Näytetään tekstit, joissa on tunniste velattomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste velattomuus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 11. syyskuuta 2020

Miten tehdä sijoitussuunnitelma? Oma suunnitelmani esittelyssä

Tänään tutustutaan sijoitussuunnitelman tekoon. Esittelen oman sijoitussuunnitelmani ja käyn läpi, millaisia asioita suunnitelmaan on hyvä kirjata ylös. 

Matkani varrella olen suurinta osaa kysymyksistä pohtinut ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa kirjoitan niitä kokonaisuutena ylös. 

Kirjalliseen tuotokseen on helpompi palata myöhemmin takaisin tarkastelemaan, onko toimittu suunnitelman mukaan. Ajatukset saattavat muuttua sijoitusmatkan edetessä, joten hienosäätöä suunnitelmaan tulee varmasti. Tavoitteena olisi, että suuret linjat olisivat pitkällä aikavälilläkin kohdallaan.

Tekstin pohjana käytin soveltaen Pörssisäätiön sivuilta löytyvää sijoitussuunnitelmapohjaa. Ladattavaan pdf:ään on linkki kyseisen sivun alareunassa.

Ehkä tämä kirjoitus kannustaa myös sinua tekemään oman sijoitussuunnitelman?



Sijoitussuunnitelma

 

Lähtötilanne

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan lähtötilanne listaamalla nykyinen varallisuus ja velat. Samalla on hyvä tarkistaa, onko puskuri yllättäviä menoja varten kunnossa. Lisäksi määritellään tavoite kuukausittaiselle sijoitussummalle. Tämä voi vaatia ensin tulojen ja menojen budjetointia, jos ne eivät ole vielä tiedossa.

 

Varallisuus

Varallisuuteen kuuluvat mm. oma asunto, sijoitukset (osakkeet, rahastot ym.), muu mahdollinen kiinteistöomaisuus sekä tileillä olevat rahat. 

Varallisuuteni jakautuu sijoituksiin, ASP-tiliin sekä muihin säästöihin:

ETF:t 5 500 €
Rahastot 5 600 €
ASP-tili 12 300 €
Säästötili 16 000 €

Käyttötili on vielä näiden lisäksi. Oman asunnon osto tullee ajankohtaiseksi muutaman vuoden päästä.

 

Velat

Tähän osioon listataan kaikki velat, kuten asunto- ja opintolainat sekä kulutusluotot. Vertaamalla velan määrää varallisuuteen saa käsityksen omasta nettovarallisuudesta. Ovatko velat varallisuutta suuremmat vai toisin päin?

Itse olen onnekkaassa tilanteessa, eli olen velaton. Asuntolaina odottaa tulevaisuudessa, mutta muuten pyrin välttämään velkaa viimeiseen asti. Olen siinä mielessä kovin turvallisuushakuinen, että mielummin säästän etukäteen sen sijaan, että ottaisin lainan.

 

Puskuri

Onko sinulla puskuria tilillä yllättäviä menoja varten? Ennen sijoittamisen aloittamista olisi hyvä olla puskuri kunnossa, jottei sijoituksia joudu lunastamaan arjen yllättävien kulujen takia. Usein suositellaan säästettäväksi muutaman kuukauden menoja vastaava summa tilille.

Säästötilillä oleva puskurini on tällä hetkellä jopa hieman ylimitoitettu omaan tarpeeseeni, mutta parempi niin päin.


Kuukausittainen sijoitussumma

Millaisen summan pystyt laittamaan kuukausittain tuloista sivuun sijoituksia varten?

Tämän hetken tavoitteenani on saada laitettua uutta rahaa sijoituksiin vähintään 250 euroa joka kuukausi. Tämän lisäksi olen valmis siirtämään osaa säästöistäni sijoituksiin, jos pörssikurssit romahtavat huomattavasti. Koronakevään aikana kasvatin sijoitussummiani selkeästi ja samaan on mahdollisuus myös tulevaisuudessa. 

