USA - Milloin valtasit sijoitussalkkuni näin vahvasti?

Hei taas! Onpas alkuvuosi mennyt hurjaa tahtia. Tänään keskitytään otsikon mukaisesti salkun USA-painoon.

 

Taustaa

Viime vuoden puolella päädyin pidemmän tauon jälkeen tarkastelemaan sijoitussalkkuni maantieteellistä jakaumaa. Ajatus lähti liikkeelle kommenttiboksissa käydyn keskustelun perusteella, kun hämmennyin, että EUNL -tickeristä tunnetun iShares Core MSCI World UCITS ETF:n sijoitukset painottunut tällä hetkellä 73 prosenttisesti USA:aan. Tämä tuntui ja tuntuu edelleen tosi isolta osuudelta. 

Oma mielikuvani on, että USA:n osuus olisi ollut huomattavasti pienempi silloin, kun olen itse aloittanut sijoittamaan kyseiseen ETF:ään. Onneksi oma blogi osasi tämän vahvistaa: olen esitellyt ETF:ää sijoituskohteena kesäkuussa 2021 päivitetyssä tekstissä (Sijoitukset tarkastelussa: Maailma-ETF (EUNL)). Tuolloin ETF:n sijoituksista 66 % kohdistui Yhdysvaltoihin, eli selkeästi pienempi osuus kuin tällä hetkellä (73 %). 

Tämä herätti ajatuksia, että mitähän omalle salkulleni kuuluu ja, kuinkahan vahvasti USA salkussa nykyään vaikuttaa. Päädyin siis tutkimaan asiaa. Vanhoina hyvinä aikoina, kun vielä käytin aktiivisesti Morningstarin salkkutoimintoja, salkun maantieteellisen jakauman sai X-Ray -toiminnolla hyvinkin näppärästi. Mutta nyt en saanu toimintoa toimimaan ollenkaan, tosi harmi. Mielelläni kuulen, jos jollain on omakohtaisia kokemuksia lähiajoilta Morningstarista ja etenkin tuosta X-Ray -toiminnosta. Onko joku saanut sitä hyödynnettyä?

 

Oma salkku

Päädyin sitten Excelissä laskemaan USA:n osuutta salkussani ja rehellisesti sanottuna en jaksanut laajentaa tarkastelua edes muihin alueisiin, kun tämäkin jo tuntui työläältä aiempaan verrattuna.

Tulokset ovat seuraavat:

Rahastojen ja ETF:ien kautta tehdyistä sijoituksistani 69 prosenttia kohdistuu tällä hetkellä USA:aan. Eli vahvasti USA-vetoisesti mennään, vaikkei prosenttiosuus ihan EUNL-ETF:n luokkaa vielä ole. Tämä pistää kyllä miettimään. 

 

Vertailu aiempaan

Muistikuvissani on, että alun perin tavoittelin salkkuuni noin 60 % painotusta USA:aan, niin onhan siitä tultu ylöspäin ja paljon. Blogi tarjosi taas tarkempaa tietoa muistikuvien tueksi. 

Kesällä 2020 salkkuni alueellinen jakauma näytti seuraavalta:

Jos kiinnostaa kurkata tuohon tekstiin tarkemmin: Maantieteellinen jakauma sijoitussalkussani

Mutta joo aikamoinen muutos 4,5 vuodessa, kun USA:n osuus salkussa on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä (59 % -> 69 %), vaikka en ole tiedostetusti tehnyt mitään muutoksia asian suhteen. 

Eli vaikka olen sanonut, että sijoitussalkkuni on pärjännyt hyvin yksinään vaikken ole juurikaan siihen kiinnittänyt huomiota, niin tällaiset enemmän pinnan alla olevat asiat voivat silti huomaamatta muuttua. 

Mitä on muutoksen taustalla? 

1. ETF:n painotukset

Ensimmäisenä selittävänä tekijä näimme jo aiemmin nostetun USA-sijoitusten suuremman painottumisen maailma-ETF:ssä.

2. Tuotot

USA ja etenkin sen teknologiasektori on vaan tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana muita sijoituksiani selkeästi paremmin:

Taulukossa on rahastojen ja ETF:ien tuotto yleisellä tasolla, ei omassa salkussani. Nasdaq ETF:llä ei ole vielä viiden vuoden historiaa takanaan.

Hyvien tuottojen myötä USA-painotteiset sijoituskohteet ovat vähintäänkin säilyttäneet osuutensa salkussa ja osittain varmasti myös kasvattaneet osuuttaan. 

