perjantai 28. toukokuuta 2021

Sijoituspodcastien jaksosuositukset osa 2

Olen taas tauon jälkeen innostunut kuuntelemaan sijoitusaiheisia podcasteja ja ajattelinkin kerätä ylös muutamia jaksosuosituksia tähän postaukseen.

Suosikkipodcasteiksi ovat muodostuneet Ylen Pörssipäivä, InderesPodi sekä SalkunRakentaja-podi. Näistä kaikista esittelen muutaman jakson linkkeineen. Jaksonimissä olevien linkkien kautta pääset kuuntelemaan kyseisen jakson (ei mainoslinkkejä). 



 

Yle Puhe: Pörssipäivä

 

Yle Areenasta ja radiosta Yle Puheelta kuunneltava noin tunnin ohjelma taloudesta ja markkinoista.

  • keskustelun pohjana Kaisa Kuritun tuore kirja Sijoita rahasi vastuullisesti

    •  erilaisia näkökulmia vastuullisuuteen
    •  vastuullisuusluokitusten eroavuudet
    •  mielenkiintoista tietoa vastuullisista ETF:istä

 

20.1.2021: Indeksien maailma: S&P 500 

  •  vieraina treidaaja Jukka Lepikkö sekä salkunhoitaja Antti Bergholm
  •  käydään läpi yhdysvaltalaista S&P 500 indeksiä mm.
    •  historia 
    •  rooli globaaleilla osakemarkkinoilla


14.4.2021: Vieraana Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko

  • mielenkiintoista keskustelua Marimekon ympäriltä: 

    •  miten korona-aika on vaikuttanut Marimekkoon?
    •  miltä tulevaisuus alalla näyttää?

     



SalkunRakentaja-podi


SalkunRakentaja -sivuston podcast talousaiheista.

 

Jakso 51: Sijoittamisen punainen lanka - vieraana Karo Hämäläinen

  • innostavana vieraana kirjailija ja toimittaja Karo Hämäläinen 

    •  tarinoita Karon taustasta 
    •  ajatuksia sijoittamisesta

  

Jakso 58: Onko bitcoin hype vai mielenkiintoinen sijoituskohde? 

  • Henri Blomster ja Iiro Hakala pohtivat bitcoinin asemaa: 

    •  avaavat selkeästi bitcoiniin liittyviä haasteita
    •  millainen bitcoin on sijoituskohteena?

  

Jakso 27: Onko pörssi yksi suuri peliautomaatti? 

  • jaksossa puretaan erilaisia sijoittamiseen liittyviä myyttejä: 

    •  esimerkkimyytti: sijoittaminen on vedonlyöntiä 
    •  erityisen mielenkiintoisena ja tärkeänä pidin korkorahastojen vähäriskisyyttä käsittelevää osuutta

     


 

InderesPodi

 

Analyysitalo Inderesin oma podcast.

  

Jakso 92: Sopivan osakepainon määritelmä

  • onko sijoitusten osakepainosta mahdollista sanoa mitään yleispätevää? 

    •  miksi osakepainon vertailu on vaikeaa?
    •  millaiset tekijät vaikuttavat osakepainon valintaan?
  •  keskustelua osakemarkkinoiden kuplista
    •  mikä on kupla? 
    •  miten niitä syntyy?

 


Jos kaipaat vielä lisää kuunneltavaa, niin ensimmäisen osan podcastien jaksosuosituksia löydät tästä: Talousaiheista kuunneltavaa lomakauteen

 

Onko sinulla omaa podcast -suosikkia?

keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Teknologiarahaston hurmos päättyi

Viimeiset pari vuotta ovat olleet teknologian juhlaa osakemarkkinoiden puolella. Omissa kuukausikatsauksissakin teknologiarahastoni on kovin usein löytynyt nousijoiden kärjestä. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan ja hurmos näyttää nyt ainakin hetkeksi tauonneen. 

Katsellaas hieman tarkemmin rahastoni BlackRock World Technology A2:n tilannetta. Toivottavasti teksti ei mene liian suurelle harhapolulle indeksisijoittajan maailmasta.

