torstai 31. joulukuuta 2020

Kuukausikatsaus: joulukuu 2020

Joulu on juhlittu ja on aika palailla taas blogin pariin kuukausikatsauksen muodossa.

Joulukuussa vertailin blogissa USA-indeksirahastoja usealta eri toimijalta. Lisäksi tutustuin tarkemmin tuotto- ja hintaindeksien eroihin ja annoin vinkkejä kuuntelunarvoisiin talousaiheisiin podcasteihin.

 

Salkun kehitys

Sijoitusten osalta joulukuu oli lievän nousujohteinen:

 

Plussalle päädyttiin salkun tuoton ollessa reilu 2 prosenttia. Euroissa tuottoa tuli oman kirjanpidon mukaan 300 euroa. 

Hauskasti myös lisäsijoituksiin meni suunnilleen sama summa. Eli alkaa salkku olla jo sen kokoinen, että kuukauden tuotto voi yltää samoihin lukuihin kuin omat maltillisen kokoiset lisäsijoitukset.

 

Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys kuukauden aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:

Rahasto Kurssimuutos %
BGF World Technology Fund 8 %
Nordnet Indeksfond Norge 4 %*
iShares Core MSCI EM IMI ETF 4 %
iShares Core MSCI World ETF 2 %
SPP Aktiefond Global 2 %
Handelsbanken Hälsovård Tema 2 %
Nordnet Indeksirahasto Suomi 1 %*
Handelsbanken USA indeksi 1 %
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 1 %
 

Listan ylivoimaisesta kärjestä löytyy jälleen aktiivinen teknologiarahastoni. Milloinkahan tämä pitkään jatkunut teknologiayritysten nousu loppuu? Tuntuu tosi hurjalta, mutta tälleen pienenä mausteena salkussa voin nauttia kyydistä niin kauan kuin sitä kestää.

Ilahduttavasti Norjan entinen superrahasto löytyy toista kuukautta putkeen listan kärkipäästä. Hienoa, että rahasto on vihdoin herännyt eloon pitkän matelun jälkeen. Kärsivällisyys sen suhteen alkaa vihdoin palkita.

Myös kehittyvien maiden ETF nousi mukavasti kuun aikana. Muilla rahastoilla arvonnousu jäi 1-2 prosentin paikkeille.

*Norjan ja Suomen rahastojen osalta viimeisin saatavissa oleva arvo oli 29.12. päivältä. Muilla rahastoilla käytetty 30.12. arvoa.


Kuukauden ostot

Rahasto-ostoja tein joulukuussa noin 300 eurolla:

rahasto arvo  30.11.2020 arvo  31.12.2020 arvon muutos-% kuukauden ostot
iShares Core MSCI World ETF 5 039 € 5 135 € 2 %
Handelsbanken USA indeksi 2 581 € 2 681 € 4 % 65 €
SPP Aktiefond Global 1 314 € 1 473 € 12 % 135 €
BGF World Technology Fund 1 020 € 1 088 € 7 % 15 €
iShares Core MSCI EM IMI ETF 864 € 901 € 4 %
Handelsbanken Hälsovård Tema 783 € 811 € 4 % 15 €
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 514 € 557 € 8 % 30 €
Nordnet Indeksirahasto Suomi 461 € 498 € 8 % 30 €
Nordnet Indeksfond Norge 442 € 480 € 8 % 15 €
TOTAL 13 019 € 13 624 € 5 % 305 €
 

Sijoitusten arvo kasvoi arvonnousun ja lisäsijoitusten myötä viidellä prosentilla joulukuussa. Euroissa nousua tuli noin 600 €.

 

Salkun tilanne

Sijoitussalkun kokonaistilanne näyttää tältä:


31.12.2020
Sijoitettu: 11 130 €
Salkun arvo: 13 624 €
Tuotto euroina: 2 493 €
Tuotto%: 22,4 %
 

Tosi motivoivaa on huomata, miten kivasti sijoituksille on kertynyt tuottoa. Olen laittanut sijoituksiin omaa rahaa 11 130 euroa ja sijoitusten markkina-arvo on melkein 2 500 € korkeammalla, 13 624 eurossa.

