sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Kuukausikatsaus: helmikuu 2021

Hienon MM-hiihtoviikonlopun päätteeksi maltan tulla blogin pariin laittamaan helmikuun sijoitusluvut pakettiin. Kuukauden aikana nähtiin hieman suurempia liikkeitä suuntaan ja toiseen.

Blogissa esittelin Maria Carlssonin Firetys-kirjan sekä vertailin Eurooppaan sijoittavia indeksirahastoja. Kuun alkupuolella sijoitussalkkuni ylitti ensimmäisen kerran 15 000 € markkina-arvon. Juhlistin merkkipaalua postauksen muodossa, jossa kävin läpi koko sijoitusmatkaani tähän asti. 


Salkun kehitys

Kovin kaksijakoinen oli kuukausi taas salkun kehityksen suhteen:

 

Alkukuu meni aikamoisessa hurmoksessa ja tuolloin salkku nousikin uusiin ennätyksiin. Kuun lopun suunta olikin sitten alaspäin. Kokonaisuutena päädyttiin kuitenkin plussalle ja salkun helmikuun tuotto oli 2 %. Euroissa arvonnousua tuli 291 €.

Yksittäisten rahastojeni osalta rahasto-osuuksien arvonkehitys kuukauden aikana oli rahastovaluutoillaan seuraava:

* Norjan ja Suomen rahastojen osalta kehitys näyttää taulukossa liian hyvältä, koska perjantain 26.2. laskupäivän osuuden arvoja ei ole vielä kirjoitushetkellä saatavissa. Näillä arvonmuutos helmikuussa on laskettu 25.2. päivän arvoon saakka.

Muuten varsin tasaiselta näyttää lista. Huomionarvoista kuitenkin on, että teknologia- ja terveydenhuoltorahastot päätyivät kuukauden takaista alhaisemmalle tasolle. 

Etenkin teknologiasektorin osalta nähtiin loppukuusta suuriakin päivittäisiä laskuja: tiistaina 23.2. teknologiarahastoni tippui yhdessä päivässä -5,6 % ja perjantainakin 26.2. miinusta tuli -3,7 % verran. Näistä laskupäivistä huolimatta teknologiaosakkeet olivat nousseet alkukuusta niin paljon, ettei kuukauden kokonaiskehitys painunut kuin prosentin miinukselle. Heilahtelut niin ylös- kuin alaspäinkin tuntuvat olevan teknologiarahastolla suurempia kuin muilla rahastoillani.


Kuukauden ostot

Uusien rahasto-ostojen puolesta mentiin tutulla kaavalla:


Helmikuussa rahastomerkintöjä tuli tehtyä 305 eurolla. Norjan entiseen superrahastoon en ole pariin kuukauteen laittanut uutta rahaa, koska sen osuus salkussa on arvonnousun ja valuuttakurssimuutosten myötä jo tavoiteosuuttaan hieman korkeampi.

Loppukuusta salkkukin tippui alle 15 000 € rajapyykin, mutta onpahan ensimmäinen ylitys tehty. Kokonaisuutena helmikuun aikana sijoitussalkku kasvoi 4 prosenttia, eli noin 600 euroa.


Vuositavoitteen edistyminen

Asetin vuodenvaihteessa tavoitteekseni kasvattaa sijoitussalkkuni 18 000 euroon vuoden loppuun mennessä. Keskimäärin salkun arvon tulisi siis kasvaa lisäostojen ja arvonnousun myötä 365 € joka kuukausi. 

Helmikuussa salkun arvo nousi siis 596 euroa: 

Helmikuun laskennallista tavoitetta ollaan näillä lukemilla edellä 375 €, eli hyvältä näyttää, vaikka loppuvuosi voikin tuoda mukanaan ihan mitä vain. 

 

Salkun tilanne

Sijoitusten kokonaistilanne näyttää tältä:


28.2.2021
Sijoitettu: 11 725 €
Salkun arvo: 14 728 €
Tuotto euroina: 3 002 €
Tuotto%: 25,6 %

Rahaa olen laittanut sijoituksiin yhteensä 11 725 € ja sijoitusten markkina-arvo on tällä hetkellä 14 728 €. Tuottoa on siis kertynyt noin 3 000 €

Yksittäisten rahastojen tuotot päivittelen Salkku -sivulle. 

