Tänään otetaan vertailuun laajasti Eurooppaan sijoittavat indeksirahastot. Mukaan pääsi rahastoja monelta eri tarjoajilta.
Aiemmin olen tehnyt vastaavat tarkastelut maailma-rahastoista sekä USA-rahastoista.
Löydät vertailut kootusti myös blogin Indeksirahastovertailut alueittain -sivulta.
Tarjonta
Eurooppaan sijoittavia indeksirahastoja löytyy laajasti monelta tarjoajalta ja vertailuun päätyikin rahastoja
Handelsbankenilta, Nordnetilta, Osuuspankilta, S-Pankilta, Seligsonilta sekä Nordealta. Kaikkiaan otin mukaan 7 eri rahastoa.
Kahdessa ensimmäisessä taulukossa rahastot on järjestetty juoksevien kulujen mukaan edullisimmasta alkaen.
- Vertailuindeksi on indeksi, jonka sisältöä rahasto pyrkii seuraamaan
niin osakkeiden kuin niiden painotustenkin suhteen.
- Juoksevilla kuluilla tarkoitetaan rahaston vuosittaisia kokonaiskuluja.
- Rakenne kertoo, onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Fyysinen rahasto omistaa todella lähtökohtaisesti vertailuindeksin mukaiset osakkeet, kun taas synteettinen rahasto on luotu johdannaisten avulla. Synteettiseen rahastoon liittyy vastapuoliriski, josta lisätietoa esimerkiksi Salkunrakentajan artikkelista. Itse valitsisin ennemmin fyysisen rahaston kuin synteettisen, jos vastaava on tarjolla järkevillä kuluilla.
Eurooppa -indeksirahastoja on tarjolla varsin laajalla kuluhaarukalla: vuosittaisten juoksevien kulujen suhteen edullisimmilla rahastolla ne ovat 0,2 % paikkeilla, kun taas FIM:n rahastossa kulut ovat 0,51 %.
Rahastot seuraavat pitkälti erilaisia MSCI Europe -indeksejä Handelsbankenin ja Seligsonin rahastoja lukuunottamatta. SPP:n, Nordnetin ja Nordean rahastoilla on täysin sama vertailuindeksi: MSCI Europe.
Rahaston rakenteen puolesta kaikki ovat Nordnetin rahastoa lukuunottamatta fyysisiä, eli sijoittavat suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin. Nordnetin rahasto on toteutettu johdannaisten avulla.
Toisessa taulukossa on tarkempaa tietoa rahastojen tuotoista sekä palkkioista:
- Tuotonjako kertoo, sijoittaako rahasto osakkeista saamansa osingot takaisin rahastoon (kasvuosuus), vai jakaako se ne sijoittajalle tuottona (tuotto-osuus).
- Rahastojen tuotoista olen nostanut esiin viimeisen 1 vuoden sekä 5 vuoden tuotot.
- Rating on Morningstarin tähtiarviointi, jossa rahastoa on verrattu suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. 5 tähteä on korkein mahdollinen arvosana.
- Merkintä- ja lunastuspalkkio kuvaa, paljonko sijoittajalta veloitetaan kuluja rahasto-ostosta (merkintäpalkkio) ja rahaston myynnistä (lunastuspalkkio).
Osuuspankki, Seligson ja Nordea tarjoavat rahastoista sekä kasvu- että tuotto-osuudet. Muut rahastot ovat kasvu-osuudellisia.
Tuotto- ja rating-tietoja jää usealta rahastolta puuttumaan niiden lyhyen olemassa olo historian takia. Esimerkiksi SPP:n ja Nordnetin rahastot aloittivat vasta vuonna 2020. Morningstar -ratingin rahasto saa vasta kun sillä on vähintään kolmen vuoden historia takanaan.
Rahastojen viimeisen vuoden tuotot näyttävät kirjoitushetkellä erityisen korkeilta, koska vuosi sitten oltiin vasta toipumassa kevään pörssiromahduksesta.
Osuuspankki ja Seligson perivät kuluja rahasto-ostoista ja -myynneistä. S-Pankki perii FIM-rahastosta merkintäkulun. Muilla ostot ja myynnit ovat kuluttomia ainakin netin välityksellä tehtynä.
Rahastojen vastuullisuus
Morningstarin vastuullisuusarvosanat rahastoille ovat seuraavat:
Vastuullisuuden osalta rahastoissa ei ole hajontaa, vaan kaikki saavat varsin keskitasoisen arvosanan 3/5.
Rahastojen sijoitukset
Tässä osiossa käydään läpi, mihin rahastot sijoittavat. Koska Nordnet Indeksirahasto Eurooppa on johdannaisten avulla toteutettu, eikä todellisuudessa omista indeksinmukaisia osakkeita, jätin sen pois tästä osiosta.
Osakesijoitukset
Kuinka monta osakesijoitusta rahastoilla on?
Rahastot ovat hyvin hajautettuja ja ne sisältävät pääsääntöisesti 360 - 430 eri yrityksen osakkeita. Selvästi vähemmän sijoituskohteita on FIM:n sekä Seligsonin rahastoilla. FIM:n rahaston avaintietoesitteessä onkin mainittu, että kustannussyistä rahastossa olevien yhtiöiden määrää on rajoitettu.