Päivittelin salkun tarkemmat tiedot taas sijoitussalkku -sivulle. Tarkoituksena on tehdä lähiaikoina katsaus vielä sijoitusvuoteen 2020 kokonaisuutena.

 

Hyvää uutta vuotta kaikille!  Millainen joulukuu sinulla oli? 

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Talousaiheista kuunneltavaa lomakauteen

Joulu on jo ovella ja blogikin laskettelee jo lomia kohti kevyemmän aiheen kera. Olen viime aikoina innostunut kuuntelemaan talous- ja sijoitusaiheisia podcasteja. 
 
Kokosinkin tähän postaukseen listaa podeista, joita olen kuunnellut. Lisäksi annan kustakin jaksosuosituksia, jotka itse olen kokenut kuuntelemisen arvoisina.
 

 
Yle Areenasta ja radiosta Yle Puheelta kuunneltava noin tunnin ohjelma taloudesta ja markkinoista.

  • 26.3.2019 Indeksien maailma
    • vieraina Nordnetin Martin Paasi ja Nordean Antti Saari
    • käsittelyssä indeksit: indeksin määritelmä ja miten sellainen muodostetaan
      •  mitkä ovat tärkeitä indeksejä?
      •  tuotto- ja hintaindeksien ero

  • 9.4.2019 Vaurautta ja vapautta tavoittelemassa
    • vieraina P.Ohatta -sijoitusblogin kirjoittaja Mikko Vikman ja OP:n Henna Mikkonen
    • keskustelussa mm. taloustaidot, firettäminen ja velanottohalu
      • nostetaan esiin epärealistiset tuotto-odotukset ja fire-laskelmat
 
  • 16.10.2019 Sijoittajavieraana Peter Seligson
    • Seligson & Co -rahastoyhtiön perustaja ja osakas vieraana
    • keskustelussa mm. pörssiyhtiön hallitustyöskentely, nollakorot ja indeksisijoittaminen
 
 
Analyysitalo Inderesin oma podcast. 
 

  • Jakso 37: Sijoittamisen haasteet
    • millaisia haasteita sijoittamiseen liittyy?
      • käsittelyssä esimerkiksi aloittelijoiden mokia
      • sijoitusmatkan varrella vastaantulevia mahdollisia sudenkuoppia
 

 
SalkunRakentaja -sivuston podcast talousaiheista.

  • Jakso 8: Miltä näyttävät FAANG-yhtiöt?
    • käsittelyssä Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google: ovatko ne jo liiankin suuria?
    • indeksisijoittajaakin koskien tuodaan ilmi FAANG-yhtiöiden suuri rooli USA- ja maailma-indekseissä



 
Monelle luultavasti tutuin talous- ja sijoittamisaiheinen podcast.


  • Jakso 48: Syväkurkkupaljastukset
    • käsittelyssä finanssialan vedätykset: vakuutuskuoret, warrantit, uskomattomat myyntipuheet
      • usein älyttömät kulut leivottu paketin sisään
      • sijoittaja sidotaan kiinni pakkosäästämiseen tietyksi ajaksi

  • Jakso 96: Vieraana Jasmin Hamid
    • millainen säästäjä ja sijoittaja Jasmin on?
    • naiset sijoittajina: miksi sijoittamisen aloittaminen on tärkeää?
    • vinkit aloittelijalle


 
Onko sinulla podcast suosikkeja?

Hyvää joulua kaikille lukijoille!

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Mitä eroa on tuotto- ja hintaindekseillä?

On aika ottaa selvää, mitä tuotto- ja hintaindekseillä tarkoitetaan ja kuinka ne eroavat toisistaan. 

Erilaisiin indekseihin törmää esimerkiksi Nordnetissa, jossa oman sijoitussalkun kehitystä voi verrata muun muassa seuraaviin indekseihin:

Listalta löytyy samojakin indeksejä eri päätteillä, kuten OMX Helsinki GI ja OMX Helsinki PI. Nämä itse asiassa kuvaavat tuotto- ja hintaindeksejä. Siirrytäänpä siis seuraavaksi määritelmiin:

 

Erilaiset indeksit

 

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden hintojen kehitystä. Se jättää huomioimatta osakkeiden jakamat osingot. Eli kun osinko irtoaa osakkeesta ja osakkeen hinta yleensä tippuu suunnilleen osingon verran, niin hintaindeksissä näkyy vain tämä hinnanpudotus. 