 

Oma omistus

Kyseessä on toinen aktiivisista rahastoistani, jonka päädyi ottamaan sijoituksiini kiinnostuksesta teknologia-alaa kohtaan. Ensimmäiset sijoitukset olen tehnyt rahastoon toukokuussa 2019, eli kaksi vuotta sitten. Matkan varrella olen ostanut rahastoa pienissä erissä: ostokertoja näytti olevan 29 ja keskimäärin kerralla olen sijoittanut vain noin 24 euroa. Yhteensä omaa rahaa olen laittanut siis 698 €, ja omistusten markkina-arvo on tällä hetkellä 1 114 €. Rahasto on 60 % plussalla nyt.

 

Miksi indeksisijoittaja on valinnut aktiivisen rahaston? 

Ihan siitä syystä, että pari vuotta sitten Nordnetin kautta ei esimerkiksi ollut tarjolla mitään indeksipohjaista mahdollisuutta sijoittaa pelkkään teknologiaan, jos kertasummat olivat pienet. Sittemmin teknologia-ETF:iä on ymmärtääkseni tullut tarjolle ETF-kuukausisäästön piirin.

BlackRockin rahasto vakuutti myös hyvällä historiallaan ja tuntui omaan tarkoitukseen parhaimmalta vaihtoehdolta, koska halusin mukaan teknologiayrityksiä muualtakin kuin Yhdysvalloista.

 

Rahaston kehitys 

Kuten tekstin alussa tuli mainittua, viime vuodet ovat olleet hyviä aikoja teknologiarahastoille. Alla on viimeisen kolmen vuoden kehityskuvaaja BlackRockin World Technology -rahastosta:


Kolmessa vuodessa arvonnousua on tullut 111 % viime aikaisesta laskusta huolimatta. Etenkin viime vuosi oli aiempaa kovempaa nousua ylöspäin. 

Vertailukohdaksi muista rahastoistani esimerkiksi Handelsbankenin USA Indeksi on tuottanut 63 %, ja kehittyneiden maiden ETF (ticker EUNL) 39 % samalla aikavälillä. Eli ei ole ihme, että teknologiasektori on kerännyt mielenkiintoa.

 

Kunnes juhlat loppuivat

Tämä vuosi ei sitten olekaan ollut enää samanlaista voittokulkua:

 

Alku vuonna suunta toki vielä vaikutti olevan aina vaan ylöspäin, mutta helmikuun huipun jälkeen suunta on ollut pääasiassa alaspäin, vaikka suuria hyppäyksiä molempiin suuntiin näkyykin.

Vuodenvaihteeseen nähden rahasto on nyt kuutisen prosenttia alempana euroissa mitattuna. Helmikuun huipulta (89,12 $) on kuitenkin tultu nyt rahasto-osuuden arvossa alas 73,25 dollariin. Eli huipulta laskua on tullut noin 18 % dollareissa mitattuna. Sikäli hullua, ettei näinkään suuri tiputus vienyt rahastoa kuin joulukuun 2020 alkupuolen lukemiin. Sen verran reipasta on nousu aiemmin ollut.

 

Lasku ei ole tarttunut muualle

Viime aikojen lasku on pääasiassa osunut kuumille hypetoimialoille, teknologian lisäksi esimerkiksi kestävän energian alalle. Muuten esimerkiksi laajempien indeksirahastojen puolella meno on ollut rauhallisempaa ja nousujohteisempaa, vaikka toukokuussa hieman ollaankin lasketeltu.

Vertailukohdaksi USA-indeksirahaston sekä SPP:n maailmanlaajuisesti sijoittavan rahaston tuotot tänä vuonna 18.5.2021 mennessä: 


Eli vuosi on alkanut erittäin mukavasti ihan laajasti hajauttavalla indeksisijoittajallakin.


Mietteet

Tämä on taas hyvä muistutus, ettei sijoituksia kannata laittaa liikaa yhden toimialan varaan. BlackRockin teknologiarahasto on ollut pidempään salkussani noin 8 prosentin osuudella. Se tuntuu itselle sopivalta osuudelta tällaisessa muihin omiin sijoituksiin nähden riskisemmässä rahastossa. Viime aikojen lasku on nimittäin jäänyt jopa hieman pimentoon, koska sen merkitys koko salkulle on niin pieni. Rauhallisin mielin on voinut seurata tilannetta.

