USA - Milloin valtasit sijoitussalkkuni näin vahvasti?

Hei taas! Onpas alkuvuosi mennyt hurjaa tahtia. Tänään keskitytään otsikon mukaisesti salkun USA-painoon.

 

Taustaa

Viime vuoden puolella päädyin pidemmän tauon jälkeen tarkastelemaan sijoitussalkkuni maantieteellistä jakaumaa. Ajatus lähti liikkeelle kommenttiboksissa käydyn keskustelun perusteella, kun hämmennyin, että EUNL -tickeristä tunnetun iShares Core MSCI World UCITS ETF:n sijoitukset painottunut tällä hetkellä 73 prosenttisesti USA:aan. Tämä tuntui ja tuntuu edelleen tosi isolta osuudelta. 

Oma mielikuvani on, että USA:n osuus olisi ollut huomattavasti pienempi silloin, kun olen itse aloittanut sijoittamaan kyseiseen ETF:ään. Onneksi oma blogi osasi tämän vahvistaa: olen esitellyt ETF:ää sijoituskohteena kesäkuussa 2021 päivitetyssä tekstissä (Sijoitukset tarkastelussa: Maailma-ETF (EUNL)). Tuolloin ETF:n sijoituksista 66 % kohdistui Yhdysvaltoihin, eli selkeästi pienempi osuus kuin tällä hetkellä (73 %). 

Tämä herätti ajatuksia, että mitähän omalle salkulleni kuuluu ja, kuinkahan vahvasti USA salkussa nykyään vaikuttaa. Päädyin siis tutkimaan asiaa. Vanhoina hyvinä aikoina, kun vielä käytin aktiivisesti Morningstarin salkkutoimintoja, salkun maantieteellisen jakauman sai X-Ray -toiminnolla hyvinkin näppärästi. Mutta nyt en saanu toimintoa toimimaan ollenkaan, tosi harmi. Mielelläni kuulen, jos jollain on omakohtaisia kokemuksia lähiajoilta Morningstarista ja etenkin tuosta X-Ray -toiminnosta. Onko joku saanut sitä hyödynnettyä?

 

Oma salkku

Päädyin sitten Excelissä laskemaan USA:n osuutta salkussani ja rehellisesti sanottuna en jaksanut laajentaa tarkastelua edes muihin alueisiin, kun tämäkin jo tuntui työläältä aiempaan verrattuna.

Tulokset ovat seuraavat:

Rahastojen ja ETF:ien kautta tehdyistä sijoituksistani 69 prosenttia kohdistuu tällä hetkellä USA:aan. Eli vahvasti USA-vetoisesti mennään, vaikkei prosenttiosuus ihan EUNL-ETF:n luokkaa vielä ole. Tämä pistää kyllä miettimään. 

 

Vertailu aiempaan

Muistikuvissani on, että alun perin tavoittelin salkkuuni noin 60 % painotusta USA:aan, niin onhan siitä tultu ylöspäin ja paljon. Blogi tarjosi taas tarkempaa tietoa muistikuvien tueksi. 

Kesällä 2020 salkkuni alueellinen jakauma näytti seuraavalta:

Jos kiinnostaa kurkata tuohon tekstiin tarkemmin: Maantieteellinen jakauma sijoitussalkussani

Mutta joo aikamoinen muutos 4,5 vuodessa, kun USA:n osuus salkussa on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä (59 % -> 69 %), vaikka en ole tiedostetusti tehnyt mitään muutoksia asian suhteen. 

Eli vaikka olen sanonut, että sijoitussalkkuni on pärjännyt hyvin yksinään vaikken ole juurikaan siihen kiinnittänyt huomiota, niin tällaiset enemmän pinnan alla olevat asiat voivat silti huomaamatta muuttua. 

Mitä on muutoksen taustalla? 

1. ETF:n painotukset

Ensimmäisenä selittävänä tekijä näimme jo aiemmin nostetun USA-sijoitusten suuremman painottumisen maailma-ETF:ssä.

2. Tuotot

USA ja etenkin sen teknologiasektori on vaan tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana muita sijoituksiani selkeästi paremmin:

Taulukossa on rahastojen ja ETF:ien tuotto yleisellä tasolla, ei omassa salkussani. Nasdaq ETF:llä ei ole vielä viiden vuoden historiaa takanaan.

Hyvien tuottojen myötä USA-painotteiset sijoituskohteet ovat vähintäänkin säilyttäneet osuutensa salkussa ja osittain varmasti myös kasvattaneet osuuttaan. 