Indeksi ei ota huomioon, että sijoittajalle on maksettu tuottoa osingon muodossa. Hintaindeksi keskittyy siis pelkästään osakkeiden arvonnousuun ja jättää tuoton toisen puolen, osingot, huomioimatta.

Englanniksi puhutaan Price Index:stä, josta tulee indeksin lopussa esiintyvä lyhenne PI.

 

Tuottoindeksi

Tuottoindeksi puolestaan kuvaa indeksin sisältämien osakkeiden kokonaistuottoa osingot mukaan lukien. Tuottoindeksissä ajatellaan, että saadut osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin. Indeksi huomioi sekä osakkeiden arvonnousun, että niiden jakamat osingot.

Tuottoindeksi on englanniksi Gross Index (lyhenne GI) tai Total Return Index (lyhenne TR). 

 

Nettotuottoindeksi

Tuottoindeksistä voi olla olemassa vielä pidemmälle viety nettotuottoindeksi. Englanniksi Net Total Return index, lyhenne NTR. Tämä indeksi huomioi osakkeiden arvonnousun sekä osingot, mutta osingoista on vielä vähennetty lähdeverot.

 

Esimerkki

Tutustutaan indeksien eroon vielä esimerkkikuvaajan avulla. Kohteeksi otetaan Helsingin pörssin yleisindeksi OMX Helsinki. Kuvaajassa violetti käyrä kuvaa indeksin hintaindeksiä (OMX Helsinki PI) ja sininen käyrä sen tuottoindeksiä (OMX Helsinki GI):

Kuvaajassa on mukana viimeisen reilun kahden vuoden ajanjakso. Molemmat käyrät näyttävät samanlaisilta, mutta lopputuloksessa on iso ero. Tuottoindeksi on noussut ajanjaksolla 25,6 %, kun taas hintaindeksin nousu on vain 14,3 %. Molemmat kuvaavat siis saman osakejoukon kehitystä.

Alkumatkan indeksit menevät samaan tahtiin, mutta ensimmäisen nuolen kohdalla huhtikuun alussa 2019 alkaa syntyä eroa niiden välille. Keväällä on perinteisesti Suomessa maksettu suurin osa osakkeiden osingoista. Koska violetti hintaindeksikäyrä ei huomioi osinkoja, niin sen kehitys alkaa eroamaan osingot huomioivan sinisen tuottoindeksin kehityksestä. Tuottoindeksin käyrä alkaa kulkemaan korkeammalla kuin hintaindeksin käyrä.

Toinen kohta, jolloin indeksien ero taas lähtee kasvamaan, on alkukesästä 2020, jolloin osinkoja on taas maksettu osakkeiden omistajille. Tänä vuonna osinkoja on taidettu jakaa koronan takia hieman normaaliaikataulua myöhemmin.

Kuten lopputuloksesta huomaamme, Suomessa osingoilla on usein iso vaikutus sijoituksen kokonaistuottoon. Pelkkää hintaindeksia seuraamalla jää iso osa kokonaistuotosta pois.


Rahastojen vertailuindeksit

Indekseihin törmää luonnollisesti myös rahastojen yhteydessä. Ainakin suurimmalla osalla rahastoista on vertailuindeksi, jonka kehitykseen niiden tuottoja vertaillaan. Indeksirahastot pyrkivät jäljittelemään indeksin koostumusta osakkeiden ja niiden painojen suhteen. Kun taas aktiiviset rahastot pyrkivät voittamaan oman vertailuindeksinsä aktiivisella osakepoiminnallaan.

Miten sijoitan rahastoihin -kirja nostaa esiin, että aiemmin käytettiin usein hintaindeksejä rahastojen vertailuindekseinä. Tällöin rahaston oli helpompi voittaa indeksi, koska rahasto tietenkin itse sai osingot omistamiensa yritysten osakkeista, mutta vertailuindeksin saamia osinkoja ei huomioitu. Arvostelun vuoksi tästä käytännöstä on onneksi käytännössä luovuttu.

