Miten tehdä sijoitussuunnitelma? Oma suunnitelmani esittelyssä

Tänään tutustutaan sijoitussuunnitelman tekoon. Esittelen oman sijoitussuunnitelmani ja käyn läpi, millaisia asioita suunnitelmaan on hyvä kirjata ylös. 

Matkani varrella olen suurinta osaa kysymyksistä pohtinut ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa kirjoitan niitä kokonaisuutena ylös. 

Kirjalliseen tuotokseen on helpompi palata myöhemmin takaisin tarkastelemaan, onko toimittu suunnitelman mukaan. Ajatukset saattavat muuttua sijoitusmatkan edetessä, joten hienosäätöä suunnitelmaan tulee varmasti. Tavoitteena olisi, että suuret linjat olisivat pitkällä aikavälilläkin kohdallaan.

Tekstin pohjana käytin soveltaen Pörssisäätiön sivuilta löytyvää sijoitussuunnitelmapohjaa. Ladattavaan pdf:ään on linkki kyseisen sivun alareunassa.

Ehkä tämä kirjoitus kannustaa myös sinua tekemään oman sijoitussuunnitelman?

---

Sijoitussuunnitelma

 

Lähtötilanne

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan lähtötilanne listaamalla nykyinen varallisuus ja velat. Samalla on hyvä tarkistaa, onko puskuri yllättäviä menoja varten kunnossa. Lisäksi määritellään tavoite kuukausittaiselle sijoitussummalle. Tämä voi vaatia ensin tulojen ja menojen budjetointia, jos ne eivät ole vielä tiedossa.

 

Varallisuus

Varallisuuteen kuuluvat mm. oma asunto, sijoitukset (osakkeet, rahastot ym.), muu mahdollinen kiinteistöomaisuus sekä tileillä olevat rahat. 

Varallisuuteni jakautuu sijoituksiin, ASP-tiliin sekä muihin säästöihin:

ETF:t	5 500 €
Rahastot	5 600 €
ASP-tili	12 300 €
Säästötili	16 000 €

Käyttötili on vielä näiden lisäksi. Oman asunnon osto tullee ajankohtaiseksi muutaman vuoden päästä.

 

Velat

Tähän osioon listataan kaikki velat, kuten asunto- ja opintolainat sekä kulutusluotot. Vertaamalla velan määrää varallisuuteen saa käsityksen omasta nettovarallisuudesta. Ovatko velat varallisuutta suuremmat vai toisin päin?

Itse olen onnekkaassa tilanteessa, eli olen velaton. Asuntolaina odottaa tulevaisuudessa, mutta muuten pyrin välttämään velkaa viimeiseen asti. Olen siinä mielessä kovin turvallisuushakuinen, että mielummin säästän etukäteen sen sijaan, että ottaisin lainan.

 

Puskuri

Onko sinulla puskuria tilillä yllättäviä menoja varten? Ennen sijoittamisen aloittamista olisi hyvä olla puskuri kunnossa, jottei sijoituksia joudu lunastamaan arjen yllättävien kulujen takia. Usein suositellaan säästettäväksi muutaman kuukauden menoja vastaava summa tilille.

Säästötilillä oleva puskurini on tällä hetkellä jopa hieman ylimitoitettu omaan tarpeeseeni, mutta parempi niin päin.

Kuukausittainen sijoitussumma

Millaisen summan pystyt laittamaan kuukausittain tuloista sivuun sijoituksia varten?

Tämän hetken tavoitteenani on saada laitettua uutta rahaa sijoituksiin vähintään 250 euroa joka kuukausi. Tämän lisäksi olen valmis siirtämään osaa säästöistäni sijoituksiin, jos pörssikurssit romahtavat huomattavasti. Koronakevään aikana kasvatin sijoitussummiani selkeästi ja samaan on mahdollisuus myös tulevaisuudessa. 

 

---

Tavoitteet ja aikahorisontti

 

Toisessa vaiheessa pohditaan, mitä tavoitteita sijoittamiselle on. Mikä motivoi sijoittamaan? Miten sijoitusvarallisuudesta on tarkoitus myöhemmin hyötyä? Onko olemassa tavoitesummaa sijoitusten arvolle? Ja miten pitkään sijoituksia on tarkoitus pitää?