Tällä hetkellä teknologirahaston osuus salkusta on laskun myötä tipahtanut 6,8 prosenttiin, joten normaalia suurempia ostoja saan tehdä pitääkseni osuuden 7 - 8 % paikkeilla. Muuten mitään toimenpiteitä lasku ei itselle aiheuta. 

Tällä salkkukokoonpanolla olisi tarkoitus mennä pidempään, joten monenlaista matkan varrelle joka tapauksessa tulee mahtumaan. Ylipäätään sijoitussuunnitelmaani ei kuulu reagointi lyhyen aikavälin tapahtumiin. Aina tietyllä aikavälillä jokin sektori tai maa-alue tuottaa paremmin kuin joku toinen.

Ylipäätään otan mielellään vastaan myös hieman mollivoittoisempia aikoja, koska omalla kohdalla lisäostoja on henkisesti helpompi tehdä laskeviin kuin nouseviin kursseihin. Tästä olenkin tainnut useamman kerran mainita aiemminkin.

Onko sinun sijoituksiisi osunut näitä lähiaikoina enemmän lasketelleita aloja?

lauantai 8. toukokuuta 2021

Suomi-indeksirahastot vertailussa

Palataan muutaman kuukauden tauon jälkeen rahastovertailujen pariin. Tässä tekstissä esittelen Suomeen sijoittavia indeksirahastoja eri tarjoajilta, sekä vertailen niiden ominaisuuksia.

Päivitin tällä viikolla ajantasalle myös aiemmat maantieteellisten alueiden mukaan tehdyt indeksirahastovertailut. Löydät ne kootusti Indeksirahastovertailut alueittain  -sivulta.

Vertailut olen tehnyt USA- ja Eurooppa-rahastoista sekä maailmanlaajuisesti sijoittavista rahastoista. Kokosin vielä linkit teksteihin erikseen tähän alle:

  1. Indeksisijoittamista yksinkertaisimmillaan yhdellä maailmarahastolla
  2. USA-indeksirahastot vertailussa
  3. Vertailussa Eurooppaan sijoittavat indeksirahastot

 
Tekstin tiedot on haettu 7.5.2021. Lähteinä on käytetty palveluntarjoajia sekä Morningstaria. Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.

 

Tarjonta

Suomi-indeksirahastoja löytyi yllättävänkin vähän. Osuuspankki, Nordea, Seligson sekä Nordnet tarjoavat valikoimissaan Suomeen keskittyvät indeksirahastot. Mukaan päätyi siis 4 eri rahastoa.

Kahdessa ensimmäisessä taulukossa rahastot on järjestetty juoksevien kulujen mukaan edullisimmasta alkaen.

Taulukoiden kenttien selitykset: 
  • Vertailuindeksi on indeksi, jonka sisältöä rahasto pyrkii seuraamaan niin osakkeiden kuin niiden painotustenkin suhteen.
  • Juoksevilla kuluilla tarkoitetaan rahaston vuosittaisia kokonaiskuluja.  
  • Rakenne kertoo, onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Fyysinen rahasto omistaa todella lähtökohtaisesti vertailuindeksin mukaiset osakkeet, kun taas synteettinen rahasto on luotu johdannaisten avulla. .

Rahastojen kuluhaarukka on erittäin suuri: Nordnet tarjoaa Suomen Superrahastona ennen tunnettua rahastoa ilman vuosittaisia juoksevia kuluja. Muiden rahastojen kulut ovat ihan eri luokassa, 0,4 - 0,5 % paikkeilla. Nordnetilla on siis suuri kilpailuetu tässä suhteessa.

Kaikki rahastot ovat fyysisiä, eli ne omistavat indeksinmukaiset osakkeet. 

