Näytetään tekstit, joissa on tunniste opas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opas. Näytä kaikki tekstit

torstai 26. elokuuta 2021

Millaisia indeksirahastoja Suomesta löytyy? - Kooste tarjonnasta

Palaillaanpa lomailutauon jälkeen taas blogin pariin. Tästä tekstistä tulee tiukka paketti tietoa Suomessa tarjolla olevista indeksirahastoista. 

Olen aiemmin kirjoittanut blogiini omissa teksteissään, millaisia indeksirahastoja seuraavilta tarjoajilta löytyy: Nordnet, Osuuspankki, Seligson, Nordea, S-Pankki ja Handelsbanken

Kesän aikana päivitin kaikki nämä tarjoajia koskevat tekstit sekä Indeksirahastot tarjoajittain -sivulta löytyvät taulukot ajantasalle. Koska tiedot ovat tuolla sivulla hieman piilossa, niin päädyin nostamaan valikoimataulukot esiin myös tässä tekstissä. 

Seuraavaksi luvassa siis kooste kunkin yllä mainitun rahastotarjoajan indeksirahastoista:

Avaintietoina rahastoista nostetaan esiin nimen lisäksi sen vuosittaiset juoksevat kulut, sekä vertailuindeksi, jonka sisältöä rahasto pyrkii seuraamaan. Lisäksi olen yleisellä tasolla luonnehtinut kunkin tarjoajan valikoimaa sekä rahastoihin liittyviä kuluja. 

Kunkin tarjoajan alta löytyy myös linkki kirjoittamaani tarkempaan tarkasteluun, jossa kerron rahastoista enemmän. 


 
Huom. tekstit ja taulukot on päivitelty hieman eri aikoihin, ja muutokset tiedoissa ovat mahdollisia. Tietojen päivitysajankohta on mainittu kunkin tarjoajan kohdalla.
  
Muistathan aina itse tarkistaa ajantasaiset tiedot rahaston avaintietoesitteestä, jonka löydät tarjoajan sivuilta.
 
Vinkkejä avaintietoesitteen tutkimiseen löydät kirjoituksestani: Mitä rahaston avaintietoesite kertoo?
 

 

Handelsbanken

 
Handelsbankenilla on seitsemän indeksirahastoa. Indeksirahastoja on tarjolla Eurooppaan, USA:aan, Pohjoismaihin, kehittyville markkinoille sekä koko maailmaan.

Handelsbankenilla on myös kaksi erikoistuneempaa indeksirahastoa: kehittyneiden maiden pienyrityksiin sijoittava rahasto, sekä korkean osinkotuoton ja alhaisen volatiliteetin omaaviin yrityksiin keskittyvä rahasto. 

Indeksirahastojen juoksevat kulut ovat 0,20 - 0,60 %. Rahasto-ostoista ja -myynneistä ei peritä kuluja. 



Nordea

Nordea tarjoaa kaksi SPP Fonderin indeksirahastoa maailmaan ja kehittyviin maihin, sekä kolme omaa indeksirahastoa seuraaville alueille: maailma, Eurooppa ja Suomi. 

SPP:n rahastojen juoksevat kulut ovat Nordean omia rahastoja halvemmat. Rahasto-ostot ja -myynnit ovat verkossa kuluttomia.



Nordnet

 Eurooppaan sijoittavat rahastot

 
Muu maailma
 
 
Nordnetin valikoimassa on tällä hetkellä 21 eri indeksirahastoa neljältä eri rahastoyhtiöltä: omien Nordnet -rahastojen lisäksi Handelsbankenilta, SPP Fonderilta sekä Amundilta. 
 
Valikoimaa on laajasti Pohjoismaista aina kehittyviin maihin. Rahastojen juoksevat kulut ovat 0,00 - 0,50 % välillä. Rahastojen ostot ja myynnit ovat kuluttomia Nordnetissa.
 


Osuuspankki

Osuuspankki tarjoaa kuusi indeksirahastoa kattaen seuraavat alueet: Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa, Amerikka, Aasia sekä maailman kehittyneet maat. 

Rahastojen vuosittaiset juoksevat kulut vaihtelevat 0,39 - 0,43 % välillä. Rahastojen ostoista ja myynneistä perittävät merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat poistuneet 1.7.2021 alkaen.
 


Seligson

 
Seligson tarjoaa 4 indeksirahastoa seuraaville alueille: Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Indeksirahastojen juoksevat kulut ovat 0,44 - 0,47 % välillä. Lisäksi rahastoista peritään 0,1 % merkintäpalkkio sekä sijoitusajan mukaan vaihteleva lunastuspalkkio. 
 
Indeksirahastojen lisäksi Seligsonin valikoimissa on kolme muuta passiivista rahastoa. Nämä sijoittavat kehittyville markkinoille, tunnettuihin brändeihin sekä johtaviin lääke- ja terveydenhoitoalan yrityksiin. Näiden rahastojen vuosittaiset juoksevat kulut ovat 0,60 - 0,66 %. Ostot ovat kuluttomia ja lunastuspalkkio riippuu sijoitusajasta. 



S-Pankki

 
S-Pankilla on kaksi indeksirahastoa, jotka sijoittavat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Molempien rahastojen juoksevat kulut ovat 0,5 % paikkeilla. Lisäksi rahasto-ostoista peritään 0,10 - 0,25 % merkintäpalkkio. Indeksirahastojen myynnit ovat kuluttomia.
 

 
Hyvin laajasti indeksirahastoja siis Suomesta löytyy ja usein niihin sijoittaminen onnistuu ihan oman pankinkin kautta.
 
Tuleeko sinulle mieleen muita indeksirahastotarjoajia Suomesta?

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Miten tulkita ETF:ien nimiä ja lyhenteitä? - Opas aiheeseen

Sukelletaan tällä kertaa ETF:ien nimien ja lyhenteiden maailmaan. Itse koin ETF:ien nimet alkuun tosi mystisiksi ja hankaliksi ymmärtää. Matkan varrella asia on kuitenkin paremmin hahmottunut ja nimiin alkaa jo saada jonkinlaista otetta. 

Sain lukijalta toiveen kirjoittaa ETF:ien nimien tulkinnasta ja ajattelinkin koota tähän pitkähköön tekstiin ylös ETF:ien nimiin ja lyhenteisiin liittyviä asioita selityksineen.

Ensin alkuun kuitenkin muistutus, mitä ETF:t ylipäätään ovat. Lyhenne ETF tulee englanninkielisistä sanoista Exchange Traded Fund. Eli kyseessä on pörssinoteerattu rahasto, joka eroaa normaaleista rahastoista siinä, että osuuksia ostetaan ja myydään pörssin kautta osakkeiden tapaan. ETF:ien ostoista ja myynneistä peritään siis lähtökohtaisesti välittäjän hinnastonmukaiset kaupankäyntikulut. Nordnet taitaa ainoana Suomessa tarjota kuukausisäästöpalvelua ETF:ille.

Tekstissä keskityn osakkeisiin sijoittaviin ETF:iin ja esimerkiksi korko-ETF:t jäävät postauksen ulkopuolelle. Olen nostanut esimerkki-ETF:iä esiin kustakin käsiteltävästä asiasta ja lopuksi katsotaan vielä muutaman ETF:n nimitulkinta kokonaisuudessaan.

Toivottavasti tästä tekstistä on apua ETF:ien tulkintaan jatkossa. Kommentteihin voi laittaa, jos tulee mieleen jotain listalta puuttuvaa.

 

ETF:ien nimien rakenne

Koen, että ETF:ien nimet noudattavat pääasiassa tietynlaista rakennetta, josta paloja voi yksitellen lähteä tulkitsemaan.

Päädyin jakamaan nimet kolmeen osaan, jotka ovat tieto liikkeeseenlaskijasta, sijoituskohde sekä nimen loppupään lyhenteet:

esimerkiksi:  iShares | MSCI Canada | UCITS ETF USD (Acc)

 liikkeeseenlaskija | sijoituskohde | lyhenteet

 

 

Liikkeeseenlaskijat

ETF:ien nimien alussa on yleensä mainittu sen liikkeeseenlaskijan nimi. Tämä on taho, joka hallinnoi ETF:ää, eli esimerkiksi ostaa rahaston varoilla osakkeita. Liikkeeseenlaskijan on pidettävä ETF:n varat erillään omista varoistaan. Eli sijoitukset ovat turvassa siinäkin tilanteessa, että liikkeeseenlaskija joutuisi vaikeuksiin.

