USA - Milloin valtasit sijoitussalkkuni näin vahvasti?

Hei taas! Onpas alkuvuosi mennyt hurjaa tahtia. Tänään keskitytään otsikon mukaisesti salkun USA-painoon.

 

Taustaa

Viime vuoden puolella päädyin pidemmän tauon jälkeen tarkastelemaan sijoitussalkkuni maantieteellistä jakaumaa. Ajatus lähti liikkeelle kommenttiboksissa käydyn keskustelun perusteella, kun hämmennyin, että EUNL -tickeristä tunnetun iShares Core MSCI World UCITS ETF:n sijoitukset painottunut tällä hetkellä 73 prosenttisesti USA:aan. Tämä tuntui ja tuntuu edelleen tosi isolta osuudelta. 

Oma mielikuvani on, että USA:n osuus olisi ollut huomattavasti pienempi silloin, kun olen itse aloittanut sijoittamaan kyseiseen ETF:ään. Onneksi oma blogi osasi tämän vahvistaa: olen esitellyt ETF:ää sijoituskohteena kesäkuussa 2021 päivitetyssä tekstissä (Sijoitukset tarkastelussa: Maailma-ETF (EUNL)). Tuolloin ETF:n sijoituksista 66 % kohdistui Yhdysvaltoihin, eli selkeästi pienempi osuus kuin tällä hetkellä (73 %). 

Tämä herätti ajatuksia, että mitähän omalle salkulleni kuuluu ja, kuinkahan vahvasti USA salkussa nykyään vaikuttaa. Päädyin siis tutkimaan asiaa. Vanhoina hyvinä aikoina, kun vielä käytin aktiivisesti Morningstarin salkkutoimintoja, salkun maantieteellisen jakauman sai X-Ray -toiminnolla hyvinkin näppärästi. Mutta nyt en saanu toimintoa toimimaan ollenkaan, tosi harmi. Mielelläni kuulen, jos jollain on omakohtaisia kokemuksia lähiajoilta Morningstarista ja etenkin tuosta X-Ray -toiminnosta. Onko joku saanut sitä hyödynnettyä?

 

Oma salkku

Päädyin sitten Excelissä laskemaan USA:n osuutta salkussani ja rehellisesti sanottuna en jaksanut laajentaa tarkastelua edes muihin alueisiin, kun tämäkin jo tuntui työläältä aiempaan verrattuna.

Tulokset ovat seuraavat:

Rahastojen ja ETF:ien kautta tehdyistä sijoituksistani 69 prosenttia kohdistuu tällä hetkellä USA:aan. Eli vahvasti USA-vetoisesti mennään, vaikkei prosenttiosuus ihan EUNL-ETF:n luokkaa vielä ole. Tämä pistää kyllä miettimään. 

 

Vertailu aiempaan

Muistikuvissani on, että alun perin tavoittelin salkkuuni noin 60 % painotusta USA:aan, niin onhan siitä tultu ylöspäin ja paljon. Blogi tarjosi taas tarkempaa tietoa muistikuvien tueksi. 

Kesällä 2020 salkkuni alueellinen jakauma näytti seuraavalta:

Jos kiinnostaa kurkata tuohon tekstiin tarkemmin: Maantieteellinen jakauma sijoitussalkussani

Mutta joo aikamoinen muutos 4,5 vuodessa, kun USA:n osuus salkussa on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä (59 % -> 69 %), vaikka en ole tiedostetusti tehnyt mitään muutoksia asian suhteen. 

Eli vaikka olen sanonut, että sijoitussalkkuni on pärjännyt hyvin yksinään vaikken ole juurikaan siihen kiinnittänyt huomiota, niin tällaiset enemmän pinnan alla olevat asiat voivat silti huomaamatta muuttua. 

Mitä on muutoksen taustalla? 

1. ETF:n painotukset

Ensimmäisenä selittävänä tekijä näimme jo aiemmin nostetun USA-sijoitusten suuremman painottumisen maailma-ETF:ssä.

2. Tuotot

USA ja etenkin sen teknologiasektori on vaan tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana muita sijoituksiani selkeästi paremmin:

Taulukossa on rahastojen ja ETF:ien tuotto yleisellä tasolla, ei omassa salkussani. Nasdaq ETF:llä ei ole vielä viiden vuoden historiaa takanaan.

Hyvien tuottojen myötä USA-painotteiset sijoituskohteet ovat vähintäänkin säilyttäneet osuutensa salkussa ja osittain varmasti myös kasvattaneet osuuttaan. 