Nordnetin rahasto sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaa osakkeeseen, kun taas muut sijoittavat laajemmin suomalaisiin osakkeisiin. Osuuspankin ja Nordean rahastoilla on sama vertailuindeksi OMX Helsinki Benchmark Cap.

 

Toisessa taulukossa on tarkempaa tietoa rahastojen tuotoista sekä palkkioista:

  • Tuotonjako kertoo, sijoittaako rahasto osakkeista saamansa osingot takaisin rahastoon (kasvuosuus), vai jakaako se ne sijoittajalle tuottona (tuotto-osuus).
  • Rahastojen tuotoista olen nostanut esiin viimeisen 1 vuoden sekä 5 vuoden tuotot.
  • Rating on Morningstarin tähtiarviointi, jossa rahastoa on verrattu suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. 5 tähteä on korkein mahdollinen arvosana.
  • Merkintä- ja lunastuspalkkio kuvaa, paljonko sijoittajalta veloitetaan kuluja rahasto-ostosta (merkintäpalkkio) ja rahaston myynnistä (lunastuspalkkio).

 

Osuuspankki, Nordea ja Seligson tarjoavat rahastoista sekä kasvu- että tuotto-osuudet. Nordnetin Suomi-rahasto on kasvuosuus. 

Tuotot ovat näillä aikaväleillä suht lähekkäin toisiaan. Vuoden tuotot näyttävät tällä hetkellä erityisen hyviltä, koska vuosi sitten oltiin vasta toipumassa pörssiromahduksesta ja nousu sen jälkeen on ollut hurjaa.

Osuuspankki ja Seligson perivät rahasto-ostoista ja -myynneistä kuluja, kun taas Nordea ja Nordnet eivät peri mitään.

 

Rahastojen vastuullisuus

Morningstarin vastuullisuusarvosanat rahastoille ovat seuraavat:


Kaikki rahastot saavat tasaisesti parhaimman mahdollisen vastuullisuusarvosanan.

 

Rahastojen sijoitukset

Tässä osiossa käydään läpi, mihin rahastot sijoittavat.

 

Osakesijoitukset 

Kuinka monta osakesijoitusta rahastoilla on?

Nordnetin rahasto on näistä keskittynein ja sijoittaa siis vain 25 eri osakkeeseen. Seligsonin rahastolla omistuksia on 39 ja kahdella jäljelle jäävällä 50 paikkeilla.


Suurimmat sijoitukset

Rahastojen viisi suurinta omistusta painotuksineen ovat: 


Samat yritykset pyörivät listan kärkipäässä: Nordea on kaikkien rahaston suurin sijoitus tällä hetkellä ja Kone ja Sampo täydentävät kärkikolmikon. 

Pientä eroa näyttää olevan Nordean ja OP:n rahastojen välillä samasta vertailuindeksistä huolimatta, mutta rahastojen sisältötietojen ajankohdassa näyttikin olevan kuukauden ero, joten asia voikin selittyä ihan sillä.

 

Sektorit

Rahastojen toimialajakaumasta nostin esiin rahastojen viisi suurinta sektoria:


Suomi -rahastojen omistukset ovat painottuneet erityisesti teollisuuteen sekä rahoituspalveluihin. Kovinkaan suurta hajontaa ei rahastojen välillä ole toimialojen suhteen.  

 

Miten rahastoihin voi sijoittaa?

Viimeiseen taulukkoon keräsin vielä tiedot, miten ja missä rahastoihin voi sijoittaa. Minimisijoitus kertoo, mikä on pienin kertasumma jonka rahastoon voi sijoittaa. 


Kukin rahasto löytyy sen nimessä mainitulta tarjoajalta. 

Kertaostoja tai kuukausisäästämistä rahastoihin pystyy tekemään pienillä summilla: Nordeassa ja Seligsonissa 10 eurolla, ja Nordnetissa 15 eurolla. Osuuspankilla ei ole minimisijoitussummaa rahastoon.


Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan kovinkaan suuria eroja rahastojen väliltä ei löydy. Nordnetin rahasto on kulujen puolesta ylivoimainen, mutta tarjoaa toisaalta samalla keskittyneimman rahaston. Muilla rahastoilla saa hieman laajemman kattauksen suomalaisia yrityksiä, mutta toki tästä joutuu myös maksamaan enemmän kuluja. 