Seuraavassa on listausta yleisimmin vastaantulevista liikkeeseenlaskijoista sekä heidän ETF-tuoteperheistään: 

Blackrock (iShares)

  • yhdysvaltalainen, yksi maailman suurimmista sijoitusyhtiöistä sekä suurin ETF-tarjoaja
  • tarjoaa laajan kattauksen ETF:iä iShares -brändin alla
    • iShares Core -tuoteperhe suunniteltu sijoitussalkun vahvaksi pohjaksi tarjoamalla hyvää hajautusta alhaisilla kuluilla
    • ETF-esimerkki: iShares Core MSCI World UCITS ETF
 
Vanguard
  • myöskin yhdysvaltalainen ja sekä suurimpien sijoitusyhtiöiden joukossa
  • John C. Boglen perustama yritys, joka toi ensimmäisenä tarjolle indeksirahastot
    • ETF-esimerkki: Vanguard Germany All Cap UCITS ETF
 
Deutsche Bank (Xtrackers)
  • saksalainen Deutsche Bank tarjoaa ETF:iä tytäryhtiönsä DWS:n kautta Xtrackers -brändin alla
  • toiseksi suurin ETF-tarjoaja Euroopassa
    • ETF-esimerkki: Xtrackers MSCI Brazil UCITS ETF 1C
 
Xact
  • johtava ETF-tarjoaja Pohjoismaissa
    • tarjoaa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja kokonaisuutena Pohjoismaihin sijoittavia ETF:iä
      • ETF-esimerkki: XACT Sverige (UCITS ETF)
 
Seligson
  • suomalainen sijoituspalveluyritys, joka hallinnoi ainoata Helsingin pörssissä noteerattua ETF:ää
    • ETF-esimerkki: Seligson & Co OMX Helsinki 25 UCITS ETF
 
WisdomTree
  • yhdysvaltalainen ETF-tarjoaja, joka on keskittynyt erikoistuneempiin ETF:iin
    • ETF-esimerkki: WisdomTree Cloud Computing UCITS ETF 
 
Lyxor 
  • ranskalaisen Société Générale -pankin tytäryhtiö, joka tarjoaa ETF:iä
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI Russia UCITS ETF - Acc
 

 

Sijoituskohde

Liikkeeseenlaskijan jälkeen ETF:n nimi sisältää yleensä sijoituskohteen, eli esimerkiksi minkä indeksinmukaisesti rahasto sijoittaa. Kaikki ETF:t eivät ole indeksirahastoja, mutta monet ovat. 

 

Indeksit

Indeksit ovat jonkun tahon ylläpitämiä osakekoreja, jotka voivat keskittyä esimerkiksi tietylle maantieteelliselle alueelle tai sektorille.

MSCI on yhdysvaltalainen finanssialan yritys, joka tarjoaa ja ylläpitää runsaasti erilaisia indeksejä. MSCI:n indeksejä käytetään varsin usein ETF:ien vertailuindekseinä ja sitä kautta niitä löytyy myös ETF:ien nimistä. 

Listasin alle muutamia usein vastaan tulevia indeksejä heiltä:

  • MSCI World: mukana suuria ja keskisuuria yhtiöitä 23 maailman kehittyneestä maasta, kuten USA, Länsi-Eurooppa ja Japani
    • ETF-esimerkki: Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C
 
  • MSCI Emerging Markets (EM): mukana suuria ja keskisuuria yhtiöitä 27 kehittyvien markkinoiden maasta, kuten Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI EM UCITS ETF USD (Acc)
 
  • MSCI ACWI (All Country World Index): yllä luetellut kehittyneet ja kehittyvät markkinat molemmat yhdistettynä saman indeksin alle
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI All Country World UCITS ETF - Acc (EUR)
 

ETF:ien osalta kannattaa siis huomata, että sana "world" yksinään viittaa yleensä vain maailman kehittyneisiin maihin (USA, Japani, Länsi-Eurooppa ym.).

Muita maantieteellisiä indeksejä:

  • S&P 500: mukana 500 suurta Yhdysvalloissa listattua yhtiötä, kuten Alphabet (yhtiö Googlen taustalla), Apple, Amazon.com, Coca-Cola, Mastercard, Microsoft ja Facebook.
    • ETF-esimerkki: iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)

  • Euro Stoxx 50: Euroalueen 50 suurta yhtiötä, jotka ovat johtajia toimialallaan. Kirjoitushetkellä mukana ovat esimerkiksi Adidas, Bayer, L'Oreal, SAP ja Siemens sekä Suomesta Kone.
    • ETF-esimerkki: Xtrackers EURO STOXX 50 UCITS ETF 1C
 
  • DAX: saksalaisen Frankfurtin pörssin 30 suurinta yhtiötä, joista esimerkkeinä BMW, Siemens ja Volkswagen
    • ETF-esimerkki: Lyxor DAX (DR) UCITS ETF - Acc

  • Nasdaq 100: yhdysvaltalainen, teknologiapainotteinen indeksi, jossa mukana 100 New Yorkin Nasdaq-pörssin suurinta yhtiötä pois lukien finanssialan yritykset
    • ETF-esimerkki: iShares NASDAQ 100 UCITS ETF USD (Acc)
 
  • FTSE 100: mukana 100 suurinta Lontoon pörssissä listattua yhtiötä
    • ETF-esimerkki: Xtrackers FTSE 100 UCITS ETF 1C 

  • Nikkei 225: mukana 225 japanilaisen Tokion pörssin suurta yhtiötä
    • ETF-esimerkki: iShares Nikkei 225 UCITS ETF (DE)
 
  • OMXH25: Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: Seligson & Co OMX Helsinki 25 UCITS ETF 
 
  • OMXS30: mukana 30 Ruotsin Tukholman pörssin vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OMXS30 
 
  • OBX: Norjan Oslon pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OBX 
 
  • OMXC25: Tanskan Kööpenhaminan pörssin 25 vaihdetuinta osaketta
    • ETF-esimerkki: XACT OMXC25 

 

Sijoituskohteisiin voi liittyä myös erilaisia lyhenteitä:

  • EM = Emerging Markets: viittaa siis kehittyviin markkinoihin, kuten Kiina ja Intia
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI EM UCITS ETF USD (Acc)
 
  • IMI = Investable Market Index: sijoituskohteena suurien ja keskisuurten yritysten lisäksi myös pienet yritykset (large, mid ja small cap)
    • ETF-esimerkki: iShares Core MSCI Japan IMI UCITS ETF USD (Acc)
 
  • ex- = excluding: jokin alue on jätetty ETF:n ulkopuolelle
    • ETF-esimerkki: Invesco MSCI Europe ex-UK UCITS ETF (Acc)
      • Eurooppaan sijoittava ETF, josta jätetty Iso-Britannia pois

Vastuullisuuteen viittaavia lyhenteitä ovat:

  • SRI = socially responsible investing: eli vastuullinen sijoittaminen
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI Japan SRI UCITS ETF
  • ESG = Environment, Social and Governance: eli ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan huomiointia
    • ETF-esimerkki: Invesco S&P 500 ESG UCITS ETF
 

Näiden käyttöyhteydet vaihtevat, joten joutuu itse selvittämään, mitä käytännössä tarkoittavat kunkin ETF:n osalta. Luultavasti on suljettu pois joitain toimialoja tai yrityksiä rahaston sijoituksista.


Erikoistuneemmat ETF:t

ETF:n sijoituskohde voi olla myös toimialakohtainen tai kohdistunut markkina-arvoltaan tietyn kokoisiin yrityksiin.
 
Yritykset jaetaan usein markkina-arvon mukaan pieniin, keskisuuriin ja suuriin yhtiöihin. Olen ymmärtänyt, että kriteerit näihin ryhmiin voivat vaihdella alueittain. Etenkin pieniin yhtiöihin keskittyviä ETF:iä on tullut jonkin verran vastaan.
  • Small Cap = pienet yhtiöt
    • ETF-esimerkki: iShares MSCI World Small Cap UCITS ETF USD (Acc) 
  • Mid Cap = keskisuuret yhtiöt
    • ETF-esimerkki: Lyxor MSCI Europe Mid Cap UCITS ETF 
  • Large Cap = suuret yhtiöt
    • ETF-esimerkki: iShares China Large Cap UCITS ETF USD (Dist)
 

Toimialakohtaisiin ETF:ään en mene sen tarkemmin, mutta listaan muutaman esimerkin, kuinka toimiala voi ETF:n nimessä näkyä:

  • iShares S&P 500 Energy Sector UCITS ETF USD (Acc)
  • Xtrackers MSCI World Health Care UCITS ETF 1C
  • WisdomTree Cybersecurity UCITS ETF - USD Acc



 

ETF-nimien loppupään lyhenteitä

Lopuksi päästään vielä ETF-nimien viimeiseen osaan, joka sisältää usein erilaisia lyhenteitä.

Lyhenne UCITS on tullut vastaan tämänkin tekstin lähes jokaisen ETF:n yhdessä:

  • UCITS = Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities
    • pitkä litania tarkoittaa, että ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä.
    • käytännössä ETF:llä on tällöin mm. lain mukainen velvollisuus hajauttaa sijoituksiaan tietyin kriteerein.
    • ei-UCITS ETF:t saavat olla omistuksiltaan keskittyneempiä

ETF:n tuotonjakoon liittyen esiintyy ainakin kahta lyhennettä:

  • Acc = accumulating: tarkoittaa kasvuosuutta, eli ETF:ää, joka uudelleen sijoittaa saamansa osingot takaisin rahastoon
    • Xtrackersilla myös 1C näyttäisi viittaavan kasvuosuuteen
    • ETF-esimerkit: 
      • Invesco EURO STOXX 50 UCITS ETF Acc
      • Xtrackers DAX UCITS ETF 1C
 
  • Dist = distributing: tuotto-osuus, eli ETF, joka maksaa saamansa osingot ulos sijoittajille
    • Xtrackersilla myös 1D näyttää viittaavan tuotto-osuuteen 
    • ETF-esimerkit: 
      • Invesco EURO STOXX 50 UCITS ETF Dist
      • Xtrackers USA UCITS ETF 1D
       

ETF:n rakenteeseen viittaavat seuraavat 2 lyhennettä:

  • DR = Direct Replication: fyysisesti replikoitu ETF, eli ei käytä johdannaisia vaan sijoittaa suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin
    •  ETF-esimerkki: Lyxor Core MSCI Japan (DR) UCITS ETF - Acc
 
  • Swap = synteettinen ETF: rakennettu johdannaisten avulla, eikä se omista esimerkiksi indeksinmukaisia osakkeita
    •  ETF-esimerkki: Xtrackers FTSE Vietnam Swap UCITS ETF 1C
 

Huomauttaisin, että ETF voi olla synteettinen, vaikka sen nimessä ei olisikaan swap-sanaa. Muutenkaan ETF:n rakennetieto ei läheskään aina selviä nimen perusteella, vaan vaatii tarkempaa tutkimista.