 

3. Omat sijoitusvalinnat

Päädyin luopumaan Nordnetin Norjan indeksirahastosta sen öljyriippuvuuden takia ja tämähän vähensi salkkuni Eurooppa-painoa, koska sijoitin myynnistä saadut varmaan pitkälti maailmarahastoihini.

Myös viimeisin päätös alkaa vaihtaa kallis aktiivinen teknologiarahastoni (BGF World Technology Fund) Nasdaq 100 ESG ETF:ään lisää USA-painoani, koska rahastossa oli hieman muutakin maailmaa mukana (17 % rahaston sijoituskohteista) ja tuo ETF sijoittaa käytännössä kokonaan Yhdysvaltoihin.

Ylipäätään olen tehnyt uusia sijoituksia viime vuosina enemmän fiilispohjalta kuin ennen. Tarkoitan tällä, etten ole niin tarkasti miettinyt prosenttiosuuksia, paljonko kuukausittain sijoitettavasta rahasta menee mihinkäkin kohteeseen.

 

Miten tästä eteenpäin?

Kyllä fiilis on nyt se, että haluaisin salkun USA-painoa hieman alaspäin. Vaikka toisaalta uskon, että USA toimii maailman talouden veturina jatkossakin.

Ensi askeleena laitoin erillisen USA-rahastoni (Handelsbanken USA indeksi) lisäsijoitukset tauolle. Puhutaan kuitenkin sen verran pienistä summista, ettei tämä tilannetta juuri muuta.

Passiivisena sijoittajana en tietenkään ole myymässä mitään muuten kuin vuosittaisen verottoman alle tuhannen euron arvoisen myynnin, jolle on jo suunnitelma ja toteutuskin aloitettu. 

En kaipaisi salkkuuni myöskään uusia sijoituskohteita, mutta se sitten tarkoittaa ettei tilanteeseen juuri ole odotettavissa muutosta. Ehkä jotain Eurooppaa salkku voisi hieman kaivata lisää? Toisaalta en ole kuitenkaan kovin paljoa valmis kasvattamaan esimerkiksi Suomi indeksirahastoni tai Spiltanin rahaston osuutta salkussani. Myöskään kehittyviä markkinoita en halua painottaa lisää.

Katsellaan ja mietiskellään rauhassa tilannetta.

 

Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka vahvasti sinun sijoituksesi painottuvat USA:aan?

Näin tutkit rahaston sisältöä Morningstarin avulla

Uusia sijoituskohteita etsiessä saattaa tulla vastaan tilanne, ettei esimerkiksi rahastosta löydy kovinkaan paljon lisätietoa rahastotarjoajan sivuilta. Tai, jos tietoa löytyy, se ei välttämättä ole vertailukelpoisessa muodossa muiden tarjoajien tietoihin nähden.

Tilanne riippuu paljon rahastoyhtiöstä: Handelsbanken ja Seligson tarjoavat ilahduttavasti tietoa indeksirahastoistaan listaamalla esimerkiksi kaikki rahaston omistukset. Toisaalta Osuuspankki ei juuri kerro mitään tarkempia tietoja rahastojen sisällöstä. 

Tässä postauksessa näytän, miten minkä tahansa Suomessa tarjottavan rahaston tai ETF:n sisältöä pääsee tutkimaan tarkemmin. Apuna käytetään Morningstarin sivuja.

Mistä rahastosta halutaan lisätietoa? 

Olet ehkä tutustunut palveluntarjoajan rahastoihin ja nyt haluaisit lisätietoa jostain tietystä rahastosta. Liikkeelle voi lähteä rahaston nimellä. 

Esimerkkikohteeksi valitsin Osuuspankin valikoimista OP-Pohjoismaat Indeksi -rahaston:

Aloitetaan menemällä nettisivulle https://www.morningstar.fi/fi/ ja kirjoitetaan rahaston nimi sivun vasemman yläreunan hakukenttään:

Osuuspankin rahastojen osalta haasteeksi tulee, että pelkällä nimellä haku tuottaa monta eri rahastoa tulokseksi. OP nimittäin tarjoaa rahastoistaan erilaisia osuussarjoja, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi tuoton jaon (kasvu- ja tuotto-osuudet) tai kohderyhmän (yksityissijoittajat / instituutiot) suhteen. 

Jos haluaa olla varma, että tutkii oikean rahaston tietoja, haku kannattaa tehdä rahaston ISIN-koodilla.