Itseltä löytyy Nordnetin Suomi -indeksirahasto salkusta pienellä, vajaan 4 prosentin osuudella.


Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Kuukausikatsaus: huhtikuu 2021

Taas on aika käydä läpi menneen kuukauden sijoitukset ja salkun kehitys. Tuntuu, että kuukaudet vaan vaihtuvat hurjaa tahtia, mutta jospa pahimmat kiireet olisivat nyt takana päin. Kiireet ovat näkyneet myös siinä, että tahti blogikirjoitusten kanssakin on hidastunut.

Huhtikuussa tein yhteenvetoa rahastoistani lukujen ja ominaisuuksien muodossa. Lisäksi kirjoitin oppaan ETF:ien nimien tulkintaan.


Salkun kehitys

Hyvä vire sijoitussalkussa tuntuu jatkuvan vaan:

 

Huhtikuun tuotoksi muodostui 2,3 %, joka tarkoittaa 376 euron arvonnousua salkussa. 

Aikamoista ilotulitusta on koko alkuvuosi toistaiseksi ollut, ja esimerkiksi oman salkkuni tuotto vuoden vaihteesta toukokuun alkuun on 11 %. Ja euromääräisesti arvonnousua on ilman uusia sijoituksia tullut 1 600 € samalla aikavälillä.


Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys huhtikuun aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:

Yllättäen teknologiarahastoni löytyy pienen tauon jälkeen taas listan kärjestä. Taulukossa oleva prosenttiluku kertoo sen osuuden arvon nousun dollareissa. Valuuttakurssimuutosten takia tuotto ei euroissa näytä yhtä hyvältä, joten siksi listan ykkössija tuli varmaan itsellekin yllätyksenä.

Huhtikuun muut tähdet olivat Suomen indeksirahasto sekä Spiltanin rahasto. Näiden jälkeen muu joukko on varsin tasainen kehittyvien maiden ETF:ää lukuunottamatta, joka päätyi hieman kuukauden takaista alemmalle tasolle. 

* Nordnetin ja SPP:n rahastoista ei ollut kirjoitushetkellä tarjolla kuun viimeisen päivän (30.4.) arvoa, joten tiedot ovat huhtikuulta 29.4. asti.


Kuukauden ostot

Uusien rahasto-ostojen puolesta mentiin normaalilinjalla:


Uusia rahastomerkintöjä tein huhtikuussa 270 eurolla, mikä on hyvin tavanomainen kuukausisäästösumma minulle.

Kokonaisuudessaan sijoitussalkku kasvoi kuukauden aikana ostot ja arvonnousun mukaan lukien 4 prosenttia, euroissa 646 €. Mukavaa kehitystä kaiken kaikkiaan ja samalla salkku ylitti 16 000 € rajan.


Vuositavoitteen edistyminen

Asetin vuodenvaihteessa tavoitteekseni kasvattaa sijoitussalkkuni 18 000 euroon vuoden loppuun mennessä. Keskimäärin salkun arvon tulisi siis kasvaa lisäostojen ja arvonnousun myötä 365 € joka kuukausi. 

Huhtikuussa salkun arvo nousi siis 646 euroa:

Tasaisen vauhdin taulukkoa ollaankiin hurjasti edellä: huhtikuun lopun tavoitteen mukaan salkun pitäisi olla 15 000 € paikkeilla, joten tavoitetta ollaan edellä noin 1 300 €. 

Mielenkiinnolla odotan, missä merkeissä vuosi jatkuu. Näissä olosuhteissa tavoitteen saavuttaminen tuntuu liian helpolta.

 

Salkun tilanne

Sijoitusten kokonaistilanne näyttää tältä:

Sijoituksiin olen laittanut omaa rahaa 12 250 € ja salkun markkina-arvo on kuun vaihteessa 16 363 €. Eli sijoitukset ovat reilu nelisen tuhatta euroa voitolla.

Onko sinun alkuvuotesi ollut sijoitusten suhteen yhtä juhlaa?