 

Tulkintaharjoitukset

Mitä seuraavien ETF:ien nimet kertovat niiden sisällöstä? 

 
1. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Dist)
    • liikkeeseenlaskijana Blackrock (=iShares)
    • ETF kuuluu heidän Core -tuoteperheeseensä
    • seuraa MSCI:n EM IMI -indeksiä, eli sijoittaa kehittyville markkinoille (=EM) ja sijoituskohteena ovat suuret, keskisuuret ja pienet yhtiöt (=IMI)
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on tuotto-osuus (=Dist), eli jakaa saadut osingot tuottona sijoittajille


2. Lyxor DAX (DR) UCITS ETF - Acc

    • liikkeeseenlaskijana Lyxor
    • sijoituskohteena DAX-indeksi, eli Saksan Frankfurtin pörssin 30 suurinta yhtiötä
    • ETF on fyysinen (=DR), eli se sijoittaa suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on kasvuosuus (=Acc), eli uudelleensijoittaa saamansa osingot takaisin rahastoon

3. Xtrackers S&P 500 Swap UCITS ETF 1C 

    • liikkeeseenlaskijana Deutsche Bank (=Xtrackers)
    • sijoituskohteena S&P 500 -indeksi, eli 500 suurta Yhdysvalloissa listattua yhtiötä
    • ETF on synteettinen (=Swap), eli se toteutettu johdannaisten avulla
    • ETF noudattaa EU:n sijoitusrahastodirektiiviä (=UCITS)
    • ja se on kasvuosuus (=1C)


MUISTUTUS: tarkista ja varmista aina ETF:n tiedot avaintietoesitteestä. Joskus voi olla, ettei ETF:n sisältö vastaa sitä, millaisen kuvan pelkän nimen perusteella saa. 

Vinkkejä avaintietoesitteen tulkintaan aikaisemmasta tekstistäni: Mitä rahaston avaintietoesite kertoo?

 

Huh tulipas tästä paljon työtä ja tutkimista vaatinut teksti, jolle pituuttakin kertyi varsin reippaasti. Toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti :) Itse ainakin opin paljon uutta tätä kirjoittaessa.

Oletko sinä tuskaillut ETF:ien nimien kanssa?

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Miten Nordnetin ETF-kuukausisäästö toimii?

Sain hiljattain toiveen kirjoittaa Nordnetin ETF-kuukausisäästöstä. Tässä tekstissä käydäänkin läpi, miten ETF-kuukausisäästö toimii ja katsotaan esimerkin kautta, kuinka ostot ovat toteutuneet suhteessa suunnitelmaan.

Huomautan heti alkuun, että kyseessä ei ole mikään yhteistyö Nordnetin kanssa. Kirjoitus ei myöskään sisällä mainoslinkkejä.


Perustiedot ETF-kuukausisäästöstä


  • Missä: Nordnet
  • Milloin: kerran kuussa, lähtökohtaisesti kuukauden 5. päivä. Jos 5. päivä osuu viikonlopulle, ostot tehdään maanantaina.
  • Minimisäästösumma: 50 € per kerta, mutta kulujen puolesta ei järkevää niin pienellä summalla
  • Mitä osto maksaa? 2,5 € per toteutunut ETF-kuukausisäästökerta
  • Paljonko rahaa pitää olla varattuna Nordnetissa? Valittu säästösumma + 10 % tilillä kuukausisäästöpäivää edeltävänä pankkipäivänä
  • Entäs ETF:ien myynti? Peritään hinnastonmukaiset kaupankäyntikulut: esimerkiksi Saksasta ostettavat ETF:t (EUNL, IS3N ym.) myyntikulut minimissään 15 € per myynti. 
  • Milloin sopimus/muutokset pitää olla tehtynä? Kuukausisäästöä edeltävänä päivänä. Jos tekee viimeistään kuun 4. päivä niin silloin kaiken pitäisi toimia.
  • Muutokset sopimukseen? Joustavasti voi muuttaa sopimusta sekä lopettaa sen kulutta.
 

Tarkemmin avattuna

Nordnetin ETF-kuukausisäästöön ei ole mahdollista valita toteutumispäivää, vaan se on aina kuukauden 5. päivänä, mikäli kyseessä on arkipäivä. 5. päivän osuessa viikonlopulle ostot tehdään maanantaina. 

Minimisäästösumma on 50 € per kuukausi, mutta kesäkuussa 2020 tulleen 2,5 € palvelumaksun takia ETF:ien ostoa ei kannata näin pienellä summalla tehdä. Jos ETF-kuukausisäästön tekee 50 euron summalla, niin palvelumaksun osuus ostosta nousee hurjaan 5 prosenttiin. Usein ajatellaan, että ostokulut saisivat nousta korkeintaan 1 % paikkeille. Tästä syystä en lähtökohtaisesti lähtisi ETF-kuukausisäästämään alle 200 euron kuukausisummalla. Pienemmille summille perusrahastojen ilmainen kuukausisäästäminen sopii paremmin. Tai sitten ETF-kuukausisäästön laittaminen päälle harvemmin, esimerkiksi muutaman kuukauden välein.

ETF-kuukausisäästösopimukseen voi valita mukaan yhdestä neljään ETF:ää Nordnetin kuukausisäästölistalle kuuluvista ETF:istä. Suosittelen tutustumaan ETF:iin tarkemmin ennen valintaa esimerkiksi hakemalla sen tiedot tickerin, nimen tai ISIN-koodin perusteella Morningstarista. Olen kirjoittanut ohjeistusta Morningstarin käyttöön täällä. Varmista tärkeät tiedot myös ETF:n avaintietoesitteestä, koska olen huomannut, etteivät vertailuindeksin muutokset aina päivity Morningstariin.

Huomionarvoista on, että ETF:iä ostetaan vain kokonaisina rahasto-osuuksina, joten ETF:ien markkina-arvot (=hinnat) täytyy huomioida säästösummaa ja ETF:iä valitessa. Esimerkiksi suositun Yhdysvaltoihin sijoittavan iShares Core S&P 500 UCITS ETF:n (ticker SXR8) yksi osuus maksaa tällä hetkellä (6.3.2020) noin 318 euroa. Eli kuukausisäästösumman täytyy olla varsin suuri, että tätä ETF:ää on mahdollista ottaa mukaan.

Valitun säästösumman lisäksi ETF-kuukausisäästöä varten Nordnetissa pitää olla rahaa vielä + 10 % valitusta säästösummasta. Eli jos säästösummaksi valitsee 300 €, niin tilillä pitäisi olla käytettävissä vähintään 1,1 * 300 € = 333,3 €. Etukäteen ei voi tietää, mikä lopullinen, toteutuva säästösumma on. Maksimissaan toteutunut summa on tuo 10 % valittua säästösummaa suurempi, jos Nordnet saa näin toteutettua toivotun jakauman paremmin. 

Itse olen ollut siinä uskossa, että rahojen pitäisi olla Nordnetissa valmiina kuukausisäästöä edeltävänä päivänä, eli lähtökohtaisesti kuukauden 4. päivänä, mutta ohjeistuksen mukaan rahan pitäisi olla valmiina jo yhtä pankkipäivää ennen kuukausisäästöpäivää. Tämä kannattaa huomioida myös, jos tekee pankista automaattisen, toistuvan rahasiirron Nordnetin salkuun. Rahan siirrossa voi mennä useampi päivä, joten automaattisiirto kannattaa ajoittaa kuun alkuun.

Lisäksi huomioitavaa on, että 2,5 € palvelumaksu peritään vasta kuukausisäästön toteutumisen jälkeen, Nordnetin arvion mukaan kuukauden 7. - 9. päivä. Eli tuolloin tililtä täytyy löytyä vielä rahaa palvelumaksuun.

Vaikka ETF:ien osto kuukausisäästön kautta on varsin edullista, kannattaa huomioida, että ETF:iä myydessä peritään kuitenkin normaalit, hinnaston mukaiset kaupankäyntikulut. Nämä ovat esimerkiksi Saksasta hankittavien osalta minimissään 15 euroa per myynti. Eli jos myydessäkin haluaisi pitää kulut aisoissa, myytävää ETF:ään kannattaisi olla vähintään 1 500 euron arvosta, jotta myyntikulut olisivat maksimissaan prosentin myynnistä. Suosittelen siis harkitsemaan, mitä ETF:iä ottaa mukaan kuukausisäästöön ja koittaa pitkäjänteisemmin säästää samoihin, etenkin jos kertasummat eivät ole suuria. Ikävä, jos on salkkuun päätyy paljon pieniä ETF-omistuksia, joiden jokaisen myyntiin menisi 15 euroa. 