ISIN-koodi on 12-merkkinen tunnistekoodi, joka yksilöi sijoituskohteet, kuten rahastot ja osakkeet. Esimerkiksi saman rahaston jokaiselle osuussarjalle on oma koodinsa. ISIN-koodi löytyy rahaston tiedoista.

Esimerkissä käytettävän OP-Pohjoismaat Indeksi -rahaston ISIN-koodi löytyy OP:n rahastosivulta Lisätiedot -valikon alta:

Tehdään nyt haku tällä koodilla:

Tulokseksi saadaan nyt vain yksi rahasto, jonka tietoja lähdetään tutkimaan klikkaamalla rahaston nimeä.

Mitä tietoja rahastoista löytyy?

 

Yleiskatsaus

Hausta päädytään rahaston yleiskatsaussivulle:

Yleiskatsaussivu tarjoaa hyödyllisen koosteen rahaston tärkeimmistä tiedoista. Tarkempia tietoja kustakin kategoriasta löytyy sivun vasemman reunan valikon kautta. Tässä postauksessa tutustumme yleiskatsauksen lisäksi tuotto- ja sisältösivuihin. 

Ensin kuitenkin katsotaan, mitä yleiskatsaussivu pitää sisällään. Rahaston nimen vierestä löytyy tähtinä sen Morningstar Rating. Rahasto saa 1-5 tähteä sen mukaan, miten hyvin se on pärjännyt suhteessa muihin saman luokan rahastoihin. Omissa sijoituksissani olen pitänyt rajana, etten sijoita alle 3 tähden rahastoihin tai ETF:iin. OP:n rahasto on saanut arviokseen kolme tähteä.

Yleiskatsauksen ensinäkymä tarjoaa myös tiedon rahasto-osuuden viimeisimmästä arvosta sekä rahaston koosta. Sijoittajalle tärkeä luku on myös rahaston vuosittaiset juoksevat kulut. Tämän rahaston osalta juoksevat kulut ovat 0,39% vuodessa.

Kun sivua rullataan alaspäin löytyy tietoa rahaston vastuullisuudesta:

 

Pohjoismaat Indeksi on saanut hyvän vastuullisuusarvosanan. Keltaisella korostetun i-painikeen takaa löytyy lisätietoa, mihin vastuullisuusarviointi perustuu.

Alempaa sivulta löytyvät rahaston sijoituspolitiikka sekä tuotto- ja hallinnointitietoja:

Sijoituspolitiikka kuvaa, mihin ja millä perusteella rahasto sijoittaa. Esimerkin rahasto sijoittaa Pohjoismaihin MSCI Nordic Countries -indeksin mukaisesti.

Rahaston perustamispäivä antaa tiedon, onko kyseessä uusi rahasto vai jo pidemmän historian omaava rahasto. Pohjoismaat -rahasto on perustettu jo vuonna 2011. 

Vertailuindeksi puolestaan kertoo indeksirahastoista, mitä indeksiä ne seuraavat.

Sivun alaosasta löytyy lisää hyödyllistä tietoa rahaston sisällöstä:

Rahaston omaisuuslajit kertovat, miten sen sijoitukset jakautuvat osake- ja korkosijoitusten välillä. Joukkolainat tarkoittavat korkosijoituksia. Tämän rahaston omistukset ovat täysin osakkeissa. 

Lisäksi on koottu ylös rahaston 5 suurinta maantieteellistä aluetta, sektoria sekä omistusta.

Tuotto

Vasemman reunan valikosta valittu tuottosivu sisältää tarkempia tuottotietoja rahastosta:

Tuottotiedot on saatavissa vuosittain, kumulatiivisesti sekä neljännesvuosittain. Kahta ensimmäistä on mahdollista myös verrata suhteessa rahaston vertailuindeksiin sekä Morningstar rahastoluokkaan.

Tuottojen osalta itse keskityn ainoastaan pidemmän aikavälin tuottoihin. Lyhyellä aikavälillä niin moni asia voi heiluttaa kursseja suuntaan ja toiseen.

Sisältö

Katsotaan vielä poimintoja sisältösivun tiedoista:

Sivun yläosa kertoo muun muassa, minkä kokoisten yritysten osakkeita rahasto sisältää. OP:n rahaston sijoitukset ovat pääasiassa suurissa ja jättikokoisissa yrityksissä, pieniä yrityksiä ei löydy joukosta ollenkaan.