Käytäntö näyttää aika pitkälti vaihtelevan, että kuinka selkeästi rahastojen vertailuindekseistä kerrotaan, onko se esimerkiksi tuotto- vai nettotuottoindeksi.  


Esimerkkejä:

Nordealla vertailuindeksit ilmoitetaan selkeästi. Esimerkiksi aktiivisen Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat -rahaston avaintietoesite kertoo, että rahaston vertailuindeksi on MSCI Emerging Markets NTR -tuottoindeksi (osingot mukana verojen jälkeen). Eli lyhenne NTR:kin kertoo, että kyseessä on nettotuottoindeksi.

Handelsbankenilla indeksitietoa ei ole täsmennetty. Esimerkiksi aktiivinen Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt -rahasto kertoo avaintietoesitteessä vertailuindeksikseen SIX SRI Finland Small Cap -indeksin ilman mitään tarkennuksia. Oletettavasti kyseessä kuitenkin on joko tuotto- tai nettotuottoindeksi.


Yhteenveto

Mitä tästä tekstistä opimme? Pääpointti on, että hintaindeksi on paljon helpompi voittaa kuin tuottoindeksi. Eli, jos sijoittaa esimerkiksi kasvuosuudellisiin rahastoihin ja ETF:iin, niin salkun kehitystä ei ole järkeä verrata hintaindekseihin (PI lyhenne). 

Sama pätee osakesalkkuun, jos salkun tuottoluvut huomioivat osingot.

Koska en sijoita suoriin osakkeisiin, niin niiden osalta itsellä on aukkoja tietämyksessä, miten saadut osingot näkyvät salkun ja yksittäisen osakkeen tuottoluvuissa. Maksetut osingothan voi uudelleensijoittamisen sijaan nostaa vaikka omalle tilille ja käyttää arjen kuluihin. 

Jos sinulla on enemmän ymmärrystä asiasta, sivistähän ihmeessä rahastosijoittajaa, miten tämä tuottohomma menee osinkojen osalta suorilla osakkeilla.


Tekstin lähteet:
K. Kauppila, V. Puttonen & E. Repo: Miten sijoitan rahastoihin
 
 
Päivittelen tällä viikolla rahastotarkastelu- ja indeksirahastotekstejä ajantasalle. Palailen blogin pariin uuden tekstin myötä vielä kerran ennen joulua.
 
Ovatko tuotto- ja hintaindeksit sinulle entuudestaan tuttuja? 

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

USA-indeksirahastot vertailussa

Tänään otetaan tarkempaan vertailuun Yhdysvaltoihin sijoittavat indeksirahastot. Pyrin poimimaan ehdokkaita laajasti eri tarjoajilta, niin vertailusta saadaan mahdollisimman kattava.

Aiemmin olen julkaissut vertailun maailma -indeksirahastoista, pääset vertailuun tästä.


Tiedot on päivitetty 6.5.2021. Lähteinä on käytetty palveluntarjoajia sekä Morningstaria. Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.
 
Muutoksia aiempaan versioon:
- Seligsonin rahaston juoksevat kulut nousseet hieman: 0,43 % -> 0,44 %
- Nordnetista saatava Amundin MSCI USA SRI -rahasto jätetty pois vertailusta tietopuutteiden takia.
 
 

Tarjonta

Yhdysvaltoihin sijoittavia rahastoja löytyy laajasti monelta tarjoajalta, kuten Handelsbankenilta, Nordnetilta, Osuuspankilta ja S-pankilta. Vertailuun otin kaikkiaan 6 eri rahastoa:


Osuuspankin ja Seligsonin rahastot sijoittavat Yhdysvaltojen lisäksi pienellä osuudella myös Kanadaan. Muut rahastot keskittyvät pelkästään USA-sijoituksiin. 

SPP:n ja FIM:n rahastot seuraavat samaa indeksiä, muilla on käytössä eri vertailuindeksit.