Kuukausisäästösopimukseen ei tarvitse sitoutua mitenkään määräaikaisesti, vaan muutoksia siihen voi tehdä joustavasti ja kulutta. Kuukausisäästön kautta voi tehdä kertaostoksenkin ja lopettaa sopimuksen sen toteuduttua. Huomioitavaa on, että muutokset kannattaa tehdä viimeistään kuukauden 4. päivä, jotta kuukausisäästö toteutuu halutulla tavalla. Mikäli sopimus on voimassa ja tilillä on rahaa, niin kuukausisäästö toteutuu. Muista siis lopettaa sopimus, jos et halua seuraavan kerran ostoksen toteutuvan. Olen lukenut Sharevillestä kokemuksista, että kuukausisäästön puitteissa osto on saattanut toteutua osittain, esimerkiksi yhden valitun ETF:n osalta, jos tilille on jäänyt pieni rahasumma ja sopimus on ollut aktivoituna.



Ohjeet tiivistetysti

 
  • Tee sopimus tai mahdolliset muutokset siihen viimeistään kuukauden 4. päivä. Sopimuksen löydät Nordnetista yläpalkista: Sivuni -> kuukausisäästösopimus -> valitse ETF:t itse
    • Valitse tavoitesäästösumma sekä listalta haluamasi ETF:t ja, miten haluat säästösumman jakautuvan ETF:ien kesken. ETF:iä ostetaan vain kokonaisina osuuksia. Sopimuspohja näyttää, montako kappaletta kutakin ETF:ää prosenttijakaumalla olisi sen hetkisillä osuuden arvoilla lähtökohtaisesti tulossa. Osuuksien hinnat ja ETF:ien hintasuhteet voivat kuitenkin vaihdella, joten etenkin jos kuukausisäästöpäivään on vielä pidempi aika, niin toteuma voi olla eri.
    • Tarkista, että säästösumma riittää kokonaisten ETF-osuuksien ostoon.
  • Tarkista, että tilillä on tarpeeksi rahaa kuukauden 4. päivä: tavoitesumma + 10 % + palvelumaksu 2,5 €.
  • Kuukausisäästöpäivänä Nordnet hoitaa ostot:
    • Omien kokemuksien perusteella ennen ainakin omiin toimeksiantoihin ilmestyi alkuiltapäivästä varaukset ETF:iä varten. Näistä on syytä huomata, että näkyvät hinnat eivät ole lopullisia. 
    • ETF:t ilmestyvät salkkuun lähtökohtaisesti samana iltana ja tuolloin vasta näkee, millä hinnoilla ETF:iä on saatu ostettua. 
    • Laskelmat ostoista ovat seuraavana päivänä näkyvissä. Tuolloin uusien ETF-osuuksien tiedot ilmestyvät myös ostoerittäin -näkymään.

 

Esimerkki: miten kuukausisäästö on toteutunut

Itsellä ei ole aivan tuoreita kokemuksia ETF-kuukausisäästöstä, mutta lähipiiristä sain tuoreet tiedot esimerkkiä varten. Katsotaan seuraavaksi, miten eräs kuukausisäästösopimus on toteutunut alkuvuoden kolmen kuukauden aikana:

 

Suunnitelma

Tavoitesumma: 1 600 €

Tavoitejakauma:

Kyseessä on nyt omiin sijoitussummiini nähden paljon suuremmasta summasta kuukausittaisen tavoitteen ollessa 1 600 €. Sopimukseen on valittu 4 ETF:ää ja taulukossa on kunkin tavoiteosuus ja sitä vastaava euromääräinen summa. Suunnitelma on ollut tarkastelussa olevan alkuvuoden aikana koko ajan tässä samassa muodossa.

 

Toteuma

Miten suunnitelma on sitten toteutunut tammi-maaliskuun ETF-kuukausisäästöissä? Alla olevassa taulukossa on kunkin ETF:n toteutuneet summat ja prosenttiosuudet lopullisesta säästösummasta näiltä kuukausilta:

Huomioita:

  • Toteutunut säästösumma on jäänyt joka kuukausi hieman alle tavoitellun 1 600 €. Vajaus vaihtelee 17 - 26 euron välillä, ja summa on sellainen, ettei se ole riittänyt enää sopimuksen halvimpaan ETF:ään (kehittyvien maiden ETF). Kyseisen ETF:n hinta on pyörinyt 30 euron paikkeilla tällä aikavälillä.
  • Eli tässä esimerkkitapauksessa Nordnet on toteuttanut oston niin, ettei tavoitesummaa ole ylitetty. Mielenkiintoista olisikin tietää, millaisissa tapauksissa tuo ylimääräinen 10 % varaus voidaan ottaa käyttöön.
  • Toteutuneet prosenttiosuudetkin vaihtelevat kuukausittain, eli tässä näkyy se, että ETF:iä ostetaan vain kokonaisina rahasto-osuuksina. Ja lisäksi niiden hinnat vaihtelevat suhteessa toisiinsa. ETF-kuukausisäästössä ei siis pysty perusrahastojen kuukausisäästön tapaan määrittemään vakioeuromäärää, mitä kuhunkin kohteeseen sijoitetaan.
  • USA-ETF on juuri se aiemmin mainittu SXR8 tickeristä tunnettu ETF, jonka yhden osuuden hinta on yli 300 euroa. Näinä kuukausina sitä on ostettu joka kerta 3 ETF-osuutta. Tämä ETF määrittää pitkälti tässä kokoonpanossa, miten suuri osuus jakaumasta muille ETF:ille jää.


Omat kokemukset

Itse kuukausisäästin ETF:iin reilu vuoden verran 2019-2020 ja tuolloin ostin sopparin kautta maailma-ETF:ää (ticker EUNL) sekä kehittyvien maiden ETF:ää (ticker IS3N). Molemmat löytyvät sijoituksistani vieläkin, mutta uusia ostoja en ole tehnyt toukokuun 2020 jälkeen. Kesäkuusta 2020 ETF-kuukausisäästön kuluttomuus tosiaan päättyi ja toteutuneelta ETF-kuukausisäästökerralta peritään nykyään 2,5 € palvelumaksu. Itselläni säästösummat ETF:iin olivat sen verran pieniä, että kuukausittaisten ostojen teko tuli kulujen takia kannattamattomaksi. Siirryin ostamaan ETF:ien sijasta SPP Aktiefond Global -rahastoa.

ETF-kuukausisäästö oli kätevä keino hankkia ETF:iä. Haastavaksi koin välillä kuukausisäästön prosenttiosuuksien määrittelyn ETF:ien välillä. Tuolloin tuntui, että olisi järkevämpi että itse voisi määrittää, montako rahasto-osuutta kutakin ETF:ää ostetaan. Taisin tuolloin vakioprosenttien sijaan kuukausittain säätää jakaumaa sen mukaan, montako osuutta halusin ostettavaksi. Eli kovin passiivista ei ETF-kuukausisäästön käyttäminen itselläni ollut. Paluuta ETF:ien pariin harkitsen, jos kuukausittaiset sijoitussummani kasvavat tulevaisuudessa.


Onko sinulla kokemuksia ETF-kuukausisäästöstä? 

Tai tuleeko vielä muuta kysyttävää kuukausisäästöstä mieleen?

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Mitä eroa on tuotto- ja hintaindekseillä?

On aika ottaa selvää, mitä tuotto- ja hintaindekseillä tarkoitetaan ja kuinka ne eroavat toisistaan. 

Erilaisiin indekseihin törmää esimerkiksi Nordnetissa, jossa oman sijoitussalkun kehitystä voi verrata muun muassa seuraaviin indekseihin:

Listalta löytyy samojakin indeksejä eri päätteillä, kuten OMX Helsinki GI ja OMX Helsinki PI. Nämä itse asiassa kuvaavat tuotto- ja hintaindeksejä. Siirrytäänpä siis seuraavaksi määritelmiin:

 

Erilaiset indeksit

 

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden hintojen kehitystä. Se jättää huomioimatta osakkeiden jakamat osingot. Eli kun osinko irtoaa osakkeesta ja osakkeen hinta yleensä tippuu suunnilleen osingon verran, niin hintaindeksissä näkyy vain tämä hinnanpudotus. 

Indeksi ei ota huomioon, että sijoittajalle on maksettu tuottoa osingon muodossa. Hintaindeksi keskittyy siis pelkästään osakkeiden arvonnousuun ja jättää tuoton toisen puolen, osingot, huomioimatta.

Englanniksi puhutaan Price Index:stä, josta tulee indeksin lopussa esiintyvä lyhenne PI.

 

Tuottoindeksi

Tuottoindeksi puolestaan kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden kokonaistuottoa osingot mukaan lukien. Tuottoindeksissä ajatellaan, että saadut osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin. Indeksi huomioi sekä osakkeiden arvonnousun, että niiden jakamat osingot.

Tuottoindeksi on englanniksi Gross Index (lyhenne GI) tai Total Return Index (lyhenne TR). 

 

Nettotuottoindeksi

Tuottoindeksistä voi olla olemassa vielä pidemmälle viety nettotuottoindeksi. Englanniksi Net Total Return index, lyhenne NTR. Tämä indeksi huomioi osakkeiden arvonnousun sekä osingot, mutta osingoista on vielä vähennetty lähdeverot.