Lisäksi sivulta löytyy tarkemmat tiedot rahaston sektoripainotuksista sekä maantieteellisestä jakaumasta:

OP-Pohjoismaat Indeksin omistukset painottuvat teollisuuteen, terveydenhuoltoon sekä rahoituspalveluihin.

Sisältösivun mielenkiintoisimpana kohtana itse pidän tarkempia tietoja rahaston osakeomistuksista:

Kohta kertoo, moneenko eri osakkeeseen rahaston sijoitukset on hajautettu. Tällä rahastolla on 73 eri osakesijoitusta. 

Toinen olennainen luku on 10 suurimman sijoituksen osuus rahastopääomasta. Tämä kertoo, kuinka suuri rooli rahaston isoimmilla sijoituksilla on rahaston kehitykseen. 

Lisäksi mielenkiintoista on nähdä, mitkä ovat rahaston 10 suurinta osaketta ja niiden osuudet.

Pohjoismaat -rahaston osalta silmiin pistää Novo Nordiskin huiman suuri, lähes 12 % osuus koko rahastopääomasta. Sillä näyttää olevan iso rooli rahaston kehityksen suunnassa verrattuna muihin rahaston yksittäisiin sijoituksiin

Näiden esiteltyjen sivujen lisäksi valikon kautta löytyy myös rahaston muita tarkempia tietoja esimerkiksi vastuullisuudesta ja hallinnoinnista.

Onko Morningstar sinulle ennestään tuttu? Koitko postauksen hyödylliseksi?

Lukusuositus: Osakesijoittajan maailmanvalloitus

Jatketaas pitkästä aikaa lukusuositussarjaa. Tällä kertaa vuorossa on Henri Elon ja Jari Saarhelon kirjoittama Osakesijoittajan maailmanvalloitus -kirja, joka on julkaistu 2018.

Kirja ei ole ollut mielestäni mitenkään erityisesti esillä, eikä minulla ei ollut siitä ennakko-odotuksia. Mutta yllätyin positiivisesti, koska kirja osoittautuikin parhaaksi sijoituskirjaksi, jonka olen lukenut.

Koen sijoituskirjojen osalta ongelmaksi, ettei kirjan nimi juuri koskaan kerro, mitä kirja todellisuudessa sisältää. Ja usein jää epäselväksi, sopiiko se aloittelijalle vai jo hieman kokeneemmalle. Tämänkin kirjan nimen perusteella kuvittelin, että se käsittelee pelkästään ulkomaille sijoittamista ja olisi ehkä suunnattu muille kuin aloittelijoille. Mielikuvani oli kuitenkin väärässä.

Lähde: Alma Talent

Kirjassa käsitellään sijoittamisen perusasioita ja -käsitteitä, joten se sopii hyvin myös aloittelijoille. Käsittelyyn pääsevät niin osake- ja korkosijoitukset kuin myös rahastot ja ETF:t. Rahastosijoittajana ilahduin erityisesti, miten selkeästi kirjassa on esitelty rahaston toiminta. Myös ETF:ien osalta on avattu tarkasti, mitä fyysinen ja synteettinen replikointi tarkoittavat ja, mitkä niiden hyödyt ja haitat ovat.

Pidin erityisesti siitä, että kirjassa pidetään tosimaailma mukana koko ajan ja käsiteltyjä asioita avataan yritysesimerkkien avulla. Tämä tuo heti lisää mielenkiintoa tekstiin, eikä se jää vaan kuivan teorian varaan.

Se, millä kirja erottuu selvästi muista sijoituskirjoista, on ulkomaille sijoittamisen perinpohjainen läpikäynti. Kirjassa on esitelty esimerkiksi maailman suurimmat markkinat sekä suurimmat pörssiyhtiöt. Maantieteellisiä alueita on käsitelty laajasti ja nostettu esiin niiden markkinoiden erityispiirteitä ja muita huomioitavia asioita. Myös maiden poikkeavat verotuskäytännöt tuovat sijoittajalle hyödyllistä tietoa.

Kirja suosittelee aloittelijoille pitkäjänteistä, ajallisesti hajautettua sijoittamista indeksirahastoihin tai ETF:iin huomioiden oma riskinsietokyky sekä sijoitushorisontti. Suorasta osakesijoittamisesta kiinnostuneille esitellään erilaisia tunnuslukuja, joilla yrityksen toimintaa voidaan mitata. Olennaisena pointtina nostetaan esiin, että on tärkeä ymmärtää yrityksen liiketoiminta, eli mistä raha tulee. Kirja tarjoaa hyviä vinkkejä, miten yksittäisten sijoituskohteiden valintaa voisi lähteä tekemään.