Rahastojen vuosittaiset juoksevat kulut vaihtelevat 0,20 - 0,50% välillä.

Nordnetin Indeksirahasto USA poikkeaa muista rahastoista siten, että se on synteettinen eli rahasto on toteutettu johdannaisten avulla. Muut rahastot ovat fyysisiä, eli ne lähtökohtaisesti omistavat vertailuindeksin mukaiset osakkeet. Itse suosin lähtökohtaisesti fyysisiä rahastoja, koska haluan ymmärtää, mihin sijoitan.

 

Toisessa taulukossa on tarkempaa tietoa rahastojen tuotoista sekä palkkioista:  


Rahastot ovat pääasiassa kasvuosuuksia, eli ne sijoittavat saamansa osingot takaisin rahastoon. Osuuspankki ja Seligson tarjoavat rahastoistaan kasvuosuuksien lisäksi myös tuotto-osuuksia.

Tuotoista on nostettu esiin viimeisen vuoden ja 3 vuoden tuotot. SPP:n ja Nordnetin rahastot on perustettu vuonna 2020, joten tuottohistoriaa niillä ei juuri vielä ole. Yhden vuoden tuotot näyttävät tällä hetkellä hyvältä, koska vuosi sitten oltiin vasta toipumassa pörssiromahduksesta.

Ratingilla tarkoitetaan Morningstarin Ratingia, jossa rahastoille annetaan 1 - 5 tähteä sen perusteella, miten hyvin se on pärjännyt suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. Handelsbankenin USA indeksi nousee esiin ratingin perusteella parhaimmalla 5 tähden arvosanallaan.

Nordnetin ja Handelsbankenin kautta tarjotuilla rahastoilla ei ole osto- ja myyntikuluja. Osuuspankki ja Seligson perivät rahastotoimeksiannoista merkintä- ja lunastuspalkkiot. FIM:n rahastolla kulu peritään vain ostoista.



Rahastojen vastuullisuus

Morningstarin vastuullisuusarvosanat rahastoille ovat seuraavat:

Seligsonin rahasto saa parhaimman mahdollisen vastuullisuusarvion. Muuten rahastojen arvosana vaihtelee kolmesta neljään.

 
 

Rahastojen sijoitukset

Tässä osiossa käydään läpi, mihin rahastot sijoittavat. Koska Nordnet Indeksirahasto USA on johdannaisten avulla toteutettu, eikä todellisuudessa omista indeksinmukaisia osakkeita, jätin sen pois tästä osiosta.


Osakesijoitukset 

Kuinka monta osakesijoitusta rahastoilla on? Taulukossa rahastojen nimiä lyhennetty.

 

Sijoitusten määrissä on yllättävän suurta hajontaa. Seligsonin rahasto näyttäisi olevan keskittynein, ja Osuuspankin rahastossa eniten hajautusta eri osakkeiden muodossa.

Vaikka FIM:n ja SPP:n rahastoilla on sama vertailuindeksi, osakesijoitusten määrä poikkeaa hurjasti toisistaan (250 vs. 551). Selitys löytyy FIM:n rahaston avaintietoesitteestä: rahastossa olevien yhtiöiden lukumäärää rajoitetaan kustannussyistä ja indeksin tuotto pyritään saavuttamaan indeksiä pienemmällä osakesijoitusten määrällä.

 

Maat

Rahastojen sijoitusten maajakauma osuuksineen on seuraava:

 

Pääosa kaikkien rahastojen sijoituksista kohdistuu Yhdysvaltoihin, mutta OP:n ja Seligsonin rahastoissa on pienellä 5 - 7 % osuudella myös Kanada mukana.

 

Suurimmat sijoitukset

Seuraavaksi kurkataan kunkin rahaston viiteen suurimpaan omistukseen painotuksineen:


Seligsonin rahastoa lukuunottamatta viiden suurimman sijoituksen kärjestä löytyvät kaikilla ainakin Apple, Microsoft, Amazon ja Alphabet.