 

Esimerkki

Tutustutaan indeksien eroon vielä esimerkkikuvaajan avulla. Kohteeksi otetaan Helsingin pörssin yleisindeksi OMX Helsinki. Kuvaajassa violetti käyrä kuvaa indeksin hintaindeksiä (OMX Helsinki PI) ja sininen käyrä sen tuottoindeksiä (OMX Helsinki GI):

Kuvaajassa on mukana viimeisen reilun kahden vuoden ajanjakso. Molemmat käyrät näyttävät samanlaisilta, mutta lopputuloksessa on iso ero. Tuottoindeksi on noussut ajanjaksolla 25,6 %, kun taas hintaindeksin nousu on vain 14,3 %. Molemmat kuvaavat siis saman osakejoukon kehitystä.

Alkumatkan indeksit menevät samaan tahtiin, mutta ensimmäisen nuolen kohdalla huhtikuun alussa 2019 alkaa syntyä eroa niiden välille. Keväällä on perinteisesti Suomessa maksettu suurin osa osakkeiden osingoista. Koska violetti hintaindeksikäyrä ei huomioi osinkoja, niin sen kehitys alkaa eroamaan osingot huomioivan sinisen tuottoindeksin kehityksestä. Tuottoindeksin käyrä alkaa kulkemaan korkeammalla kuin hintaindeksin käyrä.

Toinen kohta, jolloin indeksien ero taas lähtee kasvamaan, on alkukesästä 2020, jolloin osinkoja on taas maksettu osakkeiden omistajille. Tänä vuonna osinkoja on taidettu jakaa koronan takia hieman normaaliaikataulua myöhemmin.

Kuten lopputuloksesta huomaamme, Suomessa osingoilla on usein iso vaikutus sijoituksen kokonaistuottoon. Pelkkää hintaindeksia seuraamalla jää iso osa kokonaistuotosta pois.


Rahastojen vertailuindeksit

Indekseihin törmää luonnollisesti myös rahastojen yhteydessä. Ainakin suurimmalla osalla rahastoista on vertailuindeksi, jonka kehitykseen niiden tuottoja vertaillaan. Indeksirahastot pyrkivät jäljittelemään indeksin koostumusta osakkeiden ja niiden painojen suhteen. Kun taas aktiiviset rahastot pyrkivät voittamaan oman vertailuindeksinsä aktiivisella osakepoiminnallaan.

Miten sijoitan rahastoihin -kirja nostaa esiin, että aiemmin käytettiin usein hintaindeksejä rahastojen vertailuindekseinä. Tällöin rahaston oli helpompi voittaa indeksi, koska rahasto tietenkin itse sai osingot omistamiensa yritysten osakkeista, mutta vertailuindeksin saamia osinkoja ei huomioitu. Arvostelun vuoksi tästä käytännöstä on onneksi käytännössä luovuttu.

Käytäntö näyttää aika pitkälti vaihtelevan, että kuinka selkeästi rahastojen vertailuindekseistä kerrotaan, onko se esimerkiksi tuotto- vai nettotuottoindeksi.  


Esimerkkejä:

Nordealla vertailuindeksit ilmoitetaan selkeästi. Esimerkiksi aktiivisen Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat -rahaston avaintietoesite kertoo, että rahaston vertailuindeksi on MSCI Emerging Markets NTR -tuottoindeksi (osingot mukana verojen jälkeen). Eli lyhenne NTR:kin kertoo, että kyseessä on nettotuottoindeksi.

Handelsbankenilla indeksitietoa ei ole täsmennetty. Esimerkiksi aktiivinen Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt -rahasto kertoo avaintietoesitteessä vertailuindeksikseen SIX SRI Finland Small Cap -indeksin ilman mitään tarkennuksia. Oletettavasti kyseessä kuitenkin on joko tuotto- tai nettotuottoindeksi.


Yhteenveto

Mitä tästä tekstistä opimme? Pääpointti on, että hintaindeksi on paljon helpompi voittaa kuin tuottoindeksi. Eli, jos sijoittaa esimerkiksi kasvuosuudellisiin rahastoihin ja ETF:iin, niin salkun kehitystä ei ole järkeä verrata hintaindekseihin (PI lyhenne). 

Sama pätee osakesalkkuun, jos salkun tuottoluvut huomioivat osingot.

Koska en sijoita suoriin osakkeisiin, niin niiden osalta itsellä on aukkoja tietämyksessä, miten saadut osingot näkyvät salkun ja yksittäisen osakkeen tuottoluvuissa. Maksetut osingothan voi uudelleensijoittamisen sijaan nostaa vaikka omalle tilille ja käyttää arjen kuluihin. 

Jos sinulla on enemmän ymmärrystä asiasta, sivistähän ihmeessä rahastosijoittajaa, miten tämä tuottohomma menee osinkojen osalta suorilla osakkeilla.


Tekstin lähteet:
K. Kauppila, V. Puttonen & E. Repo: Miten sijoitan rahastoihin
 
 
Päivittelen tällä viikolla rahastotarkastelu- ja indeksirahastotekstejä ajantasalle. Palailen blogin pariin uuden tekstin myötä vielä kerran ennen joulua.
 
Ovatko tuotto- ja hintaindeksit sinulle entuudestaan tuttuja? 

maanantai 23. marraskuuta 2020

Mitä rahaston avaintietoesite kertoo?

Ennen kuin tekee sijoituksen rahastoon, kehotetaan aina tutustumaan rahaston avaintietoesitteeseen. Tämä esite pitää olla lakisääteisesti saatavilla, jotta sijoittaja ymmärtäisi rahaston luonteen ja siihen liittyvät riskit.

Mitä asioita avaintietoesite kertoo ja mitä sieltä olisi hyvä tarkistaa? Näihin kysymyksiin paneudutaan tänään blogissa. 

Esitteet noudattavat pääpiirteittäin samaa kaavaa otsikoiden ja käsittelyjärjestyksen osalta. Rahastoyhtiöstä riippuu kuitenkin, miten selkeästi asiat on avattu aihealueiden sisällä. 

Esimerkeiksi valitsin erilaisia rahastoja ja ETF:iä rakenteen, sijoituspolitiikan, tuotonjaon ja kulujen osalta. 

Linkit johtavat kyseisen rahaston avaintietoesitteeseen Morningstarin sivuille:

 

Kirjoituksen kursivoidut kohdat ovat suoraan rahastojen avaintietoesitteistä. Tiedot on poimittu 23.11.2020.

Lähdetään käymään esitettä järjestyksessä läpi:

 

Tavoitteet ja sijoituspolitiikka

Avaintietoesitteen ensimmäinen osio kertoo perustietoja rahastosta, esimerkiksi mihin se sijoittaa. Millaisella rakenteella rahasto on toteutettu ja miten tuotonjako tapahtuu?

 

OP-Maailma Indeksi -rahaston avaintietoesitteen alku

Aktiivinen vai passiivinen rahasto

Esitteen alkupuolelta löytyy tieto, onko rahasto passiivinen vai onko sillä aktiivisesti sijoituspäätöksiä tekevä salkunhoitaja.

Tämä käy esitteissä ilmi esimerkiksi seuraavasti:

Rahasto on aktiivisesti hallinnoitu, mikä tarkoittaa sitä, että rahaston salkunhoitaja tekee omia, aktiivisia sijoituspäätöksiä. (Handelsbanken Kestävä Energia)

OP-Maailma Indeksi -sijoitusrahasto on passiivinen indeksirahasto (OP-Maailma Indeksi)

Rahastoa hoidetaan passiivisesti. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)

 

Joskus passiivisuuden voi joutua itse tulkitsemaan tekstin kautta:

Rahasto on pörssinoteerattu indeksirahasto, jonka tavoitteena on seurata SIX Sweden ESG Selection Index GI -indeksin kehitystä niin tarkasti kuin mahdollista. (XACT Sverige: passiivinen, koska seuraa indeksiä)

 

Mihin sijoitetaan?

Aktiivisista rahastoista esitteessä on toivottavasti mainittu hieman, millaisilla perusteilla sijoituksia valitaan rahastoon:

Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti sellaisten yritysten osakkeisiin, jotka kehittävät tai käyttävät teknologiaa tai metodeja, jotka rajoittavat globaalia ilmaston lämpenemistä, joko suorasti tai epäsuorasti, rajoittamalla hiilidioksiidipäästöjä ja muita kasvihuonekaasuja. Näihin lukeutuvat yritykset, jotka edistävät tehokasta energiankäyttöä käyttämällä mm. vaihtoehtoisia energianlähteitä tai ympäristöteknologiaa. (Handelsbanken Kestävä Energia)

Rahasto sijoittaa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä yli 10 vuoden tähtäimellä. --- paino Suomen osakemarkkinoilla. (Seligson & Co Phoebus)

 

Passiivisissa indeksirahastoissa vertailuindeksi kertoo, minkälaisen osakekorin kehitystä rahasto pyrkii seuraamaan:

Rahasto pyrkii seuraamaan MSCI World Index -indeksin Yhdysvaltain dollarin määräistä kokonaistuottoa, palkkiot ja kulut pois lukien. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)

Rahaston sijoitustavoitteena on seurata MSCI World Information Technology Net Total Return Index -indeksiä, joka edustaa kehittyneiden maiden teknologiayritysten kehitystä. (Lyxor Technology ETF) 

 

Fyysinen vai synteettinen?