 

3. Omat sijoitusvalinnat

Päädyin luopumaan Nordnetin Norjan indeksirahastosta sen öljyriippuvuuden takia ja tämähän vähensi salkkuni Eurooppa-painoa, koska sijoitin myynnistä saadut varmaan pitkälti maailmarahastoihini.

Myös viimeisin päätös alkaa vaihtaa kallis aktiivinen teknologiarahastoni (BGF World Technology Fund) Nasdaq 100 ESG ETF:ään lisää USA-painoani, koska rahastossa oli hieman muutakin maailmaa mukana (17 % rahaston sijoituskohteista) ja tuo ETF sijoittaa käytännössä kokonaan Yhdysvaltoihin.

Ylipäätään olen tehnyt uusia sijoituksia viime vuosina enemmän fiilispohjalta kuin ennen. Tarkoitan tällä, etten ole niin tarkasti miettinyt prosenttiosuuksia, paljonko kuukausittain sijoitettavasta rahasta menee mihinkäkin kohteeseen.

 

Miten tästä eteenpäin?

Kyllä fiilis on nyt se, että haluaisin salkun USA-painoa hieman alaspäin. Vaikka toisaalta uskon, että USA toimii maailman talouden veturina jatkossakin.

Ensi askeleena laitoin erillisen USA-rahastoni (Handelsbanken USA indeksi) lisäsijoitukset tauolle. Puhutaan kuitenkin sen verran pienistä summista, ettei tämä tilannetta juuri muuta.

Passiivisena sijoittajana en tietenkään ole myymässä mitään muuten kuin vuosittaisen verottoman alle tuhannen euron arvoisen myynnin, jolle on jo suunnitelma ja toteutuskin aloitettu. 

En kaipaisi salkkuuni myöskään uusia sijoituskohteita, mutta se sitten tarkoittaa ettei tilanteeseen juuri ole odotettavissa muutosta. Ehkä jotain Eurooppaa salkku voisi hieman kaivata lisää? Toisaalta en ole kuitenkaan kovin paljoa valmis kasvattamaan esimerkiksi Suomi indeksirahastoni tai Spiltanin rahaston osuutta salkussani. Myöskään kehittyviä markkinoita en halua painottaa lisää.

Katsellaan ja mietiskellään rauhassa tilannetta.

 

Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka vahvasti sinun sijoituksesi painottuvat USA:aan?

OP-Amerikka Indeksi A -rahasto tarkastelussa

Otetaas pienen tauon jälkeen taas yksi indeksirahasto tarkempaan käsittelyyn. Tänään on vuorossa Osuuspankin tarjoama OP-Amerikka Indeksi -rahasto. Käsittelyyn pääsevät esimerkiksi rahaston kulut, vertailuindeksi, kehitys ja sisältö.

Tekstin lähteinä on käytetty Osuuspankkia ja Morningstaria. Tiedot on poimittu 27.1.2022. Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.

 

Yleistiedot

 

OP-Amerikka Indeksi A on indeksirahasto, joka sijoittaa pohjoisamerikkalaisiin osakkeisiin. Rahaston vertailuindeksi on MSCI North America ESG Universal, jonka mukaisesti rahaston sijoituskohteina ovat suuret ja keskisuuret yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset pörssiin listatut yritykset. Rahastolla on pitkä historia taustallaan, se ollut tarjolla vuodesta 2002 alkaen.

Rahasto on rakenteeltaan fyysinen, eli se sijoittaa suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin. Tuotonjaon osalta se on kasvuosuus, eli osakkeista saadut osingot uudelleensijoitetaan takaisin rahastoon. 

Rahaston vuosittaiset juoksevat kulut ovat 0,39 %. Rahastoa pystyy hankkimaan Osuuspankin kautta. Indeksirahastojen ostoista ja myynneistä ei enää peritä Osuuspankissa merkintä- ja lunastuspalkkioita.

OP-Amerikka Indeksi on vaihtanut vertailuindeksiään lokakuussa 2020. Alun perin rahaston vertailuindeksinä toimi MSCI North America Total Return Index, joka vaihtui vastuullisuutta huomioivampaan MSCI North America ESG Universal -indeksiin.

Aiempaan vertailuindeksiin nähden tämä MSCI North America ESG Universal -indeksi tiputtaa pois heikoimmat ESG-pisteet (=vastuullisuusarvosana) saaneet yritykset. Käytännössä puhutaan vain noin 15 pois tiputetusta osakkeesta, eli kovinkaan dramaattiselta ero ei tunnu, kun indekseissä on mukana noin 700 osaketta. Osakkeiden painotuksissa on myös eroja: ESG -indeksi huomioi painoissa yritysten vastuullisuusarvosanoja.