Seligsonin rahasto kulkee muihin nähden omia polkujaan ja edellä luetelluista osakkeista ainoastaan Microsoft löytää tiensä tämän rahaston top viiteen. Mielenkiintoisesti tämä rahasto sai myös parhaimman mahdollisen vastuullisuusarvosanan Morningstarilta.

 

Sektorit

Rahastojen toimialajakaumasta poimin painotuksineen ne kolme sektoria, jotka olivat yhtä rahastoa lukuunottamatta suurimman toimialat rahastoilla:


Teknologia löytyy listan ykkösenä kaikilta rahastoilta. Sitä seuraavat rahoituspalvelut sekä terveydenhuolto.

FIM:n rahaston osalta kolmanneksi suurimmaksi toimialaksi nousee 13 % osuudella sykliset kulutushyödykkeet.

 
 

Miten rahastoihin voi sijoittaa?

Viimeiseen taulukkoon keräsin vielä tiedot, miten ja missä rahastoihin voi sijoittaa:


Nordnetin kautta on mahdollista hankkia kolmea vertailussa ollutta rahastoa. Muuten rahastot löytyvät pääasiassa rahaston nimessäkin mainitun tahon kautta.

Minimikertasijoitussumma rahastoihin on pääasiassa 10 tai 15 euroa. Osuuspankilla ja Handelsbankenilla ei ole minimisummaa ollenkaan.


Toivottavasti tästä tekstistä on apua, jos olet etsimässä Yhdysvaltoihin sijoittavaa indeksirahastoa.

Olisi mukava kuulla, koetko tällaiset rahastovertailut hyödyllisiksi? 

tiistai 1. joulukuuta 2020

Kuukausikatsaus: marraskuu 2020

Huh menipä marraskuu nopeasti! Aika kiirettä on ollut oma elämä viime viikkoina ja blogille ei ole jäänyt niin paljon aikaa kuin olisin toivonut. Mutta joulua kohti onneksi helpottaa. 

Mutta asiaan: käydäänpä läpi, mitä hurja marraskuu toi tullessaan. 

Alkukuusta kirjoittelinkin hämmästyksissä kuun ensimmäisestä viikosta, jolloin Yhdysvaltojen presidentinvaalit järjestettiin. Sijoitusteni arvo pomppasi 6 prosenttia ylöspäin tuon hurmosviikon aikana. Ja kuten myöhemmin tekstistä huomaamme, myös koko kuukaudesta muodostui erittäin suosiollinen sijoituksille.

Marraskuussa avasin sijoituskohteistani tarkemmin kehittyvien maiden ETF:ääni. Lisäksi tutkin, mitä rahastojen avaintietoesitteet pitävät sisällään.

 

Salkun kehitys

Sijoitusten osalta marraskuu oli hurjan nousujohteinen:

Alkukuusta tapahtui iso pomppu ylöspäin ja sen jälkeen jatkettiin tasaisemmalla tahdilla pääasiassa edelleen ylöspäin. Koko kuukauden tuotoksi muodostui mahtavat lähes 10 %. Ihmeellistä! Rahassa mitattunakin puhutaan jo hitsin suuresta summasta, 1 159 eurosta.

Kuukauden tuottoprosentissa päästiin melkein viime huhtikuun lukemiin, jolloin salkun tuotto oli 11 %. Tämä kuukausi kannatti todella olla markkinoilla mukana. Toki huomioitavaa on, että ennen tätä nousua lokakuussa oltiin lasketeltu selvästi alaspäin.


Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys kuukauden aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:

Rahasto Kurssimuutos %
Nordnet Indeksfond Norge 16 %
BGF World Technology Fund 14 %
Nordnet Indeksirahasto Suomi 12 %
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 12 %
SPP Aktiefond Global 10 %
iShares Core MSCI World ETF 10 %
Handelsbanken USA indeksi 9 %
iShares Core MSCI EM IMI ETF 8 %
Handelsbanken Hälsovård Tema 7 %

Ihmeiden aika ei ole ohi, Norjan entinen superrahasto löysi tiensä ensimmäistä kertaa blogini aikana listan kärkeen! Oli jo aikakin, aiemmassa kehityksessä ei ole ollut juuri juhlan aihetta. Euroissa katsottuna Norjan rahaston kuukauden tuotto oli valuuttakurssimuutoksista johtuen vieläkin parempaa 21,6 %. 