Itse tavoittelen sijoittamisessa turvallisuuden tunnetta ja joustavuutta myöhempään elämään. En usko, että nykyinen eläkesysteemi on enää voimissaan noin 40 vuoden päästä, kun oma mahdollinen eläkeikä koittaa. Haluan, että vanhuus on turvattu sijoittamisen avulla ja toivon jonkinlaista joustoa esimerkiksi eläkkeelle jäämisajankohdan suhteen. 

Muutenkin koen sijoittamisen joustavuuden mahdollistajana tulevaisuudessa, ehkä jossain vaiheessa haluankin tehdä lyhyempää työaikaa tai ottaa kunnon irtioton arjesta. Mitään tarkkaa yksittäistä haavetta minulla ei ole. Motivoidun jo pelkästään siitä, että saan seurata kasvavaa sijoitussalkkua.

Aikahorisonttini on siis pitkä, sijoitan yli 20 vuoden tähtäimellä. Tavoitteena on ostaa matkan varrella lisää ja pitää sijoitukset vähintään seuraavat 20 vuotta. Myyntejä yritän välttää kaikin keinoin.

 

---

Riskinottokyky

 

Omaisuusluokat

Millaista riskiä sijoitusten arvonvaihtelun suhteen olet valmis ottamaan? Kuinka suuren osan sijoitat osakkeisiin ja kuinka suuren korkoihin? Onko pankkitalletus paras paikka osalle säästöistäsi? 

Se, kuinka pitkällä aikajänteellä olet sijoittamassa, vaikuttaa millaisiin omaisuusluokkiin rahaa kannattaa laittaa. Lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin säästötilillä ja osakkeisiin sijoittaisin vain pitkällä aikavälillä, mielellään lähemmäs 10 vuoden tähtäimellä. Tällöin korkoa korolle -ilmiö pääsee vauhtiin ja sijoituksia ei ole pakko lunastaa huonossa markkinatilanteessa.

Koska sijoitushorisonttini on vuosikymmenten päässä, kestän varsin hyvin sijoitusten arvonvaihtelua. Olen vielä sen verran nuori, etten koe tarvetta korkosijoituksille. Kaikki sijoitukseni kohdistuvat osakkeisiin rahastojen välityksellä. Toisaalta haluan pitää varsin ison summan säästössä myös sijoituksien ulkopuolella, jottei minulle tule koskaan tarvetta nostaa sijoituksiani ennenaikaisesti. Kunnon puskuri tilillä saa minut nukkumaan yöni hyvin.

 

Tappioiden sietokyky

Miten suhtaudut tappioihin, oletko valmis menettämään osan sijoitetusta pääomasta? Yksittäisillä yrityksillä on mahdollisuus mennä konkurssiin, jolloin sijoittaja menettää rahansa. Rahastoissa koko sijoitetun summan menettäminen on käytännössä mahdotonta, koska se vaatisi kaikkien rahaston sisältämien yrityksen konkurssiin menoa. 

Olen sijoittajana siinä mielessä varovainen, että koitan pitää tappioiden riskin mahdollisimman alhaisena, vaikka osakemarkkinoille rahastojen kautta sijoitankin. Indeksisijoittajana luotan, että sijoitukseni ovat pitkällä aikavälillä kannattavia. En uskalla ostaa suoria osakkeita, koska koen niihin liittyvän suuremman riskin menettää rahaa.  

 

Sijoitusten suhde päivittäiseen talouteen

Miten sijoituksien arvonmuutokset vaikuttavat päivittäiseen talouteesi? Käytätkö esimerkiksi osinkoja elämiseen?

Kuten yllä jo hieman sivusinkin, laitan sijoituksiin ainoastaan sellaista rahaa, jota minun ei ole tarvetta nostaa vuosikymmeniin pois. Haluan, että sijoitukseni voivat pysyä koskemattomina mahdollisimman pitkään. Sijoitusten arvonmuutoksilla ei ole täten vaikutusta päivittäiseen talouteeni.   

 

Lainaraha

Oletko valmis ottamaan lisäriskiä sijoittamalla lainarahalla?

