Mitä eroa on tuotto- ja hintaindekseillä?

On aika ottaa selvää, mitä tuotto- ja hintaindekseillä tarkoitetaan ja kuinka ne eroavat toisistaan. 

Erilaisiin indekseihin törmää esimerkiksi Nordnetissa, jossa oman sijoitussalkun kehitystä voi verrata muun muassa seuraaviin indekseihin:

Listalta löytyy samojakin indeksejä eri päätteillä, kuten OMX Helsinki GI ja OMX Helsinki PI. Nämä itse asiassa kuvaavat tuotto- ja hintaindeksejä. Siirrytäänpä siis seuraavaksi määritelmiin:

 

Erilaiset indeksit

 

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden hintojen kehitystä. Se jättää huomioimatta osakkeiden jakamat osingot. Eli kun osinko irtoaa osakkeesta ja osakkeen hinta yleensä tippuu suunnilleen osingon verran, niin hintaindeksissä näkyy vain tämä hinnanpudotus. 

Indeksi ei ota huomioon, että sijoittajalle on maksettu tuottoa osingon muodossa. Hintaindeksi keskittyy siis pelkästään osakkeiden arvonnousuun ja jättää tuoton toisen puolen, osingot, huomioimatta.

Englanniksi puhutaan Price Index:stä, josta tulee indeksin lopussa esiintyvä lyhenne PI.

 

Tuottoindeksi

Tuottoindeksi puolestaan kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden kokonaistuottoa osingot mukaan lukien. Tuottoindeksissä ajatellaan, että saadut osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin. Indeksi huomioi sekä osakkeiden arvonnousun, että niiden jakamat osingot.

Tuottoindeksi on englanniksi Gross Index (lyhenne GI) tai Total Return Index (lyhenne TR). 

 

Nettotuottoindeksi

Tuottoindeksistä voi olla olemassa vielä pidemmälle viety nettotuottoindeksi. Englanniksi Net Total Return index, lyhenne NTR. Tämä indeksi huomioi osakkeiden arvonnousun sekä osingot, mutta osingoista on vielä vähennetty lähdeverot.

 

Esimerkki

Tutustutaan indeksien eroon vielä esimerkkikuvaajan avulla. Kohteeksi otetaan Helsingin pörssin yleisindeksi OMX Helsinki. Kuvaajassa violetti käyrä kuvaa indeksin hintaindeksiä (OMX Helsinki PI) ja sininen käyrä sen tuottoindeksiä (OMX Helsinki GI):

Kuvaajassa on mukana viimeisen reilun kahden vuoden ajanjakso. Molemmat käyrät näyttävät samanlaisilta, mutta lopputuloksessa on iso ero. Tuottoindeksi on noussut ajanjaksolla 25,6 %, kun taas hintaindeksin nousu on vain 14,3 %. Molemmat kuvaavat siis saman osakejoukon kehitystä.

Alkumatkan indeksit menevät samaan tahtiin, mutta ensimmäisen nuolen kohdalla huhtikuun alussa 2019 alkaa syntyä eroa niiden välille. Keväällä on perinteisesti Suomessa maksettu suurin osa osakkeiden osingoista. Koska violetti hintaindeksikäyrä ei huomioi osinkoja, niin sen kehitys alkaa eroamaan osingot huomioivan sinisen tuottoindeksin kehityksestä. Tuottoindeksin käyrä alkaa kulkemaan korkeammalla kuin hintaindeksin käyrä.

Toinen kohta, jolloin indeksien ero taas lähtee kasvamaan, on alkukesästä 2020, jolloin osinkoja on taas maksettu osakkeiden omistajille. Tänä vuonna osinkoja on taidettu jakaa koronan takia hieman normaaliaikataulua myöhemmin.

Kuten lopputuloksesta huomaamme, Suomessa osingoilla on usein iso vaikutus sijoituksen kokonaistuottoon. Pelkkää hintaindeksia seuraamalla jää iso osa kokonaistuotosta pois.

Rahastojen vertailuindeksit

Indekseihin törmää luonnollisesti myös rahastojen yhteydessä. Ainakin suurimmalla osalla rahastoista on vertailuindeksi, jonka kehitykseen niiden tuottoja vertaillaan. Indeksirahastot pyrkivät jäljittelemään indeksin koostumusta osakkeiden ja niiden painojen suhteen. Kun taas aktiiviset rahastot pyrkivät voittamaan oman vertailuindeksinsä aktiivisella osakepoiminnallaan.

Miten sijoitan rahastoihin -kirja nostaa esiin, että aiemmin käytettiin usein hintaindeksejä rahastojen vertailuindekseinä. Tällöin rahaston oli helpompi voittaa indeksi, koska rahasto tietenkin itse sai osingot omistamiensa yritysten osakkeista, mutta vertailuindeksin saamia osinkoja ei huomioitu. Arvostelun vuoksi tästä käytännöstä on onneksi käytännössä luovuttu.

Käytäntö näyttää aika pitkälti vaihtelevan, että kuinka selkeästi rahastojen vertailuindekseistä kerrotaan, onko se esimerkiksi tuotto- vai nettotuottoindeksi.  

Esimerkkejä:

Nordealla vertailuindeksit ilmoitetaan selkeästi. Esimerkiksi aktiivisen Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat -rahaston avaintietoesite kertoo, että rahaston vertailuindeksi on MSCI Emerging Markets NTR -tuottoindeksi (osingot mukana verojen jälkeen). Eli lyhenne NTR:kin kertoo, että kyseessä on nettotuottoindeksi.

Handelsbankenilla indeksitietoa ei ole täsmennetty. Esimerkiksi aktiivinen Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt -rahasto kertoo avaintietoesitteessä vertailuindeksikseen SIX SRI Finland Small Cap -indeksin ilman mitään tarkennuksia. Oletettavasti kyseessä kuitenkin on joko tuotto- tai nettotuottoindeksi.

Yhteenveto

Mitä tästä tekstistä opimme? Pääpointti on, että hintaindeksi on paljon helpompi voittaa kuin tuottoindeksi. Eli, jos sijoittaa esimerkiksi kasvuosuudellisiin rahastoihin ja ETF:iin, niin salkun kehitystä ei ole järkeä verrata hintaindekseihin (PI lyhenne). 

Sama pätee osakesalkkuun, jos salkun tuottoluvut huomioivat osingot.

Koska en sijoita suoriin osakkeisiin, niin niiden osalta itsellä on aukkoja tietämyksessä, miten saadut osingot näkyvät salkun ja yksittäisen osakkeen tuottoluvuissa. Maksetut osingothan voi uudelleensijoittamisen sijaan nostaa vaikka omalle tilille ja käyttää arjen kuluihin. 

Jos sinulla on enemmän ymmärrystä asiasta, sivistähän ihmeessä rahastosijoittajaa, miten tämä tuottohomma menee osinkojen osalta suorilla osakkeilla.

Tekstin lähteet:

K. Kauppila, V. Puttonen & E. Repo: Miten sijoitan rahastoihin

Investopedia, Nasdaq, Lyxor

 

 

Päivittelen tällä viikolla rahastotarkastelu- ja indeksirahastotekstejä ajantasalle. Palailen blogin pariin uuden tekstin myötä vielä kerran ennen joulua.

 

Ovatko tuotto- ja hintaindeksit sinulle entuudestaan tuttuja?