 

Kehitys

Rahasto on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana seuraavasti:

Viiden vuoden aikana rahasto on tuottanut noin 88 %. Alkuvuonna rahaston meno on muun markkinan tapaan ollut mollivoittoisempaa: tuotto vuoden vaihteeseen nähden on -8,4 % tarkasteltuna 25.1.2022.

 

Alle kokosin vielä rahaston vuosituottoja viime vuosilta:

Koska rahaston vertailuindeksi on vaihtunut 10/2020, niin vanhat tuotot eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyiseen indeksiin nähden.

 

Omistukset

Rahastolla on tällä hetkellä 691 eri osakesijoitusta, joista suurimmat kymmenen ovat:

Suuret, tutut jenkkiyhtiöt löytyvät listan kärkipäästä. Selkeästi suurimmalla painolla rahastossa on Microsoft, ja kärkijoukosta löytyvät myös Apple ja Amazon. 

NVIDIA edustaa myös teknologia-alaa. Listalta pariin otteeseen löytyvä Alphabet on Googlen taustalla oleva yritys. Tesla on tunnettu sähköautoistaan, ja The Home Depot on puolestaan yhdysvaltalainen rautakauppaketju.

Adobe toimii ohjelmistotuottajana, ja JPMorgan Chase & Co on yhdysvaltalainen suuri pankki.

Huomionarvoista on, ettei yleensä USA -rahastojen kärkipäästä löytyvää Facebookia (nykyisin Meta Platforms) ole tässä kärkijoukossa mukana. 

Maantiede

Maantieteellisesti rahaston sijoitukset kohdistuvat seuraavasti:

Rahaston omistukset painottuvat siis pääasiallisesti Yhdysvaltoihin. Kanada on mukana vain pienellä 6 % osuudella rahaston sijoituksista.

 

Sektorit

Rahaston toimialajakauma on seuraava:

 

Suurin painotus kohdistuu teknologiasektorille, joka kattaa tällä hetkellä 28 % rahaston sijoituksista. Pienemmillä osuuksilla perässä tulevat rahoituspalvelut, terveydenhuolto sekä sykliset kulutushyödykkeet.

 

Yhteenveto

OP-Amerikka Indeksi tarjoaa laajan kattauksen suuria, tunnettuja yhdysvaltalaisia osakkeita ja pienenä lisänä myös hieman kanadalaisia sijoituskohteita. Toimialojen osalta rahasto painottuu varsin vahvasti teknologian puoleen. 

Rahaston juoksevat kulut ovat varsin järkevällä tasolla, joskaan eivät indeksirahastoksi halvimmat mahdolliset. Mutta rahasto toimii helppona ratkaisuna, jos asiakkuus Osuuspankista jo löytyy ja haluaa myös sijoituksensa tehdä samassa paikassa. Osuuspankin omistaja-asiakkaat voivat myös hyötyä siitä, että rahasto-osuudet kerryttävät heille OP-bonuksia.

Jos haluat vertailla tätä Osuuspankin rahastoa muihin USA -indeksirahastoihin, niin aiemmin tekemäni vertailun löydät täältä.  

Huomauttaisin kuitenkin, että vertailun tiedot on päivitetty viimeksi toukokuussa 2021, joten joitain muutoksia tietoihin on voinut tällä välin tulla. Ainakin tämän OP:n rahaston osalta merkintä- ja lunastuskulut ovat poistuneet ja vastuullisuusarvosana parantunut. Suuntaviivat lienevät rahastojen sisällöissä edelleen paikallaan, vaikka luvut hieman elävätkin.

 

Lue myös:

Miksi sijoittaa indeksirahastoon?

Osuuspankin indeksirahastovalikoima tarkastelussa 

Aiemmat rahasto- ja ETF-tarkastelut löydät kootusti Rahastotarkastelut -sivulta.

*****************

Ensi viikolla päästäänkin sitten tammikuun kuukausikatsauksen pariin ja katsomaan, kuinka paljon salkku onkaan kuukauden aikana laskenut ja miten paljon aleostoksia on pörssissä tullut tehtyä.

USA-indeksirahastot vertailussa

Tänään otetaan tarkempaan vertailuun Yhdysvaltoihin sijoittavat indeksirahastot. Pyrin poimimaan ehdokkaita laajasti eri tarjoajilta, niin vertailusta saadaan mahdollisimman kattava.