Mukavaa alkavaa maaliskuuta!

perjantai 19. helmikuuta 2021

Vertailussa Eurooppaan sijoittavat indeksirahastot

Tänään otetaan vertailuun laajasti Eurooppaan sijoittavat indeksirahastot. Mukaan pääsi rahastoja monelta eri tarjoajilta.

Aiemmin olen tehnyt vastaavat tarkastelut maailma-rahastoista sekä USA-rahastoista

Löydät vertailut kootusti myös blogin Indeksirahastovertailut alueittain -sivulta.


Tiedot on päivitetty 7.5.2021. Lähteinä on käytetty palveluntarjoajia sekä Morningstaria. Huom. ajan myötä tiedot voivat muuttua, joten tarkistathan aina itse ajantasaiset tiedot.
 
Muutoksia edelliseen versioon:
- FIM:n rahaston juoksevat kulut nousseet hieman: 0,50 % -> 0,51 %.
- Amundin MSCI Europe SRI jätetty pois vertailusta tietopuutteiden vuoksi. 
 
 

Tarjonta

Eurooppaan sijoittavia indeksirahastoja löytyy laajasti monelta tarjoajalta ja vertailuun päätyikin rahastoja Handelsbankenilta, Nordnetilta, Osuuspankilta, S-Pankilta, Seligsonilta sekä Nordealta. Kaikkiaan otin mukaan 7 eri rahastoa.

Kahdessa ensimmäisessä taulukossa rahastot on järjestetty juoksevien kulujen mukaan edullisimmasta alkaen.

Taulukoiden kenttien selitykset: 
  • Vertailuindeksi on indeksi, jonka sisältöä rahasto pyrkii seuraamaan niin osakkeiden kuin niiden painotustenkin suhteen.
  • Juoksevilla kuluilla tarkoitetaan rahaston vuosittaisia kokonaiskuluja.  
  • Rakenne kertoo, onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Fyysinen rahasto omistaa todella lähtökohtaisesti vertailuindeksin mukaiset osakkeet, kun taas synteettinen rahasto on luotu johdannaisten avulla. Synteettiseen rahastoon liittyy vastapuoliriski, josta lisätietoa esimerkiksi Salkunrakentajan artikkelista. Itse valitsisin ennemmin fyysisen rahaston kuin synteettisen, jos vastaava on tarjolla järkevillä kuluilla. 
 

Eurooppa -indeksirahastoja on tarjolla varsin laajalla kuluhaarukalla: vuosittaisten juoksevien kulujen suhteen edullisimmilla rahastolla ne ovat 0,2 % paikkeilla, kun taas FIM:n rahastossa kulut ovat 0,51 %.

Rahastot seuraavat pitkälti erilaisia MSCI Europe -indeksejä Handelsbankenin ja Seligsonin rahastoja lukuunottamatta. SPP:n, Nordnetin ja Nordean rahastoilla on täysin sama vertailuindeksi: MSCI Europe.

Rahaston rakenteen puolesta kaikki ovat Nordnetin rahastoa lukuunottamatta fyysisiä, eli sijoittavat suoraan indeksinmukaisiin osakkeisiin. Nordnetin rahasto on toteutettu johdannaisten avulla.

 

Toisessa taulukossa on tarkempaa tietoa rahastojen tuotoista sekä palkkioista:

  • Tuotonjako kertoo, sijoittaako rahasto osakkeista saamansa osingot takaisin rahastoon (kasvuosuus), vai jakaako se ne sijoittajalle tuottona (tuotto-osuus).
  • Rahastojen tuotoista olen nostanut esiin viimeisen 1 vuoden sekä 5 vuoden tuotot.
  • Rating on Morningstarin tähtiarviointi, jossa rahastoa on verrattu suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. 5 tähteä on korkein mahdollinen arvosana.
  • Merkintä- ja lunastuspalkkio kuvaa, paljonko sijoittajalta veloitetaan kuluja rahasto-ostosta (merkintäpalkkio) ja rahaston myynnistä (lunastuspalkkio).
  

Osuuspankki, Seligson ja Nordea tarjoavat rahastoista sekä kasvu- että tuotto-osuudet. Muut rahastot ovat kasvu-osuudellisia.

Tuotto- ja rating-tietoja jää usealta rahastolta puuttumaan niiden lyhyen olemassa olo historian takia. Esimerkiksi SPP:n ja Nordnetin rahastot aloittivat vasta vuonna 2020. Morningstar -ratingin rahasto saa vasta kun sillä on vähintään kolmen vuoden historia takanaan.