 

3. Omat sijoitusvalinnat

Päädyin luopumaan Nordnetin Norjan indeksirahastosta sen öljyriippuvuuden takia ja tämähän vähensi salkkuni Eurooppa-painoa, koska sijoitin myynnistä saadut varmaan pitkälti maailmarahastoihini.

Myös viimeisin päätös alkaa vaihtaa kallis aktiivinen teknologiarahastoni (BGF World Technology Fund) Nasdaq 100 ESG ETF:ään lisää USA-painoani, koska rahastossa oli hieman muutakin maailmaa mukana (17 % rahaston sijoituskohteista) ja tuo ETF sijoittaa käytännössä kokonaan Yhdysvaltoihin.

Ylipäätään olen tehnyt uusia sijoituksia viime vuosina enemmän fiilispohjalta kuin ennen. Tarkoitan tällä, etten ole niin tarkasti miettinyt prosenttiosuuksia, paljonko kuukausittain sijoitettavasta rahasta menee mihinkäkin kohteeseen.

 

Miten tästä eteenpäin?

Kyllä fiilis on nyt se, että haluaisin salkun USA-painoa hieman alaspäin. Vaikka toisaalta uskon, että USA toimii maailman talouden veturina jatkossakin.

Ensi askeleena laitoin erillisen USA-rahastoni (Handelsbanken USA indeksi) lisäsijoitukset tauolle. Puhutaan kuitenkin sen verran pienistä summista, ettei tämä tilannetta juuri muuta.

Passiivisena sijoittajana en tietenkään ole myymässä mitään muuten kuin vuosittaisen verottoman alle tuhannen euron arvoisen myynnin, jolle on jo suunnitelma ja toteutuskin aloitettu. 

En kaipaisi salkkuuni myöskään uusia sijoituskohteita, mutta se sitten tarkoittaa ettei tilanteeseen juuri ole odotettavissa muutosta. Ehkä jotain Eurooppaa salkku voisi hieman kaivata lisää? Toisaalta en ole kuitenkaan kovin paljoa valmis kasvattamaan esimerkiksi Suomi indeksirahastoni tai Spiltanin rahaston osuutta salkussani. Myöskään kehittyviä markkinoita en halua painottaa lisää.

Katsellaan ja mietiskellään rauhassa tilannetta.

 

Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka vahvasti sinun sijoituksesi painottuvat USA:aan?

SPP Aktiefond Global -rahasto ETF:ien korvaajaksi?

Suunnitelmani Nordnetin ETF-kuukausisäästön jatkon osalta ovat vielä ihan levällään ja koitan saada ajatuksiini jotain selvyyttä tutustumalla tarkemmin vaihtoehtoihin. 

Kuten aiemmassa postauksessani kirjoittelin, SPP Aktiefond Global -rahasto voisi mahdollisesti korvata kuukausisäästön kautta hankkimani kehittyneiden ja kehittyvien maiden ETF:t. 

Perataanpa tätä ainakin Nordnetissa saatavissa olevaa indeksirahastoa tarkemmin.

Lähteinä on käytetty Morningstaria, SPP Fonderia ja Nordnet.se -sivua. Kaikki tiedot on päivitetty 4.7.2021.  

Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.

 

Yleistiedot

SPP Aktiefond Global -rahasto on osakkeisiin sijoittava indeksirahasto, joka seuraa MSCI All Country World -indeksiä. Tämä on laaja indeksi, joka kattaa noin 85 prosenttia maailman pörssien markkina-arvosta sisältäen niin kehittyneet kuin kehittyvätkin maat. Rahasto toimii siis mielestäni hyvänä ja helppona yhden rahaston ratkaisuna, jolla saa kattavan maailmanlaajuisen hajautuksen. 

Rahasto ottaa sijoituksissa vastuullisuusnäkökulmaa huomioon: aseisiin, tupakkaan, alkoholiin, rahapeleihin, kannabikseen, pornografiaan sekä fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista on rahaston puitteissa rajoitettu.

Nordnetissa tarjolla oleva euromääräinen rahasto on hyvin tuore tapaus, se on perustettu maaliskuussa 2020. Ruotsin kruunua perusvaluuttana käyttävällä vastaavalla rahastolla on kuitenkin jo pitkä historia taustallaan aina vuodesta 2000 asti. Rahaston vuosittaiset juoksevat kulut ovat 0,31 %, eli erittäin kohtuulliset näin laajalle rahastolle.