Rahastot ja ETF:t sijoittavat usein suoriin, esimerkiksi indeksinmukaisiin, fyysisiin osakkeisiin. Tällöin rahasto on fyysinen. Toinen vaihtoehto on synteettinen rahasto, jossa indeksin seuraaminen on toteutettu johdannaisten avulla, eikä rahasto sijoita tällöin varojaan indeksinmukaisiin osakkeisiin. 

Tätä ominaisuutta ei harmittavasti yleensä kerrota suoraan rahaston avaintietoesitteestä, vaan sen joutuu tulkitsemaan itse. 

Katsotaan ensin, miten kaksi esimerkkirahastoa paljastuu synteettisiksi:

Rahasto pyrkii saavuttamaan tavoitteensa epäsuoralla replikoinnilla solmimalla OTC-vaihtosopimuksen (johdannaisinstrumentti, "johdannainen"). Rahasto voi myös sijoittaa hajautettuun kansainväliseen osakesalkkuun, jonka tuotto vaihdetaan vertailuindeksin tuottoon johdannaisen avulla. (Lyxor Technology ETF)

Tavoitteen saavuttamiseksi rahasto sijoittaa Nordnetin neuvojen mukaisesti yhden tai useamman Euroopan talousalueen jäsenvaltion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja/tai kehittyneissä maissa sijaitsevien yritysten liikkeeseen laskemiin osakearvopapereihin tai muihin osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin. Rahasto siirtää taloudelliset edut kyseisiin osakearvopapereihin ja saa altistuksen indeksin kokonaistuoton nettotulokseen swap-transaktiolla. Swap on sopimus, jonka mukaan rahasto vaihtaa käteismaksuja sellaisen vastapuolen kanssa, jonka odotetaan kuuluvan JP Groupiin, indeksiin perustuvaa tuottoa vastaan. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)                                                                                                              

Eli kun avaintietoesitteessä aletaan puhumaan, että indeksin seuraamistavoite saavutetaan johdannaisten avulla jonkinlaisen vaihtosopimuksen kautta (swap, OTC-vaihtosopimus), niin rahasto on synteettinen.

Huomaa kuitenkin, että myös fyysiset rahastot voivat käyttää johdannaisia esimerkiksi salkunhoidon apuna:

Lunastuksista ja merkinnöistä johtuvan kaupankäyntitarpeen vähentämiseksi rahasto voi käyttää salkunhoidossaan rajoitetusti johdannaisinstrumentteja. (OP-Maailma Indeksi)

 

Miten fyysisen rahaston sitten tunnistaa? Jos rahaston kerrotaan sijoittavan varansa osakkeisiin esimerkiksi jonkin indeksin mukaisesti, niin tällöin rahasto on fyysinen.

(Rahaston) varat sijoitetaan MSCI World ESG Universal Net -indeksin mukaisesti maailmanlaajuisesti hajauttaen suurten pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin. (OP-Maailma Indeksi)

Sijoituskohteet: osakkeet, paino Suomen osakemarkkinoilla. (Seligson & Co Phoebus)


Tuotonjako 

Avaintietoesitteen ensimmäinen osio kertoo lisäksi, onko kyseessä tuotto- vai kasvuosuus. 

Tuotto-osuus jakaa rahaston saamat osingot tuottona rahastosijoittajille, jolloin sijoittaja joutuu maksamaan niistä pääomaverot. Kun taas kasvuosuus on verotehokkaampi vaihtoehto, jossa saadut osingot uudelleensijoitetaan takaisin rahastoon.

Esimerkkirahastoista ainoastaan XACT Sverige ETF on tuotto-osuus:

Rahasto jakaa vuotuista tuottoa normaalisti kesäkuussa. Tavoitteena on jakaa kullekin tuotto-osuudelle 3-4 % rahastoyhtiön tuotonjaon päätöksen ajankohtana lasketusta osuuden arvosta.

Kasvuosuudellisuus on kerrottu esitteissä seuraavasti:

Osinkopolitiikka: rahaston tuottoa (mikäli sellaista on) ei jaeta osakkaille, vaan se sijoitetaan uudelleen. (Lyxor Technology ETF)

Rahasto ei jaa voitto-osuuksia. Rahaston sijoituskohteista saamat tuotot sijoitetaan takaisin rahastoon. (Handelsbanken Kestävä Energia)

Tulonjako: Rahaston tuottoja ei jaeta, vaan ne kertyvät sijoituksen arvoon. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)

 

Muuta

Tavoitteet ja sijoituspolitiikka -osiossa kerrotaan myös, milloin rahasto-osuuksia on mahdollista hankkia ja myydä. Osa rahastoyhtiöistä antaa tarkempaa tietoa, mihin kellonaikaan mennessä oston pitää tulla perille, jotta toimeksianto toteutuu tietyn päivän arvoon.

Esimerkiksi OP-Maailma Indeksin esite kertoo:

Rahaston osuuksia voi merkitä, lunastaa ja vaihtaa jokaisena pankkipäivänä. Jos toimeksianto on vastaanotettu klo 16.00 mennessä, se toteutetaan seuraavan pankkipäivän arvoon.

Koska esimerkkirahastot ovat osakerahastoja, niin esitteissä suositellaan 5 - 7 vuoden vähimmäissijoitusaikoja. Nordnet Indeksirahasto Maailma muotoilee asian seuraavasti:

Suositus: Sijoittajien on oltava valmiita hyväksymään suuri volatiliteetti sijoitusajan aikana. Rahasto ei välttämättä sovi sijoittajalle, joka suunnittelee lunastavansa osuutensa viiden vuoden kuluessa.

Volatiliteetilla tarkoitetaan sijoituksen arvonvaihtelua.

 

Riski-tuottoprofiili

Toinen osio kuvaa sijoittamiseen liittyviä riskejä ja tuotto-odotusta. Rahastot pitää sijoittaa näiden osalta janalle ykkösestä seiskaan, kuten kuvassa OP-Maailma Indeksi:

Riski liittyy siis sijoituksen arvonvaihteluun. Osakerahastoilla on esimerkiksi korkorahastoja suurempi arvonvaihtelu, joten riskitasokin määritellään suuremmaksi.

Muita riskejä ovat esimerkiksi valuuttakurssiriski ja aktiivisilla rahastoilla salkunhoitajaan liittyvä riski, että hänen tekemänsä sijoitusvalinnat epäonnistuvat.

Synteettisiin rahastoihin liittyy myös isompi vastapuoliriski, josta Nordnet Indeksirahasto Maailman esite kertoo seuraavasti:

Rahasto altistuu vastapuoliriskille, joka saattaa johtua siitä, että swap-vastapuoli ei ole täyttänyt velvoitteitaan, ja sijoittaja voi menettää osan sijoituksestaan tai koko sijoituksen. Vastapuoliriskiä lieventävät altistumisen hallinta, mukaan lukien vakuudet.

 

Rahaston kulut

Tämä osio kertoo, millaisia kuluja ja palkkioita rahastosta ja sijoittajalta peritään. Kuluilla katetaan rahaston toimintakustannuksia. 

Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat rahasto-osuuden oston ja myynnin yhteydessä perittäviä kertakuluja. Rahastosta veloitetaan vuosittain juokseva kulu, joka vaihtelee rahastoittain.

Huomautuksena merkintä- ja lunastuspalkkiot kannattaa lisäksi tarkistaa vielä oman välittäjän kautta. Esimerkiksi Nordnet ei peri kyseisiä palkkioita tarjoamistaan rahastoistaan, vaikka avaintietoesitteessä sellaisia kuluja olisi määritelty.

OP-Maailma Indeksin kulut on kerrottu seuraavasti:


Rahastolta on mahdollista periä lisäksi sen tuottoon sidonnaista palkkiota. OP:n rahastolla tällaista ei ole, mutta aktiiviselta Seligsonin Phoebus -rahastolta sellainen löytyy. Palkkio peritään, jos salkunhoitaja on onnistunut työssään saamaan rahastolle sen vertailuindeksiä parempaa tuottoa:


Aiempi arvonkehitys

Osio kertoo, miten rahaston arvo on kehittynyt viime vuosina verrattuna sen vertailuindeksiin.

Kehitys esitetään kuvaajan avulla tähän tyyliin:

Vihreät pylväät ovat Seligson Phoebus -rahaston vuosituotto ja vaaleat sen vertailuindeksin vuosituotto.

Osiossa kerrotaan myös, milloin rahasto on perustettu ja onko sen vertailuindeksissä tapahtunut muutoksia. Myös mahdolliset rahastojen sulautumiset tuodaan ilmi.


Käytännön tiedot

Esitteen lopuksi on kerätty vielä tietoja, mikä on rahaston säilytysyhteisö ja mistä löytää lisätietoa rahastosta:

Handelsbanken Kestävä Energia: avaintietoesite


Tämän tietopaketin perusteella on toivottavasti helpompi lähteä tutkimaan avaintietoesitteitä. 

Opitko sinä jotain uutta?

lauantai 10. lokakuuta 2020

Salkkuni 10 suurinta osakesijoitusta rahastojen kautta

Kurkistetaas vaihteeksi omaan sijoitussalkkuuni. Sijoitan tosiaan vain rahastoihin ja ETF:iin. Minulla ei suoria osakkeita, mutta kaikki rahastoni toki osakkeisiin sijoittavat. 