Rahastojen viimeisen vuoden tuotot näyttävät kirjoitushetkellä erityisen korkeilta, koska vuosi sitten oltiin vasta toipumassa kevään pörssiromahduksesta.

Osuuspankki ja Seligson perivät kuluja rahasto-ostoista ja -myynneistä. S-Pankki perii FIM-rahastosta merkintäkulun. Muilla ostot ja myynnit ovat kuluttomia ainakin netin välityksellä tehtynä.

 

Rahastojen vastuullisuus

Morningstarin vastuullisuusarvosanat rahastoille ovat seuraavat:

Vastuullisuuden osalta rahastoissa ei ole hajontaa, vaan kaikki saavat varsin keskitasoisen arvosanan 3/5.

 

Rahastojen sijoitukset

Tässä osiossa käydään läpi, mihin rahastot sijoittavat. Koska Nordnet Indeksirahasto Eurooppa on johdannaisten avulla toteutettu, eikä todellisuudessa omista indeksinmukaisia osakkeita, jätin sen pois tästä osiosta.

 

Osakesijoitukset 

Kuinka monta osakesijoitusta rahastoilla on?


Rahastot ovat hyvin hajautettuja ja ne sisältävät pääsääntöisesti 360 - 430 eri yrityksen osakkeita. Selvästi vähemmän sijoituskohteita on FIM:n sekä Seligsonin rahastoilla. FIM:n rahaston avaintietoesitteessä onkin mainittu, että kustannussyistä rahastossa olevien yhtiöiden määrää on rajoitettu.

 

Maat

Katsotaan seuraavaksi rahastojen sijoitusten maajakaumaa. Mukaan otin 4 rahastojen suurinta kohdemaata osuuksineen, sekä lisäksi mielenkiinnosta Suomen osuuden rahastojen sijoituksista. 

Seligsonin rahastoa lukuunottamatta suurin kohdealue rahastoilla on Iso-Britannia. Sitä seuraavat Sveitsi, Ranska ja Saksa hieman rahastosta riippuen vaihtelevassa järjestyksessä. 

Suomeen rahastojen sijoituksista kohdistuu noin 2 prosenttia.

 

Suurimmat sijoitukset

Rahastojen viisi suurinta omistusta painotuksineen ovat:


Nestle on kaikkien rahastojen suurin sijoitus. Toisena löytyy teknologia-alan yritys Asml ja kolmantena pääasiassa terveydenhuoltosektorilla toimivat Roche.

Seligsonin rahastolla yksittäisten osakkeiden osuudet näyttävät suuremmilta kuin muilla rahastoilla.

 

Sektorit

Rahastojen toimialajakaumasta poimin painotuksineen ne neljä sektoria, jotka olivat yhtä rahastoa lukuunottamatta suurimman toimialat rahastoilla:


Rahastojen sijoitukset jakautuvat varsin tasaisesti 4 suurimman sektorin kesken: rahoituspalvelut, terveydenhuolto, teollisuustuotteet ja -palvelut sekä defensiiviset kulutushyödykkeet

Huomattava ero esimerkiksi USA-rahastoihin on, että teknologia puuttuu toimialana Eurooppa-rahastojen kärkipäästä kokonaan. Seligsonin rahasto on ainoa, jossa teknologia nousee neljänneksi suurimmaksi toimialaksi 12 % osuudellaan ohi taulukossa näkyvän teollisuuden. Muilla rahastoilla teknologian osuus jää korkeintaan 10 prosenttiin.


Miten rahastoihin voi sijoittaa?

Viimeiseen taulukkoon keräsin vielä tiedot, miten ja missä rahastoihin voi sijoittaa. Minimisijoitus kertoo, mikä on pienin kertasumma jonka rahastoon voi sijoittaa.

Kolme rahastoista on tarjolla Nordnetin kautta ja muut pääasiassa nimessäkin esille tulevalta tarjoajalta. 

Sijoittaminen onnistuu pienillä summilla. S-Pankissa, Nordeassa ja Seligsonilla minimisijoitus on 10 €, Nordnetilla puolestaan 15 €. Osuuspankilla ja Handelsbankenilla ei ole minimiä. Rahastoihin on mahdollista myös kuukausisäästää. 