Morningstarin vastuullisuusarvosanaksi rahasto on saanut 3/5, joka on yllättävän matala siihen nähden että rahaston pitäisi kuitenkin jossain määrin ottaa vastuullisuutta huomioon. Lyhyen historiansa takia euromääräiselle rahastolle ei ole vielä Morninstar Ratingia, mutta kruunumääräiselle se löytyy: 4/5 eli varsin hyvä arviointi suhteessa muihin vastaaviin rahastoihin.

Euromääräistä rahastoa on mahdollista hankkia Nordnetin kautta, ja Ruotsin kruunuissa oleva rahasto löytyy Nordean kautta.

Kehitys

Ruotsin kruunuissa oleva rahasto on kehittynyt viimeisen 5 vuoden aikana seuraavasti:

Viidessä vuodessa tuottoa on tullut 102 %. Euroissa ostettavan rahaston aloitusajankohta oli siis 12.3.2020. Tänä vuonna tämän rahaston osuuden arvo on noussut 1.7.2021 mennessä 16 %.

Viime vuosien vuosituotot rahastolle ovat seuraavat:

Ennen 12.3.2020 olevat tuotot perustuvat SEK-rahaston tuottoihin, jotka on muunnettu euroiksi.

Omistukset

Kuten yllä todettiin, rahasto on maailmanlaajuisesti hyvin hajautettu. Sillä on tällä hetkellä omistuksia 1 997 osakkeessa. Kymmenen suurinta sijoitusta kattavat 15 prosenttia rahastopääomasta. 

Nämä top 10 sijoitukset osuuksineen ovat:

Kärkiviisikko on sama kuin maailma-ETF:ässäni (EUNL). Taiwan Semiconductor Manufacturing ja Tencent puolestaan ovat kehittyvien maiden ETF:ni (ticker IS3N) kaksi suurinta sijoitusta. Eli tutut yritykset löytyvät rahastosta, vaikuttaa hyvältä korvaavuuden suhteen.

Yritysmäärällisesti SPP Global -rahasto jää toki ETF:ien varjoon etenkin kehittyvien maiden osalta. Maailma-ETF sijoittaa reiluun 1 500 eri osakkeeseen ja kehittyvien maiden ETF puolestaan lähes 3 000 osakkeeseen.

Maantiede

Maantieteellinen jakauma rahastossa kiinnostaa erityisesti verrattuna ETF:iini. Jääkö jotain rahaston ulkopuolelle?

Alueet

Keräsin Morningstarista alueittaiset painotukset SPP Global -rahastosta sekä maailma-ETF:stä (=EUNL) ja kehittyvien maiden ETF:stä (=IS3N). Painotukset ovat prosentteina.

Alueiden lajittelu Aasian osalta on mielestäni vaikeaselkoinen, eikä aukene sellaisenaan. 

SPP Global -rahaston sijoituksista suurin osa on Pohjois-Amerikkaan. Eurooppa ja Japani seuraavat perässä. Maailma-ETF:ään nähden painotukset ovat suhteessa hyvin samantyyppiset. 

Kehittyvien maiden ETF:n (=IS3N) suurin kohdealue kehittyvä Aasia pomppaa SPP rahaston neljänneksi suurimmaksi maantieteelliseksi alueeksi. Myös kehittyneen Aasian, Latinalaisen Amerikan, kehittyvän Euroopan sekä Afrikka/Lähi-idän osuudet ovat SPP Global -rahastossa maailma-ETF:ään suuremmalla painolla mukana.

Kaiken kaikkiaan SPP Globalin maantieteellinen jakauma suhteessa ETF:iin näyttää hyvältä. Kehittyvien maiden ETF (IS3N) on ollut salkussani aiemmin noin 8% painotuksella, joten siihenkin nähden SPP Globalin kehittyvien maiden sijoitusten osuus näyttää kokoluokassaan järkevältä.

 

Maat

Keräsin vielä jokaisen rahaston osalta ylös viisi suurinta kohdealueena olevaa maata osuuksineen:

USA nousee odotetusti SPP:n rahaston ja maailma-ETF:n suurimmaksi yksittäiseksi maaksi. Molemmilla myös Japani seuraa toisena listalla. Kehittyvien maiden ETF:n suurin kohdemaa Kiina nousee SPP:n rahaston kolmanneksi suurimmaksi maaksi.