Mielenkiinnosta lähdin tutkailemaan, mitkä ovat rahastojen kautta tulevat 10 suurinta osakesijoitusta salkussani.

 

Salkun koostumus

Palautellaan ensin mieleen, mistä sijoitukseni koostuvat:

 

Vajaa puolet salkustani koostuu iSharesin maailma-ETF:stä sekä SPP:n maailmarahastosta. Handelsbankenin USA indeksin osuus on 20 %. Teknologia- ja terveydenhuoltorahastot sekä kehittyvien maiden ETF muodostavat kukin 6 - 8 prosentin osuuden salkusta. Loput kolme rahastoa sijoittavat Pohjoismaihin. 

 

Mitä kautta tarkempaa tietoa omistuksista?

Kun lähdin tutkimaan salkun suurimpia osakesijoituksia, käytin apuna Morningstarin X-Ray -työkalua. Olen tehnyt tunnukset kyseiselle sivulle ja ylläpidän omaa tapahtumasalkkua Salkku-valikon alla. Lisäilen salkkuun aina uudet ostoni, joten se pysyy ajantasalla. 

Salkkua suunnitellessa olen hyödyntänyt myös seurantasalkkuja, joihin voi vaan syöttää omistukset sekä niiden prosenttiosuudet salkusta. 

Kun salkku on valmis, voi valita X-Ray -välilehden ylhäältä (kuvassa keltaisella):


Kun rullaa avautuvan sivun alalaitaan löytää salkun 10 suurinta sijoituskohdetta.


 

LISÄYS: X-ray toimii näköjään myös ilman kirjautumista täällä

Tässä vielä nopeat vinkit käyttöön:


Sijoitukset saa lisättyä listaan painamalla rivin perässä olevaa suurennuslasia ja kirjoittamalla hakusanan tai rahaston ISIN-koodin tyhjään kenttään (kuvassa kirjoitettu Nordnet). Painetaan kentän vieressä olevaa nuolta ja valitaan listasta haluttu kohde.

Kullekin kohteelle annetaan lisäksi painot, kuinka suurella prosenttiosuudella salkusta ne haluaa mukaan. Lopuksi painetaan sivun alakulmasta "Näytä X-Ray".

Avautuu seuraavanlainen yleisnäkymä:


Salkun suurimmat yksittäiset sijoituskohteet löytyvät tosiaan tämän sivun alareunasta. Yleisnäkymän lisäksi kannattaa huomata, että valikosta löytyy vielä tarkempia tietoja kustakin kategoriasta.

 

Salkkuni top 10 osakkeet 

Keräsin oman salkkuni tiedot hieman havainnollisempaan muotoon:

 

 
Pääasiassa kovin tuttuja yrityksiä listalta löytyy, mutta toisaalta myös jotain yllätyksiä, kuten Investor ja Industrivarden.
  • Neljän kärki on suoraan sama kuin esimerkiksi maailma-ETF:ssäni: Apple, Microsoft, Amazon ja Facebook. Niiden yhteenlaskettu osuus salkusta on 11%.
  • Ruotsalainen sijoitusyhtiö Investor nousee listalle viideksi Spiltanin Investmentbolag -rahaston kautta. Vaikka kyseinen rahasto on vain vajaan 4% osuudella salkussani, niin Investorin huima 27% paino rahastosta nostaa sen korkealle tällekin listalle.
  • UnitedHealth Group on ainoana listan yrityksistä vieras. Yllätyinkin, kun luin sen olevan maailman suurimpia terveydenhuoltoalan yrityksiä. Yritys tarjoaa tuotteita terveydenhoitoon sekä vakuutuspalveluita. Osake on terveydenhuoltorahastoni suurin omistus.
  • Johnson & Johnson on itselle tutumpi yritys. Se valmistaa päivittäistavaroita sekä terveydenhoitoalan tuotteita. Tunnettuja brändejä ovat esimerkiksi Neutrogena, Nicorette ja Listerine.
  • Alphabetin, eli Googlen taustalla olevan yrityksen, omistus jakautuu kahden eri osakesarjan (A ja C) kesken. Ne yhteenlaskettuna noustaisiin listan neljännelle sijalle.
  • Toinenkin ruotsalainen sijoitusyhtiö nousee Spiltanin rahaston kautta top kymmeneen, Industrivärden. Noin neljäs osa kyseisen rahaston pääomasta on sijoitettu yritykseen.
  • Yhteensä 10 suurinta osaketta muodostavat 16,7% rahastojeni sijoituksista. 

Kaiken kaikkiaan top 10 kokoonpano oli varsin odotettu, mutta edelleen hämmentää, kuinka helposti Spiltanin Investmentbolag -rahaston suurimmat sijoitukset nousevat mukaan listalle rahaston erikoisen luonteen vuoksi. Investor ja Industrivärden kattavat yhteensä yli puolet kyseisestä rahastosta.

Oletko sinä tutkinut, mitkä osakkeet nousevat sinun salkussasi esiin?

perjantai 11. syyskuuta 2020

Miten tehdä sijoitussuunnitelma? Oma suunnitelmani esittelyssä

Tänään tutustutaan sijoitussuunnitelman tekoon. Esittelen oman sijoitussuunnitelmani ja käyn läpi, millaisia asioita suunnitelmaan on hyvä kirjata ylös. 

Matkani varrella olen suurinta osaa kysymyksistä pohtinut ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa kirjoitan niitä kokonaisuutena ylös. 

Kirjalliseen tuotokseen on helpompi palata myöhemmin takaisin tarkastelemaan, onko toimittu suunnitelman mukaan. Ajatukset saattavat muuttua sijoitusmatkan edetessä, joten hienosäätöä suunnitelmaan tulee varmasti. Tavoitteena olisi, että suuret linjat olisivat pitkällä aikavälilläkin kohdallaan.

Tekstin pohjana käytin soveltaen Pörssisäätiön sivuilta löytyvää sijoitussuunnitelmapohjaa. Ladattavaan pdf:ään on linkki kyseisen sivun alareunassa.

Ehkä tämä kirjoitus kannustaa myös sinua tekemään oman sijoitussuunnitelman?



Sijoitussuunnitelma

 

Lähtötilanne

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan lähtötilanne listaamalla nykyinen varallisuus ja velat. Samalla on hyvä tarkistaa, onko puskuri yllättäviä menoja varten kunnossa. Lisäksi määritellään tavoite kuukausittaiselle sijoitussummalle. Tämä voi vaatia ensin tulojen ja menojen budjetointia, jos ne eivät ole vielä tiedossa.

 

Varallisuus

Varallisuuteen kuuluvat mm. oma asunto, sijoitukset (osakkeet, rahastot ym.), muu mahdollinen kiinteistöomaisuus sekä tileillä olevat rahat. 

Varallisuuteni jakautuu sijoituksiin, ASP-tiliin sekä muihin säästöihin:

ETF:t 5 500 €
Rahastot 5 600 €
ASP-tili 12 300 €
Säästötili 16 000 €

Käyttötili on vielä näiden lisäksi. Oman asunnon osto tullee ajankohtaiseksi muutaman vuoden päästä.

 

Velat

Tähän osioon listataan kaikki velat, kuten asunto- ja opintolainat sekä kulutusluotot. Vertaamalla velan määrää varallisuuteen saa käsityksen omasta nettovarallisuudesta. Ovatko velat varallisuutta suuremmat vai toisin päin?

Itse olen onnekkaassa tilanteessa, eli olen velaton. Asuntolaina odottaa tulevaisuudessa, mutta muuten pyrin välttämään velkaa viimeiseen asti. Olen siinä mielessä kovin turvallisuushakuinen, että mielummin säästän etukäteen sen sijaan, että ottaisin lainan.

 

Puskuri

Onko sinulla puskuria tilillä yllättäviä menoja varten? Ennen sijoittamisen aloittamista olisi hyvä olla puskuri kunnossa, jottei sijoituksia joudu lunastamaan arjen yllättävien kulujen takia. Usein suositellaan säästettäväksi muutaman kuukauden menoja vastaava summa tilille.

Säästötilillä oleva puskurini on tällä hetkellä jopa hieman ylimitoitettu omaan tarpeeseeni, mutta parempi niin päin.


Kuukausittainen sijoitussumma

Millaisen summan pystyt laittamaan kuukausittain tuloista sivuun sijoituksia varten?

Tämän hetken tavoitteenani on saada laitettua uutta rahaa sijoituksiin vähintään 250 euroa joka kuukausi. Tämän lisäksi olen valmis siirtämään osaa säästöistäni sijoituksiin, jos pörssikurssit romahtavat huomattavasti. Koronakevään aikana kasvatin sijoitussummiani selkeästi ja samaan on mahdollisuus myös tulevaisuudessa. 

 


Tavoitteet ja aikahorisontti

 

Toisessa vaiheessa pohditaan, mitä tavoitteita sijoittamiselle on. Mikä motivoi sijoittamaan? Miten sijoitusvarallisuudesta on tarkoitus myöhemmin hyötyä? Onko olemassa tavoitesummaa sijoitusten arvolle? Ja miten pitkään sijoituksia on tarkoitus pitää?