Mukavaa talvista viikonloppua!

torstai 11. helmikuuta 2021

Sijoitusten arvo ylitti 15 000 €

Kuulkaas se on pienen juhlan paikka: sijoitussalkkuni nousi tänään ensimmäistä kertaa yli 15 000 euroon! Taas on yksi pieni virstanpylväs saavutettu tällä sijoitusmatkalla. 

Välillä meinaa itseäkin naurattaa, kun miettii miten iloiseksi tulee tällaisten, sijoitusblogien mittakaavassa suhteellisen maltillisten lukemien täyttymisestä. Mutta onhan se itselle iso juttu, kun on nollasta lähtenyt perehtymään asioihin ja saanut mieleisen salkun rakennettua. Mukava huomata, että säännöllinen, kuukausittainen sijoittaminen tuottaa tulosta ja salkku kasvaa pikkuhiljaa ylöspäin. 


Sijoitusmatkani

Virstanpylvään kunniaksi katsellaan koko sijoitusmatkaani taaksepäin. Ensimmäiset sijoitukset olen tehnyt maaliskuun 2019 lopussa entiseen Suomen Superrahastoon sekä Handelsbankenin USA indeksiin. Ensi kuussa tulee siis 2 vuotta sijoittamista täyteen.

Kuten tästä Nordnetin salkun kehityskuvaajasta nähdään, monenlaista pomppua ylös ja alas on tässä kahden vuoden aikana nähty:


Pidän sitä ainoastaan hyvänä asiana, että heti sijoitusuran alkupuolella tulee kunnon laskujakin vastaan. Viime kevään pörssiromahdus oli erittäin opettavainen paikka ja kun siitä selvisin panikoimatta ja sijoitussuunnitelmassa pysyen, niin luotto omaa salkkua ja polkua kohtaan kasvoi. Romahdukset näyttävät helposti sen, onko sijoitusten riskitaso itselle sopiva. Viekö sijoitusten miinukset esimerkiksi yöunet?

Lyhyen aikaa sijoitukset kävivät keväällä selkeästi tappiolla, mutta ihmeen nopeasti siitä palailtiin takaisin. Hurjalta näyttää kuvassakin viime maaliskuun lopulta alkanut nousu! Isoihin liikkeisiin tässä on päässyt tottumaan.

 

Salkun kehitys

Alla olevassa kuvaajassa näkyy salkun koon kehittyminen tällä vajaan kahden vuoden ajanjaksolla. Siniset pylväät kuvaavat, paljonko omaa rahaa olen sijoittanut. Oranssit pylväät taas kertovat salkun markkina-arvon kunakin hetkenä. Tiedot ovat jokaisen kuun viimeiseltä päivältä lukuunottamatta tuoreinta tietoa.  

Vuosi 2019 oli vielä varsin tasaista menoa ja tuon vuoden lopussa sijoitusten arvo on ollut 4 000 €. Suuret hyppäykset salkussa tapahtuivat viime kevään koronapaniikin aikana. Kuten olen aiemminkin maininnut, niin tuolloin laitoin poikkeuksellisen suuria summia säästöistä sijoituksiin. Kuvaajastakin huomataan maalis-huhtikuun 2020 sinisissä pylväissä hyppäykset ylöspäin.

Kevään jälkeen sijoituksiin kuukausittain laitettu raha tasaantui normaalimmalle tasolle, eikä sinisissä pylväissä näy suurempia pomppuja. Kymppitonnin salkku saavutettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020. 

Oranssi käyrä alkoi eroamaan sinisestä etenkin viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun aikana tarkoittaen, että voittoa on alkanut sijoituksille kertymään. 11.2.2021 ollaan tilanteessa, jossa sijoitusten markkina-arvo on 15 020 €. Omaa rahaa olen kahden vuoden aikana sijoittanut 11 575 €. Eli sijoitukset ovat kokonaisuutena 3 445 € plussalla ja tuottoprosentti on 29,8 %.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana sen jälkeen, kun salkku saavutti 10 000 €, olen laittanut sijoituksiin uutta rahaa noin 2 400 €. Eli noin puolet 5 000 euron salkun kasvusta (10 000 € -> 15 000 €) tuli sijoitusten arvonnoususta ja puolet uusista sijoituksista. Ihan hämmennyin, kun tämä tieto tuli vastaan. Sijoittaminen tuntuu kovin palkitsevalta ja motivoivalta tällä hetkellä.