 

Sektorit 

Tein sektoreiden osalta vastaavan vertailun:

SPP Globalin suurimmat painotukset ovat teknologiaan, rahoituspalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Vertailussa ainoa silmiin osuva sektori on energia-ala, joka SPP rahastosta puuttuu luultavasti vastuullisuuskriteerien takia.

Yhteenveto

Itse asiassa olen todella tyytyväinen, että tein tämän vertailun. SPP Aktiefond Global -rahasto vaikuttaa erittäin hyvältä rahastolta korvaamaan ETF:iäni. Lisäksi perusrahaston etuna on Nordnetissa kuluttomat ostot ja myynnit sekä 15 euron minimisumma kertaostolle. 

ETF:ien osalta on yhden kuukausisäästöpäivän varassa ja lisäksi kesäkuusta 2020 alkaen tästä huvista saa maksaa 2,5 euroa per kerta. Näitä ETF:iä myydessä kulut ovat myös vähintään 15 euroa kerralta.

ETF:issä etuna on niiden siirrettävyys toiselle toimijalle, joskin taitaa olla varsin suolaisesti hinnoiteltua. ETF:t pystyy myös myymään nopeasti pörssin kautta, eikä tarvitse arvailla minkä päivän kurssin mukaan toimeksiannot toteutuvat, kuten perusrahastojen kanssa. 

Tässä tapauksessa ETF:ien vuosittaiset juoksevat kulut ovat alhaisemmat: maailma-ETF:llä 0,2 % ja kehittyvien maiden ETF:llä 0,18 %. SPP Global -rahasto häviää näille 0,31 % kuluillaan.

Suurin kynnys muutoksen tekemiseen on, että harmittaa älyttömästi laittaa oman salkun sisältöä uusiksi. Olen pitkään pohtinut salkun sisältöä ja osuuksia, niin en haluaisi luopua kokoonpanosta. Myyntejä en joka tapauksessa ala tekemään, joten ETF:t jäävät salkkuun. Vaikka nyt luopuisin ETF-kuukausisäästöstä, niin luulen palaavani niiden ostamiseen myöhemmin kun kuukausittaiset sijoitussummat toivottavasti tulevat kasvamaan. Sillä välin tämä maailmarahasto voisi olla passeli vaihtoehto.

Lisäys 20.12.2020: päädyin lopettamaan ETF-kuukausisäästösopimuksen toukokuussa 2020 ja siitä lähtien olen tehnyt ostoja ETF:ien sijasta SPP Globaliin. Homma on toiminut hyvin ja perusrahaston helppous on vienyt mukanaan. Mukava, että ostot saa tehdä vapaasti ilman kuluja koska vaan. 

 

---

 

Lisää aihepiiriin liittyvää luettavaa kirjoituksistani:

 

Sijoitukset tarkastelussa: Maailma-ETF (EUNL) 

 

Mihin kehittyvien maiden ETF (IS3N) sijoittaa?

 

Mitä tehdä kun Nordnet alkaa periä palvelumaksua ETF-kuukausisäästöstä? 

 

Maailma -indeksirahastot vertailussa

 

Lisäksi muita rahastotarkasteluja löydät Rahastotarkastelut -sivulta.

Mitä tehdä kun Nordnet alkaa periä palvelumaksua ETF-kuukausisäästöstä?

Huoh, nyt meinaa ärsyttää ihan huolella. Nordnet ilmoitti eilen ottavansa kesäkuusta alkaen käyttöön ETF-kuukausisäästölle 2,5 euron palvelumaksun toteutunutta säästökertaa kohden. Linkki tiedotteeseen. Vuodessa kulu on siis yhteensä 30 euroa, jos ostaa ETF:iä joka kuussa kuukausisäästön kautta. Summa ei sinällään tunnu isolta, mutta kun sen suhteuttaa säästösummiin, voi mieli muuttua. Itseäni asia koskettaa kahden ETF:ni osalta, jotka olen aina hankkinut kuukausisäästön kautta.

Mielestäni kulu on ihan järkevä, jos kuukausisäästösumma pyörii esimerkiksi 1 000 euron paikkeilla. Tällöin ostokuluksi muodostuu 0,25%, joka on todella kohtuullinen. Mutta ongelma tuleekin siinä, jos ostoja tekee vain pienillä summilla. Esimerkiksi 100 euron kuukausiostolla kulut nousevatkin jo 2,5 prosenttiin, mikä on ostokuluna mielestäni liikaa. Usein suositellaan, ettei ostokulujen kannattaisi olla yli prosenttia sijoitettavasta summasta.