 


Tavoitteet ja aikahorisontti

 

Toisessa vaiheessa pohditaan, mitä tavoitteita sijoittamiselle on. Mikä motivoi sijoittamaan? Miten sijoitusvarallisuudesta on tarkoitus myöhemmin hyötyä? Onko olemassa tavoitesummaa sijoitusten arvolle? Ja miten pitkään sijoituksia on tarkoitus pitää?

Itse tavoittelen sijoittamisessa turvallisuuden tunnetta ja joustavuutta myöhempään elämään. En usko, että nykyinen eläkesysteemi on enää voimissaan noin 40 vuoden päästä, kun oma mahdollinen eläkeikä koittaa. Haluan, että vanhuus on turvattu sijoittamisen avulla ja toivon jonkinlaista joustoa esimerkiksi eläkkeelle jäämisajankohdan suhteen. 

Muutenkin koen sijoittamisen joustavuuden mahdollistajana tulevaisuudessa, ehkä jossain vaiheessa haluankin tehdä lyhyempää työaikaa tai ottaa kunnon irtioton arjesta. Mitään tarkkaa yksittäistä haavetta minulla ei ole. Motivoidun jo pelkästään siitä, että saan seurata kasvavaa sijoitussalkkua.


Aikahorisonttini on siis pitkä, sijoitan yli 20 vuoden tähtäimellä. Tavoitteena on ostaa matkan varrella lisää ja pitää sijoitukset vähintään seuraavat 20 vuotta. Myyntejä yritän välttää kaikin keinoin.

 


Riskinottokyky

 

Omaisuusluokat

Millaista riskiä sijoitusten arvonvaihtelun suhteen olet valmis ottamaan? Kuinka suuren osan sijoitat osakkeisiin ja kuinka suuren korkoihin? Onko pankkitalletus paras paikka osalle säästöistäsi? 

Se, kuinka pitkällä aikajänteellä olet sijoittamassa, vaikuttaa millaisiin omaisuusluokkiin rahaa kannattaa laittaa. Lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin säästötilillä ja osakkeisiin sijoittaisin vain pitkällä aikavälillä, mielellään lähemmäs 10 vuoden tähtäimellä. Tällöin korkoa korolle -ilmiö pääsee vauhtiin ja sijoituksia ei ole pakko lunastaa huonossa markkinatilanteessa.

Koska sijoitushorisonttini on vuosikymmenten päässä, kestän varsin hyvin sijoitusten arvonvaihtelua. Olen vielä sen verran nuori, etten koe tarvetta korkosijoituksille. Kaikki sijoitukseni kohdistuvat osakkeisiin rahastojen välityksellä. Toisaalta haluan pitää varsin ison summan säästössä myös sijoituksien ulkopuolella, jottei minulle tule koskaan tarvetta nostaa sijoituksiani ennenaikaisesti. Kunnon puskuri tilillä saa minut nukkumaan yöni hyvin.

 

Tappioiden sietokyky

Miten suhtaudut tappioihin, oletko valmis menettämään osan sijoitetusta pääomasta? Yksittäisillä yrityksillä on mahdollisuus mennä konkurssiin, jolloin sijoittaja menettää rahansa. Rahastoissa koko sijoitetun summan menettäminen on käytännössä mahdotonta, koska se vaatisi kaikkien rahaston sisältämien yrityksen konkurssiin menoa. 

Olen sijoittajana siinä mielessä varovainen, että koitan pitää tappioiden riskin mahdollisimman alhaisena, vaikka osakemarkkinoille rahastojen kautta sijoitankin. Indeksisijoittajana luotan, että sijoitukseni ovat pitkällä aikavälillä kannattavia. En uskalla ostaa suoria osakkeita, koska koen niihin liittyvän suuremman riskin menettää rahaa.  

 

Sijoitusten suhde päivittäiseen talouteen

Miten sijoituksien arvonmuutokset vaikuttavat päivittäiseen talouteesi? Käytätkö esimerkiksi osinkoja elämiseen?

Kuten yllä jo hieman sivusinkin, laitan sijoituksiin ainoastaan sellaista rahaa, jota minun ei ole tarvetta nostaa vuosikymmeniin pois. Haluan, että sijoitukseni voivat pysyä koskemattomina mahdollisimman pitkään. Sijoitusten arvonmuutoksilla ei ole täten vaikutusta päivittäiseen talouteeni.   