Ensimmäinen tuplaantunut rahasto

Itse asiassa toinenkin virstanpylväs on samalla täyttynyt: ensimmäisen kerran rahasto on kokonaisuutena saavuttanut 100 % tuoton, eli sijoitettu summa on tuplaantunut. Kyseessä on BlackRockin World Technology Fund (merkattu punaisella taulukkoon).

rahasto
markkina-arvo 11.2.2021 sijoitettu voitto tuotto%
BlackRock iShares Core MSCI World ETF 5 428 € 4 301 € 1 127 € 26 %
Handelsbanken USA indeksi 2 990 € 2 346 € 644 € 27 %
SPP Aktiefond Global A 1 770 € 1 535 € 235 € 15 %
BGF World Technology Fund 1 254 € 623 € 631 € 101 %
BlackRock iShares Core MSCI EM IMI ETF 1 013 € 725 € 288 € 40 %
Handelsbanken Hälsovård Tema 904 € 760 € 144 € 19 %
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 609 € 420 € 189 € 45 %
Nordnet Indeksirahasto Suomi 546 € 435 € 111 € 26 %
Nordnet Indeksfond Norge 505 € 430 € 75 € 17 %
TOTAL 15 020 € 11 575 € 3 445 € 30 %
 

Olen sijoittanut kyseiseen rahastoon ensimmäisen kerran toukokuussa 2019 ja ostoja olen tehnyt matkan varrella pienissä erissä. Ostoeriä näytti olevan 24 kpl ja keskimääräinen osto 26 €. Yhteensä olen siis sijoittanut rahastoon 623 € ja näiden sijoitusten markkina-arvo on kaksinkertainen, 1 254€.

Onnistunut valinta on toistaiseksi ollut tämä rahasto. Kuitenkin koen kyseisen teknologiaan keskittyvän rahaston muita sijoituksiani riskisemmäksi, joten suurempaa roolia en sille salkussani halua. 

Muutenkin salkun tilanne näyttää valoisalta, olen tyytyväinen tähän kokoonpanoon. Seuraavaksi sitten kohti kahtakymppiä!

 

Osaatko sinä iloita pienten sijoittamiseen liittyvien välietappien täyttymisestä?

perjantai 5. helmikuuta 2021

Lukusuositus: Firetys - tavoitteena taloudellinen vapaus

Pitkästä aikaa päästään blogissa uuden lukusuosituksen pariin. Luin juuri Maria Carlssonin viime vuonna julkaistun kirjan Firetys - tavoitteena taloudellinen vapaus. Tämä nopealukuinen kirja oli sen verran ajatuksia herättävä, että ajattelin kirjoittaa siitä blogiin.

kuva: Adlibris
 

Taloudellinen riippumattomuus

Terminä FIRE ( = Financial Independence, Retire Early) herättää paljon tunteita ja on ollut viime vuosina myös useasti otsikoissa. Osa ajattelee firetyksen olevan ankeaa pihistelyä kaikessa tai muuten vaan täysin mahdotonta. Toisilla taas voi olla tarkka suunnitelma kohti taloudellista riippumattomuutta. 

Itselläkin on hieman ristiriitainen kuva aiheesta. Toisaalta koen, että taloudellinen riippumattomuus on mahdollista, mikäli aloittaa säästämisen ja sijoittamisen tarpeeksi nuorena ja oma talous on mahdollista järjestää niin, että kulujen jälkeen jää joka kuukausi huomattavia summia sijoittamiseen. Pitkäjänteisyyttä homma kuitenkin vaatii ja sitä, ettei liian suuria muutoksia ja esteitä ilmesty matkan varrelle. Hyvät tulot ja alhainen kulutus auttavat matkassa. 

En kuitenkaan itse haaveile täydellisestä taloudellisesta riippumattomuudesta, vaan keskityn siihen että säästäminen ja sijoittaminen toivottavasti tuovat liikkumavaraa omaan talouteen ja mahdollistavat erilaisia asioita tulevaisuudessa. Kukaan ei tiedä, millaista eläketurvaa 30-40 vuoden päästä enää on tarjolla.