Itselläni ETF:iin menevä kuukausittain summa on tätä huhtikuuta lukuunottamatta vaihdellut 160 - 470 euron välillä. Mediaanisumma on hiukan yli 200 euroa ja keskiarvo taas 245 euroa. Kahdellasadalla kulujen osuus olisi 1,25%, eli ylittäisi ohjenuorena käytetyn 1 prosentin rajan. Keskiarvolla laskettuna pyörittäisiin juuri rajan paikkeilla. Joka tapauksessa kuukausisäästösummani pyörii niissä luvuissa, ettei palvelumaksua voi enää ohittaa pelkällä olan kohautuksella.

Kirpaisee, kun kuluja aletaan yhtäkkiä veloittamaan aiemmin ilmaisesta palvelusta. Toki olen tiedostanut, että kyseessä on spesiaalietu jolla on houkuteltu asiakkaita Nordnetille. Mutta jotenkin ajattelin, ettei Nordnetilla ole varaa laittaa palvelua maksulliseksi koska asiakkaat äänestävät helposti jaloillaan. Nordnetin mukaan heillä on 30 000 ETF-kuukausisäästäjää tällä hetkellä. Luulen, että palvelumaksun seurauksena ainakin pienillä summilla säästäjiä tippuu pois tästä joukosta. Ainoana positiivisena puolena palvelumaksussa on, että Nordnet aikoo lähikuukausina laajentaa kuukausisäästettävien ETF:ien tarjontaa. Muuten täytyy sanoa, ettei Nordnet enää välttämättä ole paras vaihtoehto pienillä summilla sijoittajille vaan vaihtoehtoja kannattaa tutkia myös perinteisten pankkien puolelta.

Mitä polkua lähteä seuraamaan?

Mitä vaihtoehtoja on jatkoa ajatellen?

1. kuukausisäästösumman kasvattaminen

Kuukausisäästön jatkaminen kasvattamalla kuukausittainen summa vähintään 300 euroon. Tällöin kulut pysyisivät vielä järkevissä rajoissa ja sijoittamista voisi jatkaa normaaliin tapaan. Elämäntilanteessani tämä ei tunnu tällä hetkellä mahdolliselta. Kuukausisäästösuunnitelmaani kuuluu ETF:ien lisäksi myös perusrahastoja, joten kokonaissummakin kasvaisi huomattavasti jos perusrahastojenkin osuudet salkusta haluaisi pitää samana.

2. ETF-kuukausisäästön harventaminen joka toiseen kuukauteen

Ostojen harventaminen heikentäisi hieman ajallista hajautusta, mutta tuskin kuitenkaan kovin huomattavasti. Tässä vaihtoehdossa vuosittaiset kulut puolittuisivat ja kertasäästösumma olisi isompi. Haasteena on, että säästösuunnitelmaa pitäisi muistaa säätää joka kuussa etteivät ostot toteutuisi joka kuussa. Kun saldoa tilillä saattaa kuitenkin perusrahastojen ostoon olla. Kerran kuussa oleva kuukausisäästöpäivä on toiminut kivasti ja pitänyt ostojen suunnitelmallisuutta hyvin kasassa, oli tilanne markkinoilla mikä tahansa. Siksi hieman hirvittää, miten harvemmat ostot toimivat oman pääkopan kanssa. Ettei vaan tulisi liian suurta halua ajoittaa ostoja.

3. ETF-säästöstä luopuminen

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla ETF-kuukausisäästöstä luopuminen ja uusien sijoitusten kohdalla siirtyminen kokonaan perusrahastoihin. Olen ostanut maailma-ETF:ää sekä kehittyvien maiden ETF:ää. Nämä voisi korvata ainakin jollain tasolla Nordnetin tarjoamalla uudella SPP Aktiefond Global -indeksirahastolla. Juoksevat kulut nousisivat hieman, mutta toisaalta osto- ja myyntitoimeksiannot olisivat kuluttomia. Tämä vaihtoehto ei tunnu kovin todennäköiseltä, koska olen tällä hetkellä tyytyväinen salkkuni sisältöön enkä haluaisi muutoksia tehdä. Mutta voisin silti tutustua tarkemmin tuohon rahastouutuuteen.

Lue myös: SPP Aktiefond Global -rahasto ETF:ien korvaajaksi?