 

Lainaraha

Oletko valmis ottamaan lisäriskiä sijoittamalla lainarahalla?

Kantani tähän on hyvin selkeä: lainarahalla sijoittaminen osakemarkkinoille on liian riskistä minulle. 



Sijoituskohteet

 

Sijoitusinstrumentit

Mitä sijoitustuotteita olet valmis käyttämään? Entä onko instrumentteja, joita et ainakaan halua käyttää?  

Itselleni sopiviksi sijoitusinstrumenteiksi olen todennut rahastot sekä ETF:t. Yksittäiset osakkeet tuntuvat indeksirahastoihin tottuneelle liian suuren vaihtelun omaavilta ja riskisiltä. En osaa analysoida yrityksiä, enkä uskalla valita osakkeita mutulla, joten jätän suorat osakesijoitukset muille.

Muutenkin olen määrittänyt ehdoksi, että sijoitan vain sellaiseen, minkä itse ymmärrän. Tästä syystä esimerkiksi johdannaisten avulla toteutetut synteettiset rahastot ja ETF:t rajautuvat pois listalta. En voisi kuvitella myöskään sijoittavani vertaislainoihin, koska ne sotivat omaa moraaliani vastaan. 

 

Sijoituksille asetettavat kriteerit

Millä perusteella valitset sijoituksia salkkuusi? Käytätkö esimerkiksi osakkeiden valintaan tiettyjä tunnuslukuja? Onko rahastoille valintakriteerejä?

Tämä kohta tuntui erityisen vaikealta mietittävältä itselleni. Täytyy myöntää, että yllättävän paljon rahastojen valintapäätöksissä on fiilis mukana. Lähtökohtaisesti etsin passiivisia rahastoja ja ETF:iä, joissa vuosittaiset juoksevat kulut jäävät alle 0,4 prosenttiin. Rahastojen fyysisyys on myös tärkeä kriteeri, haluan että rahasto todella omistaa indeksin mukaiset osakkeet. 

Valintaa tehdessä tutustun myös kohteen aiempaan tuottokehitykseen ja tarkastelen, miten sen lisääminen muuttaisi salkkuni maantieteellistä jakaumaa. Mikäli järkeviä indeksirahastoja ei ole saatavilla, myös aktiiviseen rahastoon sijoittaminen on mahdollista. Mutta tällaisten rahastojen osuutta salkussa en halua nostaa liian isoksi. Indeksisijoittamisen täytyy pysyä vankkana pohjana. 

 

Allokaatio 

Miten sijoitukset jakautuvat eri kohteitten välille? Onko kohteille omat tavoiteosuutensa tai yksittäiselle sijoituskohteelle tietty maksimiosuus salkusta? Miten toivottua jakaumaa pidetään yllä?

Olen miettinyt sijoituksilleni tavoiteosuudet salkusta ja kuukausittaisilla lisäsijoituksilla pyrin ylläpitämään tätä tavoitetta.

 


Hajautus

 

Ajallinen

Hajautatko uusien sijoitusten tekemisen eri ajankohtiin, esimerkiksi kuukausittain tehtäviksi? Vai sijoitatko suurempia kertasummia harvemmin?

Teen sijoituksia säännöllisesti joka kuukausi markkinatilanteesta huolimatta ja saan sitä kautta hyvän ajallisen hajautuksen. Ostoja tulee tällöin tehtyä niin huipulla kuin pohjallakin.

 

Maantieteellinen

Millainen sijoitustesi maantieteellinen hajautus on? Onko tavoitteena kattaa muitakin alueita kuin koti-Suomi? 

Sijoitukseni ovat maailmanlaajuisesti hajautettuja huomioiden niin kehittyneet kuin kehittyvätkin maat. En halua jättää sijoitusteni kehitystä yhden maantieteellisen alueen varaan. Euroopan sisällä olen painottanut Pohjoismaita.