Kantani tähän on hyvin selkeä: lainarahalla sijoittaminen osakemarkkinoille on liian riskistä minulle. 

---

Sijoituskohteet

 

Sijoitusinstrumentit

Mitä sijoitustuotteita olet valmis käyttämään? Entä onko instrumentteja, joita et ainakaan halua käyttää?  

Itselleni sopiviksi sijoitusinstrumenteiksi olen todennut rahastot sekä ETF:t. Yksittäiset osakkeet tuntuvat indeksirahastoihin tottuneelle liian suuren vaihtelun omaavilta ja riskisiltä. En osaa analysoida yrityksiä, enkä uskalla valita osakkeita mutulla, joten jätän suorat osakesijoitukset muille.

Muutenkin olen määrittänyt ehdoksi, että sijoitan vain sellaiseen, minkä itse ymmärrän. Tästä syystä esimerkiksi johdannaisten avulla toteutetut synteettiset rahastot ja ETF:t rajautuvat pois listalta. En voisi kuvitella myöskään sijoittavani vertaislainoihin, koska ne sotivat omaa moraaliani vastaan. 

 

Sijoituksille asetettavat kriteerit

Millä perusteella valitset sijoituksia salkkuusi? Käytätkö esimerkiksi osakkeiden valintaan tiettyjä tunnuslukuja? Onko rahastoille valintakriteerejä?

Tämä kohta tuntui erityisen vaikealta mietittävältä itselleni. Täytyy myöntää, että yllättävän paljon rahastojen valintapäätöksissä on fiilis mukana. Lähtökohtaisesti etsin passiivisia rahastoja ja ETF:iä, joissa vuosittaiset juoksevat kulut jäävät alle 0,4 prosenttiin. Rahastojen fyysisyys on myös tärkeä kriteeri, haluan että rahasto todella omistaa indeksin mukaiset osakkeet. 

Valintaa tehdessä tutustun myös kohteen aiempaan tuottokehitykseen ja tarkastelen, miten sen lisääminen muuttaisi salkkuni maantieteellistä jakaumaa. Mikäli järkeviä indeksirahastoja ei ole saatavilla, myös aktiiviseen rahastoon sijoittaminen on mahdollista. Mutta tällaisten rahastojen osuutta salkussa en halua nostaa liian isoksi. Indeksisijoittamisen täytyy pysyä vankkana pohjana. 

 

Allokaatio 

Miten sijoitukset jakautuvat eri kohteitten välille? Onko kohteille omat tavoiteosuutensa tai yksittäiselle sijoituskohteelle tietty maksimiosuus salkusta? Miten toivottua jakaumaa pidetään yllä?

Olen miettinyt sijoituksilleni tavoiteosuudet salkusta ja kuukausittaisilla lisäsijoituksilla pyrin ylläpitämään tätä tavoitetta.

 

---

Hajautus

 

Ajallinen

Hajautatko uusien sijoitusten tekemisen eri ajankohtiin, esimerkiksi kuukausittain tehtäviksi? Vai sijoitatko suurempia kertasummia harvemmin?

Teen sijoituksia säännöllisesti joka kuukausi markkinatilanteesta huolimatta ja saan sitä kautta hyvän ajallisen hajautuksen. Ostoja tulee tällöin tehtyä niin huipulla kuin pohjallakin.

 

Maantieteellinen

Millainen sijoitustesi maantieteellinen hajautus on? Onko tavoitteena kattaa muitakin alueita kuin koti-Suomi? 

Sijoitukseni ovat maailmanlaajuisesti hajautettuja huomioiden niin kehittyneet kuin kehittyvätkin maat. En halua jättää sijoitusteni kehitystä yhden maantieteellisen alueen varaan. Euroopan sisällä olen painottanut Pohjoismaita.

 

Toimialoittain

Millaista toimialajakaumaa tavoittelet salkullesi? Haluatko laajaa hajautusta eri aloille, vai keskitytkö joihinkin sektoreihin?

Pyrin myös laajaan toimialahajauttamiseen. Sektoreista olen erityisen kiinnostunut teknologiasta ja terveydenhuollosta. Niitä olen painottanut hieman lisää suhteessa muihin sektoreihin.