 

Taloudellista vapautta elämään

Kun tämä kyseinen kirja tuli vastaan, niin suhtauduin siihen kirjan nimen takia hieman skeptisesti. Nimen perusteella sain käsityksen, että se voisi olla suunnattu pääasiassa taloudellista riippumattomuutta jo tavoitteleville tai siitä haaveileville. Mutta kirja osoittautuikin enemmän aloittelijoille sopivaksi, vaikkei itse vielä sijoittaisikaan. Se kannustaa ottamaan oteen omista raha-asioistaan, jottei rahan tarvitsisi olla ahdistusta herättävä asia. 

Kirjoittajan sanoin tarkoituksena on poimia parhaat hyvän taloudenpidon vinkit, mitä FIRE-mallilla on tarjota. Lukijan tavoite voi vaihdella ennenaikaisesta eläköitymisestä velkakierteestä poispääsyyn.

Varsinaisen firetyksen sijaan kirjan pääsanoma on siis pyrkimys lisätä taloudellista vapautta omassa elämässä. Mitä, jos olisi enemmän aikaa toteuttaa itseään töiden ohessa? Lisäksi iloa voisi saada esimerkiksi siitä, että pystyy valitsemaan omat työaikansa hieman joustavammin.

 

Kulutuksen pohtiminen

Kirja herättelee miettimään omaa kulutustaan. Tulojen kasvaessa tulee helposti myös nostettua elintasoa entistä kalliimmilla hankinnoilla. Omallakin kohdalla olen tämän huomannut, kun siirryin opiskelijasta työelämään. Ajatuksia herättävänä asiana kirjoittaja kehottaa kiinnittämään huomiota naapuruston tai muun lähipiirin kilpavarusteluun: ostetaanko tavaroita siksi, että muillakin on? 

Itse jäinkin pohtimaan, että oma lähipiiri vaikuttaa tosi paljon mielikuvaan siitä, mitä niin sanotusti kuuluisi omistaa. Auton omistaminen tuntuu esimerkiksi olevan varsin itsestäänselvyys pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville ikätovereilleni. 

Kuluja voi olla usein helpompi karsia kuin hankkia lisätuloja. Kirjassa liikkeelle lähdetään perusasioista, kuten ylijäämäisestä taloudesta, kulutusluottojen maksusta, puskurin keräämisestä ja sijoittamisen aloittamisesta.

 

FIRE-työkaluja

Taloudellisesta riippumattomuudesta kiinnostuneille kirja esittelee firetyksen perustyökaluja, kuten 4 % säännön, sekä auttaa laskemaan, millaisia summia taloudelllinen riippumattomuus omalla kohdalla voisi vaatia. Säästöaste on avainasemassa tavoitteen saavuttamisen aikataulussa.

Taloudelliseen riippumattomuuteen jo tähtääville kirja tuskin tarjoaa kovinkaan paljoa uutta. Matkasta nauttimisen korostaminen sekä suunnitelmien teko tavoitteen saavuttamisen jälkeiseen aikaan ovat silti hyviä muistutuksia. 

Kun riippumattomuustavoite täyttyy, niin tyhjyys voikin vallata mielen, kun työssäkäynti jää mahdollisesti pois ja rutiinit vähenevät. Jotta elämä olisi mielekästä myös vapaa-ajan lisääntyessä, kirja kehottaa luomaan uusia tavoitteita. Mihin on halunnu käyttää enemmän aikaa? Millaisia uusia asioita haluaa kokeilla? Entä, mitä rutiineja haluaa pitää yllä?

 

Kritiikkiä

Kritiikkinä sanoisin, että kirjan nimi ja sisältö ovat jossain määrin ristiriidassa. Taloudellista riippumattomuutta jo tavoitteleville oman kulutuksen hallinta-asiat lienevät jo tuttua asiaa. Ja toisaalta henkilöt, jotka vasta harjoittelevat säästämistä tuskin ensimmäisenä tarttuvat FIRE-kirjaan. Koen, että kirjan olisi voinut myös järjestää hieman eri tavalla, koska hyppiminen FIRE:n ja talouden tasapainottamisen välillä tuntuu lukijalle välillä hieman sekavalta.

 

Kohderyhmä

Kokisin kirjan sopivan parhaiten sijoitusuransa alkupuolella oleville, jotka toivovat lisää taloudelllista liikkumavaraa omaan elämäänsä. Tai, jos taloudellinen riippumattomuus muuten kiinnostaa, niin kirja kertoo, mitä taloudellisella riippumattomuudella tarkoitetaan ja mitä siihen vaaditaan.

 

Aiemmat lukusuositukset löydät kootusti Lukusuositukset -sivulta