Listan kärkipäästä löytyvät myös muut Pohjoismaat sekä vakiovieras Blackrockin teknologiarahasto.

Perän pitäjiksi jäivät kehittyvien maiden ETF sekä terveydenhuoltorahasto, mutta ei voi valittaa, jos arvonnousu on silti 7 - 8 % paikkeilla.


Kuukauden ostot

Ostojen puolesta mentiinkin kuukausittaisella minimisummalla:

rahasto arvo  31.10.2020 arvo  30.11.2020 arvon muutos-% kuukauden ostot
iShares Core MSCI World ETF 4 598 € 5 039 € 10 % 0 €
Handelsbanken USA indeksi 2 265 € 2 581 € 14 % 120 €
SPP Aktiefond Global 1 151 € 1 314 € 14 % 50 €
BGF World Technology Fund 904 € 1 020 € 13 % 15 €
iShares Core MSCI EM IMI ETF 804 € 864 € 8 % 0 €
Handelsbanken Hälsovård Tema 682 € 783 € 15 % 50 €
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 454 € 514 € 13 % 0 €
Nordnet Indeksirahasto Suomi 398 € 461 € 16 % 15 €
Nordnet Indeksfond Norge 364 € 442 € 22 % 0 €
TOTAL 11 619 € 13 019 € 12 % 250 €
 

Salkun arvossa 13 000 euroa poksahti ainakin väliaikaisesti rikki, jee! Kasvua tuli kuukaudessa ostojen ja arvonnousun kautta 1 400 €, eli 12 prosenttia. Tällaisia kuukausia saisi olla useammin.

Viime kuussa tuli laitettua sen verran enemmän rahaa sijoituksiin, niin tämän kuun sijoitussumma 250 euroa tasoitti hieman tilannetta. Taas huomaan, että nouseviin kursseihin ostot ovat itselleni hankalampia.

 

Salkun tilanne

Sijoitussalkun kokonaistilanne näyttää tältä:


30.11.2020
Sijoitettu: 10 825 €
Salkun arvo: 13 019 €
Tuotto euroina: 2 193 €
Tuotto%: 20,3 %

Sijoitukset ovat hurjan nousukuukauden myötä 2 193 euroa voitolla, joka vastaa 20 % salkkuun sijoitetusta pääomasta. Tällä hetkellä sijoittaminen tuntuu kovin palkitsevalta.

 

Katsotaas pitkästä aikaa tilanne myös yksittäisten rahastojen osalta:

rahasto arvo  30.11.2020 sijoitettu voitto /
tappio
tuotto%
iShares Core MSCI World ETF 5 039 € 4 301 € 737 € 17 %
Handelsbanken USA indeksi 2 581 € 2 151 € 430 € 20 %
SPP Aktiefond Global 1 314 € 1 210 € 104 € 9 %
BGF World Technology Fund 1 020 € 593 € 427 € 72 %
iShares Core MSCI EM IMI ETF 864 € 725 € 139 € 19 %
Handelsbanken Hälsovård Tema 783 € 695 € 88 € 13 %
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 514 € 360 € 154 € 43 %
Nordnet Indeksirahasto Suomi 461 € 375 € 86 € 23 %
Nordnet Indeksfond Norge 442 € 415 € 27 € 7 %
TOTAL 13 019 € 10 825 € 2 193 € 20 %
 

Teknologiarahasto se vaan porskuttaa eteenpäin ja voittoa on kertynyt jo 72 % siihen sijoitettuun rahaan nähden. Toki rahasto on salkussa vain vajaan 8 prosentin osuudella, joten kovin suurta vaikutusta sillä ei ole koko salkun kehitykseen. 

Salkun toinen tähti on Spiltanin sijoitusyhtiöihin sijoittava rahasto 43 % tuotollaan. 

Norjan rahaston superkuukausi näkyy siinä, että se vihdoin saatu selkeästi plussalle omassa salkussani.  

Tästä on hyvä jatkaa kohti joulua! Millainen sinun marraskuusi oli?