 

---

Salkun seuraaminen

 

Miten seuraat salkkusi kehitystä? Kuinka aktiivisesti vaihdat sijoituskohteita? Millä kriteereillä myyt kohteen pois?

Seuraan salkun kehitystä liiankin tiheästi. Olen sijoittanut vielä niin vähän aikaa, ettei salkulla ole vielä pidempää historiaa. Voisin ajatella, että kerran vuodessa olisi hyvä katsoa tarkemmin, mitä yksittäisille sijoituskohteilleni kuuluu. 

Strategiani on osta ja pidä, eli toimin passiivisesti, enkä lähtökohtaisesti vaihda sijoituskohteitani. Myyntejä voisin kuvitella tekeväni vain poikkeustilanteessa. Jos esimerkiksi rahaston kulut nousevat yli kipurajan. Tai rahaston kehitys on useamman vuoden ollut selvästi muita sijoituskohteita heikoimpaa ja kokisin saavani selvästi parempaa vastinetta rahoille muualta.

 

---

 Huhhuh aikamoinen urakkahan tästä suunnitelman auki kirjoittamisesta muodostui, mutta nyt ovat ainakin omat sävelet sijoitusten suhteen selvät.

 

Oletko sinä tehnyt sijoitussuunnitelmaa itsellesi?  

Mikä idea on sijoitusten ajallisessa hajauttamisessa?

Tänään paneudutaan sijoitusten ajalliseen hajauttamiseen heiluvassa markkinatilanteessa.

Mitä on ajallinen hajauttaminen?

Ajallisella hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että sijoitusten ostaminen jaetaan useaan eri ajanhetkeen yhden kertaostoksen sijasta. Esimerkiksi säännöllinen kuukausisäästäminen rahastoihin on hyvä esimerkki ajallisesta hajauttamisesta. 

Mikä idea on ajallisen hajauttamisen takana?

Ajallinen hajauttaminen liittyy riskin pienentämiseen. Jos laittaa esimerkiksi vuosien säästöt kertaostona rahastoon ja pörssiromahdus iskeekin pian oston jälkeen, niin sijoittajaa varmasti harmittaa. Koko sijoitussumma voi olla tappiolla pitkän aikaa ja se varmasti syö kovasti sijoitusmotivaatiota. Jos sijoittajalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa lisää rahaa, hän ei myöskään pääse hyötymään pörssiromahduksesta edullisempien ostojen kautta. Aloitteleva sijoittaja voi ylipäätään tässä tapauksessa kirota koko sijoittamisen ja pahimmillaan lunastaa sijoitukset pois tappiolla.

Kuukausittain sijoittamalla tekee ostoja niin kurssien ollessa huipulla kuin myös pohjalla romahduksen jälkeen. Tällöin saa tehtyä ostot keskimäärin hyvään hintaan. Kuukausittaisilla sijoituksilla menettää parhaat mahdolliset tuotot, mutta toisaalta vältetään myös pahimmat tappiot.  

Asia tuntuu ajankohtaiselta nyt koronaviruksen takia hieman epävarmassa markkinatilanteessa. Olen huomannut mediassa ja muissa lähteissä pelkoa uudesta pörssilaskusta. Ajallinen hajauttaminen tuo mielenrauhaa epävarmassa tilanteessa ja pienentää riskiä, että kaikki pitkällä aikavälillä saadut säästöt päätyvät koko könttänä rumasti miinukselle.

Katsotaan esimerkin kautta, millainen kuukausisijoittajan alkuvuosi 2020 olisi voinut olla:

Kuukausittainen sijoittaminen

Leena päätyy tammikuun alussa aloittamaan kuukausisäästön Handelsbankenin USA indeksi -rahastoon. Kuukausittaiseksi sijoitussummaksi tulee 100 euroa ja rahasto-ostot tehdään aina kuun puolivälin paikkeilla. Katsotaan, miten hän on hyötynyt kuukausisäästämisestä turbolentin kevään aikana.

