas mainio maaliskuu sijoitusten kehityksen osalta:

Ihan hämmästyin, kun sijoituksien maaliskuun tuotoksi muodostui 5 %. Euroissa tämä tarkoitti 734 € arvonnousua salkussa. Mahtava kuukausi kaiken kaikkiaan.

 

Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys kuukauden aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:


Spiltanin rahasto oli maaliskuussa hurjassa vedossa 10 prosentin nousullaan. USA- ja maailmarahastot seurasivat perässä mukavilla kuukausituotoillaan. Häntäpäästä löytyvät kehittyvien maiden ETF sekä toimialakohtaiset rahastoni. 

Teknologiaosakkeiden pitkään jatkunut huuma näyttäisi vihdoin tauonneen ja maaliskuussa tultiinkin reippaammin alaspäin. Rahaston osuuden arvo tippui dollareissa 5 prosenttia kuukauden takaiseen nähden.


Kuukauden ostot

Uusien rahasto-ostojen puolesta mentiin aikalailla tavoitesummalla:

Uusia rahastomerkintöjä tein 255 eurolla maaliskuussa. Koska tavoitteeni on tehdä ostoja joka kuukausi vähintään 250 eurolla, niin tämä on ihan riittävä taso itselle.

Sijoitussalkku humpsahti mukavan arvonnousun sekä lisäostojen myötä lähes 1 000 € kuun takaista suuremmaksi. Jos suotuisa kehitys jatkuu, niin 16 000 € rajapyykkikään ei ole enää kaukana.


Vuositavoitteen edistyminen

Asetin vuodenvaihteessa tavoitteekseni kasvattaa sijoitussalkkuni 18 000 euroon vuoden loppuun mennessä. Keskimäärin salkun arvon tulisi siis kasvaa lisäostojen ja arvonnousun myötä 365 € joka kuukausi. 

Helmikuussa salkun arvo nousi siis 989 euroa:

 

Tämä pirteä maaliskuu sai aikaan suuren pomppauksen myös tässä kuvaajassa. Maaliskuun lopun tavoitetta ollaan edellä 999 euroa. Tasaisen vauhdin taulukolla näihin lukemiin olisi ollut tavoitteena päästä vasta kesäkuun lopussa. Tällä hetkellä vuositavoitteen saavuttamisen osalta näyttää lupaavalta.

 

Salkun tilanne

Sijoitusten tilanne näyttää tältä:

Sijoituksiin olen laittanut tähän mennessä vajaa 12 000 € rahaa ja salkun arvo on tällä hetkellä reilu 3 700 € tätä korkeampi. Sijoitusten tuottoprosentiksi muodostuu 31 %.

Helmikuussa iloittu ensimmäinen kaksinkertaistunut rahasto-omistus on kaukainen muisto vain, koska teknologiarahasto on tullut niistä hetkistä reilusti alaspäin. Ja samoin tietysti lisäostoilla on oma vaikutuksensa asiaan.


Miten sinun maaliskuusi sujui?