Aiemmin olen julkaissut vertailun maailma -indeksirahastoista, pääset vertailuun tästä.

Tiedot on päivitetty 6.5.2021. Lähteinä on käytetty palveluntarjoajia sekä Morningstaria. Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.

 

Muutoksia aiempaan versioon:

- Seligsonin rahaston juoksevat kulut nousseet hieman: 0,43 % -> 0,44 %

- Nordnetista saatava Amundin MSCI USA SRI -rahasto jätetty pois vertailusta tietopuutteiden takia.

 

 

Tarjonta

Yhdysvaltoihin sijoittavia rahastoja löytyy laajasti monelta tarjoajalta, kuten Handelsbankenilta, Nordnetilta, Osuuspankilta ja S-pankilta. Vertailuun otin kaikkiaan 6 eri rahastoa:

Osuuspankin ja Seligsonin rahastot sijoittavat Yhdysvaltojen lisäksi pienellä osuudella myös Kanadaan. Muut rahastot keskittyvät pelkästään USA-sijoituksiin. 

SPP:n ja FIM:n rahastot seuraavat samaa indeksiä, muilla on käytössä eri vertailuindeksit.

Rahastojen vuosittaiset juoksevat kulut vaihtelevat 0,20 - 0,50% välillä.

Nordnetin Indeksirahasto USA poikkeaa muista rahastoista siten, että se on synteettinen eli rahasto on toteutettu johdannaisten avulla. Muut rahastot ovat fyysisiä, eli ne lähtökohtaisesti omistavat vertailuindeksin mukaiset osakkeet. Itse suosin lähtökohtaisesti fyysisiä rahastoja, koska haluan ymmärtää, mihin sijoitan.

 

Toisessa taulukossa on tarkempaa tietoa rahastojen tuotoista sekä palkkioista:  

Rahastot ovat pääasiassa kasvuosuuksia, eli ne sijoittavat saamansa osingot takaisin rahastoon. Osuuspankki ja Seligson tarjoavat rahastoistaan kasvuosuuksien lisäksi myös tuotto-osuuksia.

Tuotoista on nostettu esiin viimeisen vuoden ja 3 vuoden tuotot. SPP:n ja Nordnetin rahastot on perustettu vuonna 2020, joten tuottohistoriaa niillä ei juuri vielä ole. Yhden vuoden tuotot näyttävät tällä hetkellä hyvältä, koska vuosi sitten oltiin vasta toipumassa pörssiromahduksesta.

Ratingilla tarkoitetaan Morningstarin Ratingia, jossa rahastoille annetaan 1 - 5 tähteä sen perusteella, miten hyvin se on pärjännyt suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. Handelsbankenin USA indeksi nousee esiin ratingin perusteella parhaimmalla 5 tähden arvosanallaan.

Nordnetin ja Handelsbankenin kautta tarjotuilla rahastoilla ei ole osto- ja myyntikuluja. Osuuspankki ja Seligson perivät rahastotoimeksiannoista merkintä- ja lunastuspalkkiot. FIM:n rahastolla kulu peritään vain ostoista.

Rahastojen vastuullisuus

Morningstarin vastuullisuusarvosanat rahastoille ovat seuraavat:

Seligsonin rahasto saa parhaimman mahdollisen vastuullisuusarvion. Muuten rahastojen arvosana vaihtelee kolmesta neljään.

 

 

Rahastojen sijoitukset

Tässä osiossa käydään läpi, mihin rahastot sijoittavat. Koska Nordnet Indeksirahasto USA on johdannaisten avulla toteutettu, eikä todellisuudessa omista indeksinmukaisia osakkeita, jätin sen pois tästä osiosta.

Osakesijoitukset 

Kuinka monta osakesijoitusta rahastoilla on? Taulukossa rahastojen nimiä lyhennetty.

 

Sijoitusten määrissä on yllättävän suurta hajontaa. Seligsonin rahasto näyttäisi olevan keskittynein, ja Osuuspankin rahastossa eniten hajautusta eri osakkeiden muodossa.

Vaikka FIM:n ja SPP:n rahastoilla on sama vertailuindeksi, osakesijoitusten määrä poikkeaa hurjasti toisistaan (250 vs. 551). Selitys löytyy FIM:n rahaston avaintietoesitteestä: rahastossa olevien yhtiöiden lukumäärää rajoitetaan kustannussyistä ja indeksin tuotto pyritään saavuttamaan indeksiä pienemmällä osakesijoitusten määrällä.