Itse tavoittelen sijoittamisessa turvallisuuden tunnetta ja joustavuutta myöhempään elämään. En usko, että nykyinen eläkesysteemi on enää voimissaan noin 40 vuoden päästä, kun oma mahdollinen eläkeikä koittaa. Haluan, että vanhuus on turvattu sijoittamisen avulla ja toivon jonkinlaista joustoa esimerkiksi eläkkeelle jäämisajankohdan suhteen. 

Muutenkin koen sijoittamisen joustavuuden mahdollistajana tulevaisuudessa, ehkä jossain vaiheessa haluankin tehdä lyhyempää työaikaa tai ottaa kunnon irtioton arjesta. Mitään tarkkaa yksittäistä haavetta minulla ei ole. Motivoidun jo pelkästään siitä, että saan seurata kasvavaa sijoitussalkkua.


Aikahorisonttini on siis pitkä, sijoitan yli 20 vuoden tähtäimellä. Tavoitteena on ostaa matkan varrella lisää ja pitää sijoitukset vähintään seuraavat 20 vuotta. Myyntejä yritän välttää kaikin keinoin.

 


Riskinottokyky

 

Omaisuusluokat

Millaista riskiä sijoitusten arvonvaihtelun suhteen olet valmis ottamaan? Kuinka suuren osan sijoitat osakkeisiin ja kuinka suuren korkoihin? Onko pankkitalletus paras paikka osalle säästöistäsi? 

Se, kuinka pitkällä aikajänteellä olet sijoittamassa, vaikuttaa millaisiin omaisuusluokkiin rahaa kannattaa laittaa. Lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin säästötilillä ja osakkeisiin sijoittaisin vain pitkällä aikavälillä, mielellään lähemmäs 10 vuoden tähtäimellä. Tällöin korkoa korolle -ilmiö pääsee vauhtiin ja sijoituksia ei ole pakko lunastaa huonossa markkinatilanteessa.

Koska sijoitushorisonttini on vuosikymmenten päässä, kestän varsin hyvin sijoitusten arvonvaihtelua. Olen vielä sen verran nuori, etten koe tarvetta korkosijoituksille. Kaikki sijoitukseni kohdistuvat osakkeisiin rahastojen välityksellä. Toisaalta haluan pitää varsin ison summan säästössä myös sijoituksien ulkopuolella, jottei minulle tule koskaan tarvetta nostaa sijoituksiani ennenaikaisesti. Kunnon puskuri tilillä saa minut nukkumaan yöni hyvin.

 

Tappioiden sietokyky

Miten suhtaudut tappioihin, oletko valmis menettämään osan sijoitetusta pääomasta? Yksittäisillä yrityksillä on mahdollisuus mennä konkurssiin, jolloin sijoittaja menettää rahansa. Rahastoissa koko sijoitetun summan menettäminen on käytännössä mahdotonta, koska se vaatisi kaikkien rahaston sisältämien yrityksen konkurssiin menoa. 

Olen sijoittajana siinä mielessä varovainen, että koitan pitää tappioiden riskin mahdollisimman alhaisena, vaikka osakemarkkinoille rahastojen kautta sijoitankin. Indeksisijoittajana luotan, että sijoitukseni ovat pitkällä aikavälillä kannattavia. En uskalla ostaa suoria osakkeita, koska koen niihin liittyvän suuremman riskin menettää rahaa.  

 

Sijoitusten suhde päivittäiseen talouteen

Miten sijoituksien arvonmuutokset vaikuttavat päivittäiseen talouteesi? Käytätkö esimerkiksi osinkoja elämiseen?

Kuten yllä jo hieman sivusinkin, laitan sijoituksiin ainoastaan sellaista rahaa, jota minun ei ole tarvetta nostaa vuosikymmeniin pois. Haluan, että sijoitukseni voivat pysyä koskemattomina mahdollisimman pitkään. Sijoitusten arvonmuutoksilla ei ole täten vaikutusta päivittäiseen talouteeni.   

 

Lainaraha

Oletko valmis ottamaan lisäriskiä sijoittamalla lainarahalla?

Kantani tähän on hyvin selkeä: lainarahalla sijoittaminen osakemarkkinoille on liian riskistä minulle. 



Sijoituskohteet

 

Sijoitusinstrumentit

Mitä sijoitustuotteita olet valmis käyttämään? Entä onko instrumentteja, joita et ainakaan halua käyttää?  

Itselleni sopiviksi sijoitusinstrumenteiksi olen todennut rahastot sekä ETF:t. Yksittäiset osakkeet tuntuvat indeksirahastoihin tottuneelle liian suuren vaihtelun omaavilta ja riskisiltä. En osaa analysoida yrityksiä, enkä uskalla valita osakkeita mutulla, joten jätän suorat osakesijoitukset muille.

Muutenkin olen määrittänyt ehdoksi, että sijoitan vain sellaiseen, minkä itse ymmärrän. Tästä syystä esimerkiksi johdannaisten avulla toteutetut synteettiset rahastot ja ETF:t rajautuvat pois listalta. En voisi kuvitella myöskään sijoittavani vertaislainoihin, koska ne sotivat omaa moraaliani vastaan. 

 

Sijoituksille asetettavat kriteerit

Millä perusteella valitset sijoituksia salkkuusi? Käytätkö esimerkiksi osakkeiden valintaan tiettyjä tunnuslukuja? Onko rahastoille valintakriteerejä?

Tämä kohta tuntui erityisen vaikealta mietittävältä itselleni. Täytyy myöntää, että yllättävän paljon rahastojen valintapäätöksissä on fiilis mukana. Lähtökohtaisesti etsin passiivisia rahastoja ja ETF:iä, joissa vuosittaiset juoksevat kulut jäävät alle 0,4 prosenttiin. Rahastojen fyysisyys on myös tärkeä kriteeri, haluan että rahasto todella omistaa indeksin mukaiset osakkeet. 

Valintaa tehdessä tutustun myös kohteen aiempaan tuottokehitykseen ja tarkastelen, miten sen lisääminen muuttaisi salkkuni maantieteellistä jakaumaa. Mikäli järkeviä indeksirahastoja ei ole saatavilla, myös aktiiviseen rahastoon sijoittaminen on mahdollista. Mutta tällaisten rahastojen osuutta salkussa en halua nostaa liian isoksi. Indeksisijoittamisen täytyy pysyä vankkana pohjana. 

 

Allokaatio 

Miten sijoitukset jakautuvat eri kohteitten välille? Onko kohteille omat tavoiteosuutensa tai yksittäiselle sijoituskohteelle tietty maksimiosuus salkusta? Miten toivottua jakaumaa pidetään yllä?

Olen miettinyt sijoituksilleni tavoiteosuudet salkusta ja kuukausittaisilla lisäsijoituksilla pyrin ylläpitämään tätä tavoitetta.

 


Hajautus

 

Ajallinen

Hajautatko uusien sijoitusten tekemisen eri ajankohtiin, esimerkiksi kuukausittain tehtäviksi? Vai sijoitatko suurempia kertasummia harvemmin?

Teen sijoituksia säännöllisesti joka kuukausi markkinatilanteesta huolimatta ja saan sitä kautta hyvän ajallisen hajautuksen. Ostoja tulee tällöin tehtyä niin huipulla kuin pohjallakin.

 

Maantieteellinen

Millainen sijoitustesi maantieteellinen hajautus on? Onko tavoitteena kattaa muitakin alueita kuin koti-Suomi? 

Sijoitukseni ovat maailmanlaajuisesti hajautettuja huomioiden niin kehittyneet kuin kehittyvätkin maat. En halua jättää sijoitusteni kehitystä yhden maantieteellisen alueen varaan. Euroopan sisällä olen painottanut Pohjoismaita.

 

Toimialoittain

Millaista toimialajakaumaa tavoittelet salkullesi? Haluatko laajaa hajautusta eri aloille, vai keskitytkö joihinkin sektoreihin?

Pyrin myös laajaan toimialahajauttamiseen. Sektoreista olen erityisen kiinnostunut teknologiasta ja terveydenhuollosta. Niitä olen painottanut hieman lisää suhteessa muihin sektoreihin.

 


Salkun seuraaminen

 

Miten seuraat salkkusi kehitystä? Kuinka aktiivisesti vaihdat sijoituskohteita? Millä kriteereillä myyt kohteen pois?

Seuraan salkun kehitystä liiankin tiheästi. Olen sijoittanut vielä niin vähän aikaa, ettei salkulla ole vielä pidempää historiaa. Voisin ajatella, että kerran vuodessa olisi hyvä katsoa tarkemmin, mitä yksittäisille sijoituskohteilleni kuuluu. 

Strategiani on osta ja pidä, eli toimin passiivisesti, enkä lähtökohtaisesti vaihda sijoituskohteitani. Myyntejä voisin kuvitella tekeväni vain poikkeustilanteessa. Jos esimerkiksi rahaston kulut nousevat yli kipurajan. Tai rahaston kehitys on useamman vuoden ollut selvästi muita sijoituskohteita heikoimpaa ja kokisin saavani selvästi parempaa vastinetta rahoille muualta.

 


 Huhhuh aikamoinen urakkahan tästä suunnitelman auki kirjoittamisesta muodostui, mutta nyt ovat ainakin omat sävelet sijoitusten suhteen selvät.

 

Oletko sinä tehnyt sijoitussuunnitelmaa itsellesi?