 

Toimialoittain

Millaista toimialajakaumaa tavoittelet salkullesi? Haluatko laajaa hajautusta eri aloille, vai keskitytkö joihinkin sektoreihin?

Pyrin myös laajaan toimialahajauttamiseen. Sektoreista olen erityisen kiinnostunut teknologiasta ja terveydenhuollosta. Niitä olen painottanut hieman lisää suhteessa muihin sektoreihin.

 


Salkun seuraaminen

 

Miten seuraat salkkusi kehitystä? Kuinka aktiivisesti vaihdat sijoituskohteita? Millä kriteereillä myyt kohteen pois?

Seuraan salkun kehitystä liiankin tiheästi. Olen sijoittanut vielä niin vähän aikaa, ettei salkulla ole vielä pidempää historiaa. Voisin ajatella, että kerran vuodessa olisi hyvä katsoa tarkemmin, mitä yksittäisille sijoituskohteilleni kuuluu. 

Strategiani on osta ja pidä, eli toimin passiivisesti, enkä lähtökohtaisesti vaihda sijoituskohteitani. Myyntejä voisin kuvitella tekeväni vain poikkeustilanteessa. Jos esimerkiksi rahaston kulut nousevat yli kipurajan. Tai rahaston kehitys on useamman vuoden ollut selvästi muita sijoituskohteita heikoimpaa ja kokisin saavani selvästi parempaa vastinetta rahoille muualta.

 


 Huhhuh aikamoinen urakkahan tästä suunnitelman auki kirjoittamisesta muodostui, mutta nyt ovat ainakin omat sävelet sijoitusten suhteen selvät.

 

Oletko sinä tehnyt sijoitussuunnitelmaa itsellesi?  


lauantai 9. toukokuuta 2020

Oma varallisuuskartoitukseni

Luen juuri Havian ja Rinta-Lopin ym. 2014 julkaisemaa Erilainen ote omaan talouteen: vapaus, onni ja hyvä elämä -kirjaa ja sen innoittamana päätin tehdä varallisuuskartoituksen omaan talouteeni. Kirja on antanut muutakin mielenkiintoista ajattelun aihetta, joten varmasti kirjoitan siitä lisää myöhemmin. Avaan tässä postauksessa varallisuuteni sekä kerron velattomuudestani. Kyseessä on siis kolmekymppisen parisuhteessa olevan naisen henkilökohtainen katsaus. 



Varallisuus


Kirjan mukaan varallisuutta laskiessa huomioidaan mukaan esimerkiksi seuraavat varat: käteisvarat, pankkitilit, osakkeet, rahastot, sijoitusasunnot, oma asunto, arvometallit sekä keräilyesineet. Minun varallisuuteni on erilaisilla tileillä olevaa rahaa, sekä rahasto- ja ETF-omistuksia. En omista asuntoa, enkä mitään huomattavia keräilyesineitä.

Alle on listattu säästöjen jakautuminen kohteittain:

Käyttötili 2 300 €
Säästötili 16 000 €
ASP-tili 12 100 €
Rahastot 3 600 €
ETF:t 5 100 €
Yhteensä 39 100 €

Luvuista erottuu selvästi säästötilin suuri osuus. Osaa säästötilin rahoista olen pikkuhiljaa siirtämässä sijoituksiin. Olen niin turvallisuushakuinen, että haluan pitää kunnon puskuria tilillä. Toki tämän hetkinen summa on aivan ylimitoitettu jopa omiin tarpeisiini. ASP-tili odottelee seesteisempää elämää, jossa tietäisi useamman vuoden tähtäimellä, missä paikassa aikoo asua. Elämä on viime vuosina ollut erittäin liikkuvaista ja pidemmän matkan muutot ovat tulleet tutuiksi. Rahastot ja ETF:t ovat pitkän aikavälin sijoituksia, joita ei ole tarkoitus nostaa vuosikymmeniin.

Kaiken kaikkiaan olen säästötilanteeseeni erittäin tyytyväinen. Säästöt ja sijoitukset tuovat turvaa elämään ja ovat mahdollistaneet valinnan vapautta monessa tilanteessa. Tulevaisuus tuntuu turvatulta, tapahtui mitä tahansa.