4. ETF:ien ostaminen toiselta palveluntarjoajalta

Rehellisesti sanottuna minulla ei juuri ole tietoa, millaisia kaupankäyntikuluja perinteisillä pankeilla on ETF:ille. Haluan, että veroasiani hoituvat suoraan välittäjän kautta, joten ulkomainen halpavälittäjä ei tunnu itselleni oikealta vaihtoehdolta. Pankkiasiani ovat Nordeassa, joten se olisi ykkösvaihtoehtoni jos perinteisten pankkien puoleen kääntyisi. Olen kuullut, että Nordeassa voi ostaa ainakin osakkeita pienillä summilla 1% kulukatolla. Mutta koskeeko tämä sama ETF:iä? Tämäkin kohta kaipaisi tarkempaa tutkimusta. Optimitilanteessa en haluaisi jakaa sijoituksiani useammalle eri palveluntarjoajalle.

Pitää huolella pohtia, mihin suuntaa sitä jatkossa lähtisi ETF:ien osalta. Onneksi toukokuun kuukausisäästö pelaa vielä normaaliin tapaan, joten aikaa pohdinnalle on hetki.

Aiheuttaako palvelumaksu muutoksia sinun suunnitelmiisi?

Sijoitukset tarkastelussa: Maailma-ETF (EUNL)

Jatketaan sijoituksieni tarkastelua ja perehdytään syvemmin yksittäisiin kohteisiini. Aiemmassa tekstissäni esittelin salkkuni sijoituskohteet ja niiden tavoiteosuudet. 

Nyt paneudutaan suurimpaan omistukseeni, eli maailma-ETF:ään, jonka ticker on EUNL. ETF:n virallinen nimi on iShares Core MSCI World UCITS ETF. 

Sen tavoiteosuus sijoituksistani oli noin 50 prosenttia ennen kuin luovuin ETF-kuukausisäästöstä.

 

Lähteinä on käytetty Blackrockia, Nordnetia sekä Morningstaria. Tiedot on päivitetty 28.6.2021.

Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkista aina itse ajantasaiset tiedot.

Yleistiedot 

 

 

 

Kyseinen maailma-ETF on perustettu jo yli 10 vuotta sitten 25.9.2009. ETF sijoittaa kehittyneiden maiden yritysten osakkeisiin MSCI World -indeksin mukaisesti. Rakenteeltaan ETF on fyysinen, eli rahasto todella ostaa ja omistaa indeksin sisältämät osakkeet. 

 

ETF uudelleensijoittaa saamansa osingot, eli kyseessä on kasvuosuus. Tämä on verotuksen kannalta hyödyllistä sijoittajalle. Vuosittaiset juoksevat kulut ovat 0,20 %, eli erittäin kohtuulliset. 

 

Morningstar on antanut ETF:lle arvioksi täydet 5/5 tähteä. Vastuullisuuden osalta ETF on perustasoa, eikä se erityisemmin huomioi vastuullisuutta.

Rahasto kuuluu myös mukaan Nordnetin ETF-kuukausisäästöohjelmaan, jonka kautta tehdyt ostot olivat ennen kaupankäyntikuluttomia. Nykyään palvelusta peritään 2,5 euron maksu toteutunutta kuukausisäästökertaa kohden. Kun kuukausisäästö muuttui maksulliseksi, laitoin ETF:ien oston tauolle, kunnes kuukausisäästösummani nousevat kulujen kannalta järkevälle tasolle.

 

Kehitys

ETF:n kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta näyttää seuraavalta:

Viiden vuoden tuotoksi muodostuu 95 %. Tänä vuonna ETF:n osuuden arvo on noussut 28.6.2021 mennessä 17 %.

Keräsin alle vielä ETF:n muutaman viime vuoden vuosituotot:

 

Omistukset

ETF on hyvin hajautettu, se sijoittaa tällä hetkellä 1 563 eri osakkeeseen. Kymmenen suurinta omistusta painotuksineen ovat:

Nämä suurimmat omistukset muodostavat 16,9 % koko rahastopääomasta.

Tutut maailmanlaajuiset yritykset miehittävät tätä listaa. Alphabet on Googlen taustalla oleva yritys. Johnson & Johnson puolestaan on tuttu mm. seuraavista tuotemerkeistä: Nicorette, o.b., Neutrogena ja Listerine.