Maat
Katsotaan seuraavaksi rahastojen sijoitusten maajakaumaa. Mukaan otin 4 rahastojen suurinta kohdemaata osuuksineen, sekä lisäksi mielenkiinnosta Suomen osuuden rahastojen sijoituksista.
Seligsonin rahastoa lukuunottamatta suurin kohdealue rahastoilla on Iso-Britannia. Sitä seuraavat Sveitsi, Ranska ja Saksa hieman rahastosta riippuen vaihtelevassa järjestyksessä.
Suomeen rahastojen sijoituksista kohdistuu noin 2 prosenttia.
Suurimmat sijoitukset
Rahastojen viisi suurinta omistusta painotuksineen ovat:
Nestle on kaikkien rahastojen suurin sijoitus. Toisena löytyy teknologia-alan yritys Asml ja kolmantena pääasiassa terveydenhuoltosektorilla toimivat Roche.
Seligsonin rahastolla yksittäisten osakkeiden osuudet näyttävät suuremmilta kuin muilla rahastoilla.
Sektorit
Rahastojen toimialajakaumasta poimin painotuksineen ne neljä sektoria, jotka olivat yhtä rahastoa lukuunottamatta suurimman toimialat rahastoilla:
Rahastojen sijoitukset jakautuvat varsin tasaisesti 4 suurimman sektorin kesken: rahoituspalvelut, terveydenhuolto, teollisuustuotteet ja -palvelut sekä defensiiviset kulutushyödykkeet.
Huomattava ero esimerkiksi USA-rahastoihin on, että teknologia puuttuu toimialana Eurooppa-rahastojen kärkipäästä kokonaan. Seligsonin rahasto on ainoa, jossa teknologia nousee neljänneksi suurimmaksi toimialaksi 12 % osuudellaan ohi taulukossa näkyvän teollisuuden. Muilla rahastoilla teknologian osuus jää korkeintaan 10 prosenttiin.
Miten rahastoihin voi sijoittaa?
Viimeiseen taulukkoon keräsin vielä tiedot, miten ja missä rahastoihin voi sijoittaa. Minimisijoitus kertoo, mikä on pienin kertasumma jonka rahastoon voi sijoittaa.
Kolme rahastoista on tarjolla Nordnetin kautta ja muut pääasiassa nimessäkin esille tulevalta tarjoajalta.
Sijoittaminen onnistuu pienillä summilla. S-Pankissa, Nordeassa ja Seligsonilla minimisijoitus on 10 €, Nordnetilla puolestaan 15 €. Osuuspankilla ja Handelsbankenilla ei ole minimiä. Rahastoihin on mahdollista myös kuukausisäästää.
Mukavaa talvista viikonloppua!
Aloitin joskus sijoittamisen Seligsonilla enkä ole sittemmin tehnyt mitään vertailua. Näyttääpä se nyt kalliilta tässä vertailussamme!
VastaaPoistaMoikka! Mukava, kun laitoit kommenttia. Viime vuosina indeksirahastotarjonta onkin lisääntynyt ja kulut tulleet vähän alaspäin. Esimerkiksi Handelsbankenin Eurooppa-rahaston juoksevat kulut taisivat muutamia vuosia sitten puolittua 0,4% -> 0,2%. Seligsonin rahasto tosiaan löytyy tämän vertailun kalliimmasta päästä. Rahaston vertailuindeksi näyttää toki hieman poikkeavan muista, mutta tarkemmin en ole asiaan perehtynyt.
PoistaMoikka. Oot kertonut että olet aiemmin ollut Nordnetissä kk-sopimuksella et-sijoittaja. Mua kiinnostaisi tietää siitä lisää. Et miten se käytännössä toimii, kun niillä etf-osuuksilla on arvo (niinku osakkeillakin) ja raha jonka laittaa ei kai koskaan osu kohdilleen. Onko sen osuttava vai hämääkö mua tässä toi et ne on pörssissä.
VastaaPoistaMoi! Kiitos kommentista ja toiveestasi. Oikein muistat, että ETF-kuukausisäästin aiemmin. Tosiaan ETF:ien osalta hommaan oman mausteensa tuo se, että niitä ostetaan vain kokonaisina osuuksia, toisin kuin perusrahastoja. ETF osuuksien arvot tosiaan päivittyvät pörssissä, joten kun ETF-kuukausisoppari pitää olla valmiina jo edellisenä päivänä, niin silloin ei voikaan tietää, mihin hintaan ostot tulevat toteutumaan. Siitä syystä sopparin säästösumma ei tosiaan koskaan osu täysin kohdalleen, vaan kuukausisäästö toteutuu hieman eri summalla suunnitelmaan valittujen ETF:ien osuuksien arvojen mukaan. Tämä on siis ominaista ETF-kuukausisäästölle, ei mikään este.
PoistaVarmasti voin lähiaikoina kirjoittaa asiasta vielä tarkemmin blogiin ja ottaa mahdollisesti lähipiiristä esimerkin, miten tuore kuukausisäästöosto on toteutunut suhteessa suunnitelmaan. Kiitos vielä postausideasta :)