Velat


Nettovarallisuuden laskemiseksi täytyy selvittää myös velkapuoli. Kirjan mukaan huomioon otetaan kaikki velat, kuten kulutusluotot, lainat läheisiltä, osamaksut, pikavipit, autolaina, asuntolaina sekä sijoituslaina.

Tämä puoli on itselläni hyvin simppeli: velat = 0 €

Olen siis velaton. Yritän mahdollisimman pitkälle välttää velkaa. Asuntolainaa varmasti tulen jossain vaiheessa ottamaan, mutta muuten toivoisin voivani elää mahdollisimman vähäisellä velanotolla. Haluan pitää langat hyvin omissa käsissäni.

Avaan tarkemmin tyypillisiä velkoja ja miksi minulla ei niitä ole:

1. Luottokorttivelka
Minulla on käytössä luottokortti ja hoidankin sillä pääasiassa kaikki verkko-ostokset sekä maksut ulkomailla. Maksan kuitenkin luottokorttilaskun heti pois kokonaan, enkä jätä luottoa kerryttämään korkoa. Luottokortti toimii minulla oikeastaan vain turvallisuustekijänä ostojen osalta.

2. Opintovelka
Suoritin yliopisto-opintoni pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuen kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa. Lisäksi työskentelin osittain opintojen ohella. En edes harkinnut opintolainaa missään vaiheessa, koska tarvetta sille ei ollut. Minulla oli jo ennen opintojen alkua pieni puskuri olemassa ja rahan käyttöni oli maltillista, pärjäsin opintotuilla. Nykyisen opintolainahyvityksen takia asenteeni opintolainaa kohtaan on muuttunut hieman ja harkitsisin opintolainan ottoa, jos nyt vasta ensimmäiset korkeakouluopintoni aloittaisin.

3. Kulutusluotot ja osamaksut
Isompiin hankintoihin varaudun säästämällä etukäteen. En halua ostaa tuotteita myöskään osamaksulla, koska tällöin hankinnan kokonaishinta hämärtyy. Vankka asenteeni on, etten halua kuluttaa velaksi. Jos tuote tuntuu tähän hetkeen liian kalliilta, siirrän ostoa myöhempään.

4. Asuntolaina
Oma asunto on haaveissa, kunhan pysyvämpi asuinpaikka löytyy. Haluaisin mielummin maksaa lainaa takaisin ja kerätä samalla omaisuutta itselle kuin maksaa vuokraa muitten pussiin. Toki vuokra-asumisessa on omat hyvät puolensa, ja paikkakunnan ja asunnon vaihtoon se tuo joustavuutta.

5. Autolaina
Taloudessani ei ole lapsuudenperheen jälkeen ollut autoa. Olen onnellinen, että olen pärjännyt ilman auton ostoa. Olen valinnut asuinpaikkani niin, että opiskelu- ja työmatkat ovat hoituneet pyörällä tai kävellen. Pidemmillä matkoilla olen hyödyntänyt julkista liikennettä, junia ja busseja. Toki autottomuus on rajoittanut liikkumista kaupunkialueen ulkopuolella, mutta toisaalta vuosien aikana autottomuus on tuonut hurjat säästöt.

Yhteenveto


Velattomuuteni ansiosta nettovarallisuuteni on siis noin 39 000 euroa. Askel on otettu eteenpäin tuottavampaa sijoittamista kohti, koska kaikki raha ei enää makaa pankkitileillä. Toki välillä mietin, että olisipa ymmärtänyt aloittaa sijoittamisen jo huomattavasti aiemmin. Tämän postauksen julkaisu jännittää minua yllättävän paljon. Raha-asiat tuntuvat edelleen olevan jonkinlainen tabu ja eipä sitä tule omista säästöistään puhuttua ystävien keskuudessa. Mietin, mitenkä paljon haluaa/uskaltaa avata tietoja itsestään, jos haluaa kuitenkin pysyä anonyyminä blogimaailmassa?

Mukavaa viikonloppua!