Tarkastellaan Handelsbanken USA indeksi -rahaston osuuden arvon kehitystä. Kuvaaja on poimittu Investing.com:sta ja Paintilla taiteilin päälle ostokohdat. Tästä johtuen tarkkuudessa voi olla pientä heittoa, mutta idea tulee kuitenkin esiin.

Pisteet kuvaavat päivämäärineen rahasto-ostojen ajankohtia aina kuun puolivälin paikkeilla. Esimerkissä kuukausisäästöä on tehty seitsemänä kuukautena vuonna 2020, tammikuusta heinäkuuhun, ja tuloksia tarkastellaan aikajanan lopussa 7.8.2020.

Kuvaajasta huomaamme, että rahaston kehitys on tänä vuonna ollut koronakriisin takia kovinkin heiluvaa ja yhden rahasto-osuuden arvo on vaihdellut 31,6 - 46,8 välillä. 

Alla olevaan taulukkoon on kerätty kultakin kuukausiostokerralta rahaston kurssi sekä rahasto-osuuksien määrä, joka on saatu 100 eurolla ostettua (= sijoitussumma/rahastokurssi):

pvm	rahastokurssi	sijoitettu	ostettuja osuuksia
15.1.2020	43,66 €	100 €	2,29
14.2.2020	46,31 €	100 €	2,16
16.3.2020	33,99 €	100 €	2,94
15.4.2020	38,87 €	100 €	2,57
15.5.2020	40,27 €	100 €	2,48
15.6.2020	40,82 €	100 €	2,45
15.7.2020	43,75 €	100 €	2,29
total		700 €	17,18

Tasaisesti sijoittamalla 100 euroa joka kuukausi samaan rahastoon huomaamme, että rahasto-osuuden arvon ollessa korkeimmillaan 14.2. Leena saa ostettua 2,16 osuutta rahastosta. Seuraavassa kuussa 16.3. arvon laskettua huimasti samalla summalla hän saakin 2,94 rahasto-osuutta. Siis osuuden arvon ollessa alhaisempi saadaan samalla sijoitussummalla enemmän rahasto-osuuksia itselle. Vakiosummalla sijoittava siis hyötyy kurssien tippumisesta ja toisaalta kurssien noustessa osuuksia ostetaan vähemmän.

Kokonaisuudessaan ajanjaksolla sijoitetaan 700 euroa ja niillä on saatu hankittua 17,18 rahasto-osuutta. Näiden tietojen pohjalta voidaan laskea rahasto-omistusten keskikurssi:

omistusten keskikurssi = 700€ / 17,18 = 40,74€

Keskikurssi lasketaan jakamalla sijoitussumma rahasto-osuuksien määrällä, jolloin tulokseksi muodostuu 40,74€. Tämä luku on lisätty alla olevaan kuvaajaan vaakasuorana viivana:

 

Huomataan, että noin puolet ostoista ovat viivan yläpuolella ja puolet alapuolella. Näin on saatu hyödynnettyä rahasto-osuuden arvon tippuminen helmi-maaliskuussa. Kun rahasto-osuuden markkina-arvo on kaikkien ostokertojen jälkeen viivan yläpuolella, sijoitus on kokonaisuutena voitolla ja kun taas ollaan viivan alapuolella, ollaan tappiolla.

Tehdään tarkistus, miltä rahasto-osuuksien tuotto näyttää 7.8.2020. Tuolloin yhden rahasto-osuuden markkina-arvo oli 44,24€, joten ollaan selvästi viivan yläpuolella, joka ennakoisi sijoituksien olevan voitolla:

sijoitettu	sijoitusten markkina-arvo	voitto	tuotto%
700,0 €	760,2 €	60,2 €	8,6 %

Sijoitettu 700 euroa on nyt markkina-arvoltaan 760,2 euroa (44,24€*17,18). Eli sijoitukset ovat 60,2€ voitolla ja tuottoprosentiksi muodostuu 8,6%.

Pörssiromahduksesta huolimatta Leenan sijoitukset ovat kokonaisuutena selvästi voitolla, koska hän jatkoi säännöllistä sijoittamista markkinatilanteesta riippumatta. Vaikka ensimmäiset ostot osuivatkin melkein huipulle ennen romahdusta, seuraavien kuukausien halvemmat ostot paikkasivat tilannetta hyvin. 