JPMorgan Chase on yhdysvaltalainen pankki. Myös sähköautoja valmistava Tesla on näköjään noussut mukaan top kymmeneen.

Omistuksia tarkastellessani huomasin, että ETF sijoittaa pienillä, maksimissaan 0,05 % osuuksilla, myös 11 suomalaiseen yritykseen. Mukaan ovat päässeet: Nokia, Kone, UPM-Kymmene, Neste, Sampo, Elisa, Fortum, Stora Enso, Kesko, Wärtsilä sekä Orion.

Maantiede

 

Alueet 

ETF:n sijoitukset kohdistuvat pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin:

 

 

Maat

 

Yksittäisistä maista 10 suurimmalla osuudella olevaa ovat:

 

ETF:n sijoituksista yli puolet, 66 % on Yhdysvalloissa. Muiden maiden osuudet ovat huomattavasti pienemmät. Japani, Iso-Britannia, Kanada ja Ranska täydentävät kärkiviisikon.

 

Suomen osuus ETF:n sijoituksista on noin 0,4%.

 

 

Sektorit

ETF:n sijoituksien toimialajakauma on seuraava:

 

 

Suurin sektori on teknologia, jota seuraavat rahoituspalvelut sekä terveydenhuolto. 

 

 

Miksi sijoitan kyseiseen ETF:ään?

ETF tarjoaa minulle hyvän pohjan, jolle rakentaa sijoitussalkku. Se on kuluiltaan edullinen ja tarjoaa helposti maailmanlaajuista hajautusta. Kaupankäyntikulut pysyivät ennen aisoissa Nordnetin ETF-kuukausisäästöohjelman avulla, nyt palvelumaksun tultua säästösummien pitää olla suurempia, jotteivat kulut nouse liian korkeiksi.

Ennen sijoituspäätöksen tekoa tarkistan Morningstarin arvion rahastosta. Tämä ETF on saanut hyvät arviot suhteessa muihin saman kategorian rahastoihin. Pidän Blackrockia luotettavana toimijana ja rahastolla on yli 10 vuoden historia takanaan. Se on myös kooltaan tarpeeksi iso, että uskon sen olevan pitkäikäinen. Näistä syistä olen valinnut iShares Core MSCI World UCITS ETF:n sijoituskohteekseni.

 

---

 

Lisää aiheeseen liittyvää luettavaa:

 

Miten Nordnetin ETF-kuukausisäästö toimii?

SPP Aktiefond Global -rahasto ETF:ien korvaajaksi?

Indeksisijoittamista yksinkertaisimmillaan yhdellä maailmarahastolla 

(vertailu maailma -indeksirahastoista)

 

Muut rahastotarkastelut löydät kootusti Rahastotarkastelut -sivulta

Sijoitussalkku esittelyssä

Tutustutaan seuraavaksi, millaisiin kohteisiin olen tehnyt sijoituksia. Kuten aiemmin mainitsinkin, minulla ei ole suoria osakeomistuksia ollenkaan, vaan olen sijoittanut osakkeisiin rahastojen ja ETF:ien avulla. Koen, ettei minulla ole tarpeeksi näkemystä ja osaamista yksittäisten yritysten arviointiin ja valitsemiseen, joten valitsin helpomman ja yksinkertaisemman tien sijoittaa markkinoille rahastojen ja ETF:ien kautta. 

Kaikki rahastoni sijoittavat osakemarkkinoille, en koe korkosijoituksia tarpeelliseksi tässä vaiheessa sijoitusmatkaa. Tulevaisuudessa omistusasunto tulee muodostamaan sen verran suuren osan varallisuudestani, etteivät kiinteistösijoitukset tunnu myöskään ajankohtaiselta.

Olen hajauttanut sijoitukseni kattamaan laajasti maita ympäri maailman. Ohjenuorana olen pitänyt MSCI ACWI -indeksin maanosajakaumaa. Indeksiin kuuluvat laajasti maailman kehittyneet ja kehittyvät maat ja se kattaa noin 85% maailman pörssien markkina-arvoista. Tältä pohjalta salkkuni pääpaino (vajaa 60%) on Yhdysvalloissa, reilu 20% Euroopassa ja loput Aasian suunnalla ja kehittyvissä maissa. 

Euroopan osalta olen painottanut Pohjoismaita. Sektoreista olen erillisinä nostanut terveydenhuollon sekä teknologian. Salkkuni maanosajakaumia olen tutkinut Morningstarin X-ray -työkalun avulla. Iso suositus sille!