 

Maat

Rahastojen sijoitusten maajakauma osuuksineen on seuraava:

 

Pääosa kaikkien rahastojen sijoituksista kohdistuu Yhdysvaltoihin, mutta OP:n ja Seligsonin rahastoissa on pienellä 5 - 7 % osuudella myös Kanada mukana.

 

Suurimmat sijoitukset

Seuraavaksi kurkataan kunkin rahaston viiteen suurimpaan omistukseen painotuksineen:

Seligsonin rahastoa lukuunottamatta viiden suurimman sijoituksen kärjestä löytyvät kaikilla ainakin Apple, Microsoft, Amazon ja Alphabet.

Seligsonin rahasto kulkee muihin nähden omia polkujaan ja edellä luetelluista osakkeista ainoastaan Microsoft löytää tiensä tämän rahaston top viiteen. Mielenkiintoisesti tämä rahasto sai myös parhaimman mahdollisen vastuullisuusarvosanan Morningstarilta.

 

Sektorit

Rahastojen toimialajakaumasta poimin painotuksineen ne kolme sektoria, jotka olivat yhtä rahastoa lukuunottamatta suurimman toimialat rahastoilla:

Teknologia löytyy listan ykkösenä kaikilta rahastoilta. Sitä seuraavat rahoituspalvelut sekä terveydenhuolto.

FIM:n rahaston osalta kolmanneksi suurimmaksi toimialaksi nousee 13 % osuudella sykliset kulutushyödykkeet.

 

 

Miten rahastoihin voi sijoittaa?

Viimeiseen taulukkoon keräsin vielä tiedot, miten ja missä rahastoihin voi sijoittaa:

Nordnetin kautta on mahdollista hankkia kolmea vertailussa ollutta rahastoa. Muuten rahastot löytyvät pääasiassa rahaston nimessäkin mainitun tahon kautta.

Minimikertasijoitussumma rahastoihin on pääasiassa 10 tai 15 euroa. Osuuspankilla ja Handelsbankenilla ei ole minimisummaa ollenkaan.

Toivottavasti tästä tekstistä on apua, jos olet etsimässä Yhdysvaltoihin sijoittavaa indeksirahastoa.

Olisi mukava kuulla, koetko tällaiset rahastovertailut hyödyllisiksi? 

Maantieteellinen jakauma sijoitussalkussani

Tässä postauksessa esittelen sijoitussalkkuni maantieteellisen jakauman. Salkkuni on hyvin maailmanlaajuisesti hajautettu. Pyrin seuraamaan isossa kuvassa MSCI:n All Country World indeksiä, mutta osittain olen tehnyt omia painotuksia. Esimerkiksi Pohjoismaita on painotettu muuta Eurooppaa enemmän ja kehittyvien maiden sekä Japanin osuutta olen pienentänyt.

Olen luonut oman tapahtumasalkun Morningstariin, jossa X-Ray -työkalun avulla pystyy tarkastelemaan salkun maantieteellistä jakaumaa. Luvut postaukseen olen poiminut sen kautta.

Noin maanosittain sijoitukseni jakautuvat seuraavasti:

Suurin osa sijoituksistani kohdistuu (Pohjois-)Amerikkaan (62%). Eurooppaan sijoituksista menee hieman alle neljäsosa ja Aasiaan noin 14 prosenttia.

Tarkempi tarkastelu alla:

Lähes 60 prosenttia sijoituksistani on Yhdysvalloissa. Seuraavana tulee Länsi-Eurooppa jaettuna euro- ja ei-euroalueisiin, jotka yhdessä muodostavat 20% salkusta. Länsi-Euroopan ei-euroalueeseen kuuluvat mm. Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Lisäksi Iso-Britannian sijoitukset ovat noin 3 prosenttia salkusta.

Aasian osalta kehittyvä Aasia on suurin Morningstarin alueluokista 6 % osuudellaan. Ymmärtääkseni tämä alue sisältää esimerkiksi Kiinan ja Intian. Japanin osuus salkustani on 4 %. Aasian 4 tiikerin osuus puolestaan on kolmisen prosenttia. Neljä tiikeriä ovat: Etelä-Korea, Hong Kong, Singapore ja Taiwan.

Olen tyytyväinen salkkuni maantieteelliseen jakaumaan, enkä koe nyt tarvetta muutoksille.

Lisäsin hiljattain blogiini salkkusivun, josta löytyy salkkuni sisältö ja sijoitusten tuottotilanne. Päivittelen sivun vähintään parin kuukauden välein.

Oletko sinä tutkinut sijoitustesi maantieteellistä jakaumaa?