EDIT: alkuperäisessä postauksessa vertailin kuukausisäästämistä kertasijoitukseen kyseisellä ajanjaksolla, mutta kommenttien perusteella päädyin poistamaan kertasijoitusvertailun väärinkäsitysten välttämiseksi.

Huomautus

Esimerkissä on tarkoituksella haettu tilanne, jossa sijoitukset aloitetaan juuri ennen pörssiromahdusta. Tarkoituksena on havainnollistaa, miten kuukausisijoittajan keskikurssi muodostuu. Huippuja ja pohjia kukaan tuskin pystyy ennustamaan. 

EDIT: Kuten AP:n kommentissa mainitaan, tutkimusten mukaan kertasijoittaminen johtaa keskimäärin parempaan lopputulokseen kuin sijoitusten ajallinen hajauttaminen. Pääsuunta pörssissä on pitkällä aikavälillä ylöspäin. Nousumarkkinassa kertasijoittaja saa rahasto-osuudet halvemmalla kuin kuukausittain nouseviin kursseihin ostava ajallinen hajauttaja.

Omat fiilikset

Minulle tämän esimerkin laatiminen ja laskeminen oli opettavainen juttu. Se vahvisti uskoani kuukausisäästämiseen epävarmoina aikoina. Ja koska en osaa markkinoiden tulevaisuutta ollenkaan ennakoida, niin säännölliset kuukausittaiset sijoitukset tuntuvat turvallisimmalta vaihtoehdolta itselleni. Haluan pitää sijoittamisen säännöllisenä rutiinina elämässäni. Nukun paremmin, kun siirrän säästöjäni pikku hiljaa sijoituksiin suurten kertasummien sijaan, vaikka tuoton suhteen lopputulos näin luultavasti onkin heikompi.

Saitko sinä esimerkistä uutta pohdittavaa?

Miksi sijoittaa indeksirahastoon?

Tässä postauksessa selvitetään, mitä indeksirahastot ovat ja miksi itse pidän niitä hyvinä sijoituskohteina. Indeksirahastoilla tarkoitan osakkeisiin sijoittavia, passiivisesti indeksiä seuraavia rahastoja. Oma sijoittamiseni pohjautuu indeksirahastoihin ja ETF:iin. ETF:iin tutustuminen jätetään myöhemmälle ja keskitytään nyt vain perinteisiin rahastoihin.

Muistathan, että jokainen tekee itse omat sijoituspäätöksensä ja suosittelen opiskelemaan perusasioita ennen sijoittamisen aloittamista.

Mikä on indeksirahasto?

Wikipedia määrittelee indeksirahaston seuraavasti:

"Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi."

Indeksirahastolla ei siis ole kovapalkkaista salkunhoitajaa pohtimassa seuraavia siirtoja, vaan rahasto toimii passiivisesti seuraamalla vain vertailuindeksin muutoksia. Eli jos yritys tippuu pois indeksistä, rahasto myy tämän yrityksen osakkeet pois. Ja toisaalta, jos indeksiin lisätään uusi yritys, myös rahasto lisää yrityksen osakkeita omistuksiinsa. Usein näkee MSCI:n indeksejä ulkomaille sijoittavien rahastojen vertailuindekseinä.

Esimerkiksi Nordnet Indeksirahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä, joka sisältää Helsingin pörssin 25 vaihtetuinta osaketta. Näiden joukkoon kuuluvat mm. Kone, Neste, Nordea ja Fortum. Kyseinen indeksirahasto siis pitää sisällään näiden 25 yhtiön osakkeita ja rahaston arvo kehittyy yritysjoukon kurssikehityksen sekä tuoton mukaan.

Miksi indeksirahastot ovat minulle hyvä sijoituskohde?

Sijoittaminen onnistuu pienillä kertasummilla

Indeksirahastoihin sijoittaminen ei vaadi suuria kertasummia, vaan minimiosto on yleensä 10-15 euroa. Pienillä summilla pääsee siis alkuun. Sijoittaminen suoriin osakkeisiin on harvoin mielekästä pienillä kertasummilla kaupankäyntikulujen takia. Samoin ETF:iin sijoittaminen pienillä summilla vaikeutui Nordnetin ilmaisen kuukausisäästön päättyessä.