Sijoituksiini kuuluu tällä hetkellä 2 ETF:ää, 3 indeksirahastoa sekä 3 muuta rahastoa. Alla olevassa kuvassa näkyvät rahastot tavoiteosuuksineen:

Noin puolet sijoituksistani on maailma ETF:ssä ja toista puolikasta hallitsee Handelsbankenin Usa indeksirahasto. Toisena ETF:nä mukana on kehittyviin maihin sijoittava ETF. Sektorikohtaisia rahastoja edustavat teknologiaan ja terveydenhuoltoon sijoittavat rahastot. Pohjoismaat ovat päässeet mukaan yhteensä noin 9% osuudella.

Avaan vielä rahastoja tarkemmin kategorioittain, linkit johtavat kyseisen rahaston Morninstar -sivulle:

ETF:t

Molemmat ETF:t ovat mukana Nordnetin kuukausisäästöohjelmassa.
 
iShares Core MSCI World UCITS ETF (ticker EUNL) sijoittaa maailman kehittyneisiin maihin seuraten MSCI World -indeksiä. Tällä hetkellä ETF sijoittaa 1 641 eri yritykseen ja 63% omistuksista painottuu Yhdysvaltoihin. 3 suurinta omistusta ovat Apple, Microsoft sekä Amazon.com.

iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (ticker IS3N) puolestaan sijoittaa kehittyviin maihin pääasiassa Aasiassa. ETF seuraa MSCI Emerging Markets Investable Market -indeksiä. Suurimmat omistukset ovat Alibaba, Tencent sekä Taiwan Semiconductor Manufacturing. ETF:llä on 2 707 eri osakesijoitusta.

Indeksirahastot:

Handelsbanken USA indeksi on Yhdysvaltojen markkinoille sijoittava indeksirahasto. Rahasto seuraa vastuullista Solactive ISS ESG Screened USA -indeksiä. Se sijoittaa 451 eri osakkeeseen tällä hetkellä. Top 3 omistukset ovat Microsoft, Apple sekä Amazon.com.

Nordnet Indeksirahasto Suomi (entinen Superrahasto Suomi) sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen seuraten OMX Helsinki 25 -indeksiä. Suurimmat omistukset ovat Nordea, Neste sekä Nokia.

Nordnet Indeksfond Norge (entinen Superfondet Norge) on Norjan markkinoille sijoittava indeksirahasto. Rahasto seuraa OBX indeksiä sijoittaen Oslon pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen. 3 suurinta omistusta ovat Equinor, DNB ja Telenor.

Muut rahastot:

Spiltan Aktiefond Investmentbolag keskittyy ruotsalaisiin sijoitusyhtiöihin. Rahasto sijoittaa tällä hetkellä 14 eri kohteeseen, joista suurimmat 3 ovat Industrivärden, Investor sekä Lundbergföretagen. Kaksi suurinta käsittää lähes 55% osuuden rahaston sijoituksista.

BlackRock Global Funds - World Technology Fund on aktiivinen rahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti teknologiayrityksiin sekä teknologiasta hyötyviin yrityksiin. Sijoitusten suurimmat maantieteelliset alueet ovat Yhdysvallat sekä kehittyvä Aasia. Suurimmat sijoitukset ovat jo aiemmistakin tutut Microsoft, Apple sekä Alibaba. Yhteensä rahastolla on 97 sijoituskohdetta.

Handelsbanken Hälsovård Tema on myös aktiivinen rahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti lääketekniikkaan, lääkeaineisiin, hoiva-alaan sekä biotekniikkaan. Sijoitukset on hajautettu 69 eri osakkeeseen. Suurimmat omistukset ovat Roche, UnitedHealth Group ja AbbVie.

Tällaisilla sijoituksilla aloitan blogimatkani. Myöhemmin aion vielä käydä kaikki sijoituskohteeni yksittäin tarkemmin läpi omissa postauksissaan.

Tarkemmat katsaukset:

Spiltan Aktiefond Investmentbolag

Nordnet Indeksfond Norge (entinen Norjan superrahasto)

Nordnet Indeksirahasto Suomi

SPP Aktiefond Global

Handelsbanken USA indeksi

Maailma-ETF (EUNL)

Kehittyvien maiden ETF (IS3N)

Ajantasaisempi tieto salkkuni sisällöstä ja sijoitusten tuotosta löytyy Sijoitussalkku -sivulta.