Tunteiden rooli omassa sijoitustoiminnassa on nostettu aiheestakin esiin. Tunteet sekoittavat helposti sijoituspäätöksiä monin tavoin: oman tuttavapiirin sijoituspäätöksistä voi olla vaikea poiketa ja internetin luoma tietotulva rohkaisee ostamaan ja myymään. Maantieteellisesti kotimaiset yhtiöt tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. Kirja kehottaa sijoittamaan järjellä oman sijoitussuunnitelman mukaisesti, eikä ajautua toimimaan tuuliviirinä markkinoiden mukana. Hyvänä kiteytyksenä sijoittajan yleisimmän päätöksen pitäisi olla "en tee mitään". Omaa sijoitustoimintaa kannattaa arvioida välillä ja ottaa opiksi onnistumisista ja virheistä.

Suosittelen kirjaa helppolukuisuuden takia erityisesti sijoitustaipaleen alkupuolella oleville, mutta uskoisin hieman kokeneempienkin sijoittajien saavan mielenkiintoista tietoa irti maailmanlaajuista sijoittamista käsittelevästä kappaleesta. Mikäli sijoituksesi kohdistuvat tällä hetkellä vain Suomeen, kirjasta saa hyödyllisiä vinkkejä, miten sijoitusten maantieteellistä hajautusta voi parantaa ja mistä lähteä aloittelijana liikkeelle.

Pyyhkeitä annan Alma Talentin Kirjat -sovellukselle, jonka kautta luettuna kyseisestä e-kirjasta puuttuivat kuvat lähes kokonaan. Aikamoista kuraa. Toivon, että ostettavissa e-kirjaversioissa kuvat todella ovat mukana.

Lue myös aiemmat lukusuositukset:

 

Merja Mähkä & Unna Lehtipuu - Sijoittajaksi 7 päivässä

 

Pasi Havia, Antti Rinta-Loppi & Ville Lappalainen - Erilainen ote omaan talouteen

Maantieteellinen jakauma sijoitussalkussani

Tässä postauksessa esittelen sijoitussalkkuni maantieteellisen jakauman. Salkkuni on hyvin maailmanlaajuisesti hajautettu. Pyrin seuraamaan isossa kuvassa MSCI:n All Country World indeksiä, mutta osittain olen tehnyt omia painotuksia. Esimerkiksi Pohjoismaita on painotettu muuta Eurooppaa enemmän ja kehittyvien maiden sekä Japanin osuutta olen pienentänyt.

Olen luonut oman tapahtumasalkun Morningstariin, jossa X-Ray -työkalun avulla pystyy tarkastelemaan salkun maantieteellistä jakaumaa. Luvut postaukseen olen poiminut sen kautta.

Noin maanosittain sijoitukseni jakautuvat seuraavasti:

Suurin osa sijoituksistani kohdistuu (Pohjois-)Amerikkaan (62%). Eurooppaan sijoituksista menee hieman alle neljäsosa ja Aasiaan noin 14 prosenttia.

Tarkempi tarkastelu alla:

Lähes 60 prosenttia sijoituksistani on Yhdysvalloissa. Seuraavana tulee Länsi-Eurooppa jaettuna euro- ja ei-euroalueisiin, jotka yhdessä muodostavat 20% salkusta. Länsi-Euroopan ei-euroalueeseen kuuluvat mm. Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Lisäksi Iso-Britannian sijoitukset ovat noin 3 prosenttia salkusta.

Aasian osalta kehittyvä Aasia on suurin Morningstarin alueluokista 6 % osuudellaan. Ymmärtääkseni tämä alue sisältää esimerkiksi Kiinan ja Intian. Japanin osuus salkustani on 4 %. Aasian 4 tiikerin osuus puolestaan on kolmisen prosenttia. Neljä tiikeriä ovat: Etelä-Korea, Hong Kong, Singapore ja Taiwan.

Olen tyytyväinen salkkuni maantieteelliseen jakaumaan, enkä koe nyt tarvetta muutoksille.

Lisäsin hiljattain blogiini salkkusivun, josta löytyy salkkuni sisältö ja sijoitusten tuottotilanne. Päivittelen sivun vähintään parin kuukauden välein.

Oletko sinä tutkinut sijoitustesi maantieteellistä jakaumaa?