Ei tarvitse valita yksittäisiä yrityksiä

Indeksirahastoon sijoittavan ei tarvitse osata tulkita yrityksen tilinpäätös- ja tunnuslukuja, eikä pohtia millaiset sen tulevaisuuden näkymät ovat. Muutaman perusperiaatteen oppimisen lisäksi tarvitsee vain valita maantieteelliset alueet, mille haluaa sijoittaa. Koen, että indeksisijoittaminen on paljon matalamman kynnyksen sijoittamista kuin suora osakesijoittaminen. Toki ymmärrän, että monelle juuri yritysten tutkiminen on koko homman suola. Itse olen sen verran turvallisuushakuinen, etten uskalla laittaa rahojani yksittäisten yritysvalintojeni varaan. Epäonnistuminen pelottaa liikaa. 

Pienet kulut

Indeksirahastojen vuosittaiset juoksevat kulut ovat yleensä maltilliset ja selkeästi aktiivisia rahastoja halvemmat. Indeksirahastoilla ei ole aktiivista salkunhoitajaa ja hoitokulut rahastoyhtiön puolesta jäävät pieniksi. Siksi kulut asiakkaillekin ovat pienemmät. Rahastojen hallinnointipalkkiot veloitetaan automaattisesti rahaston arvosta, joten kuluja ei konkreettisesti hahmota matkan varrella. Niillä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus sijoittamisen lopputulokseen etenkin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Handelsbanken tarjoaa USA:n ja Euroopan indeksirahastoja 0,2% vuosittaisilla juoksevilla kuluilla, kun taas aktiivisesta OP-Amerikka -rahastosta joutuu maksamaan 1,46% juoksevia kuluja. Tiedot poimittu 7.6.2020.

Voittavat usein aktiiviset rahastot

Indeksisijoittaja saa aina markkinatuoton vähennettynä pienillä kuluilla, eikä sijoittajalla ole riskiä huonosta salkunhoitajasta. Aktiiviset rahastot lähtevät jo korkeampien kulujensa puolesta takamatkalta indeksirahastoihin nähden. Salkunhoitajan pitäisi pystyä saamaan rahastolle vielä markkinatuottoa huomattavasti korkeampi tuotto, jotta sijoittajalle jäisi käteen indeksirahastoa parempi lopputulos kulujen jälkeen. Harva salkunhoitaja tähän pystyy toistuvasti pitkällä aikavälillä. Marko Erolan Paras sijoitus -kirjan mukaan keskimäärin vain 8 aktiivista rahastoa sadasta voittaa vertailuindeksinsä kymmenen tai sitä useamman vuoden aikavälillä.

Hyvä hajautus pienilläkin sijoitussummilla

Indeksirahastoilla saa hyvän hajautuksen tietyn alueen yrityksiin. Rahastot voivat sisältää muutamasta kymmenestä useaan sataan eri yrityksen osakkeita. Sijoittajalla ei ole todellista riskiä menettää kaikkia rahojaan, koska se vaatisi kaikkien rahaston omistamien yritysten konkurssiin menoa. Pienillä sijoitussummilla ei yleensä pysty ostokulujen takia hajauttamaan kovinkaan moneen eri yritykseen, jos ostaa suoria osakkeita. Rahastojen avulla hyvän yrityskohtaisen hajautuksen voi saada pienilläkin sijoitussummilla.

Ulkomaisten yritysten omistajaksi ilman kynnystä

Ulkomaisten yritysten osakkeiden ostamiseen saattaa liittyä korkeampi kynnys kuin kotimaisiin osakkeisiin. Tietoa on haettava englanniksi, osake voi olla noteerattu eri valuutassa ja verotusasiat voivat mietityttää. Indeksirahastoilla esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittaminen tapahtuu aivan yhtä helposti kuin Suomeenkin. Maailmanlaajuinen hajautus omistuksissa on paljon helpompi toteuttaa rahastoilla kuin suorilla osakeostoilla.

Sijoittamisen automatisointi helppoa: ajallista hajautusta kuukausittaisilla ostoilla

Useat välittäjät ja pankit tarjoavat indeksirahastoille automaattista kuukausisäästämismahdollisuutta. Rahat voi siirtää palveluun toistuvalla tilisiirrolla ja rahasto-ostot toteutuvat halutulla summalla itse valitsemana päivänä joka kuukausi. Oman pankin ollessa kyseessä homma on vieläkin simppelimpää, kun rahoja ei tarvitse siirtää. Indeksisijoittaminen ei siis vaadi juuri aikaa ja seurantaa, kun homman pystyy halutessaan automatisoimaan. Säännöllisillä kuukausittaisilla rahasto-ostoilla saa sijoittamiseen ajallista hajautusta, kun ostoja tulee tehtyä riippumatta markkinatilanteesta. Välillä rahasto-osuuksien hinta voi olla huipussaan tai toisella hetkellä vuoden alimmilla tasoillaan.  

Kasvuosuudet sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen

Indeksirahastot ovat pääasiassa osingot uudelleen sijoittavia kasvuosuuksia, mutta joillakin tarjoajilla on vaihtoehtona myös osingot ulos sijoittajalle maksavia tuotto-osuuksia. Itse suosin kasvuosuuksia, joilla korkoa korolle -ilmiö pysyy yllä ilman omia toimenpiteitä, koska osingot sijoitetaan rahastoyhtiön toimesta heti uudelleen. Tuotto-osuuksille maksettava tuotto, eli kertyneet osingot ovat pääomaveronalaista tuloa, joten osa tuotosta häviää jo veroihin vaikka sijoittaja muuten sijoittaisikin tuoton takaisin markkinoille. Kasvuosuuden omistajilla tuotot pysyvät rahaston sisällä kasvamassa, kunnes osuudet lopulta myydään ja verotus tapahtuu vasta tuolloin.

Indeksirahaston heikkouksia

Ei kaupankäyntiä pörssissä

Rahastojen heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei indeksirahastoilla voi käydä reaaliaikaista kauppaa pörssissä. Rahasto-osuuden arvo lasketaan yleensä vain kerran päivässä pörssipäivinä. Rahasto-osuuksien oston ja myynnin toteutumisessa voi kestää useita päiviä. Ainakaan Nordnetillä ei voi tietää kaikkien rahastojen osalta, minkä päivän kurssiin toimeksiannot lopulta toteutuvat. Pitkäaikaiselle perussijoittajalle tällä ei ole mitään merkitystä, mutta ajoittamista rahasto-ostoilla on yleensä vaikeampi harrastaa.

Mahdolliset merkintä- ja lunastuskulut

Osalla palveluntarjoajista veloitetaan vuosittaisten hallinnointikulujen lisäksi erikseen prosenttipohjainen kulu rahasto-osuudesta ostosta ja myynnistä. Nordnetissa merkinnät ja lunastukset ovat kuluttomia, mutta esimerkiksi Osuuspankki perii indeksirahastojen toimeksiannoista 0,06 - 0,15% palkkion (tieto haettu 7.6.2020).

Altistuminen markkinariskille

Vaikka indeksirahastoilla saa helposti yrityskohtaista hajautusta salkkuun, niin indeksisijoittaminen ei ole immuunia koko markkinan suunnan muutoksille. Arvonvaihtelu voi olla yksittäisiä osakkeita lievempää, mutta epävarmuuden vallatessa markkinat rahaston arvo voi tulla alas useita kymmeniä prosentteja. Indeksirahastot eivät siis ole lyhyellä aikavälillä riskittömiä, joten lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin pankkitalletuksissa.

Missä voi sijoittaa indeksirahastoihin?

Suomessa indeksirahastoja tarjoavat ainakin Nordnet, OP, Handelsbanken, Nordea, Seligson ja S-pankki. Alta löydät linkit tarkempiin katsauksiin eri toimijoiden indeksirahastotarjonnasta:

Nordnetin indeksirahastovalikoima

 

Osuuspankin indeksirahastot

 

Seligsonin indeksirahastovalikoima

 

Handelsbankenin indeksirahastot 

 

Nordean indeksirahastovalikoima

 

S-Pankin indeksirahastot