Oma varallisuuskartoitukseni

Luen juuri Havian ja Rinta-Lopin ym. 2014 julkaisemaa Erilainen ote omaan talouteen: vapaus, onni ja hyvä elämä -kirjaa ja sen innoittamana päätin tehdä varallisuuskartoituksen omaan talouteeni. Kirja on antanut muutakin mielenkiintoista ajattelun aihetta, joten varmasti kirjoitan siitä lisää myöhemmin. Avaan tässä postauksessa varallisuuteni sekä kerron velattomuudestani. Kyseessä on siis kolmekymppisen parisuhteessa olevan naisen henkilökohtainen katsaus. 

Varallisuus

Kirjan mukaan varallisuutta laskiessa huomioidaan mukaan esimerkiksi seuraavat varat: käteisvarat, pankkitilit, osakkeet, rahastot, sijoitusasunnot, oma asunto, arvometallit sekä keräilyesineet. Minun varallisuuteni on erilaisilla tileillä olevaa rahaa, sekä rahasto- ja ETF-omistuksia. En omista asuntoa, enkä mitään huomattavia keräilyesineitä.

Alle on listattu säästöjen jakautuminen kohteittain:

Käyttötili	2 300 €
Säästötili	16 000 €
ASP-tili	12 100 €
Rahastot	3 600 €
ETF:t	5 100 €
Yhteensä	39 100 €

Luvuista erottuu selvästi säästötilin suuri osuus. Osaa säästötilin rahoista olen pikkuhiljaa siirtämässä sijoituksiin. Olen niin turvallisuushakuinen, että haluan pitää kunnon puskuria tilillä. Toki tämän hetkinen summa on aivan ylimitoitettu jopa omiin tarpeisiini. ASP-tili odottelee seesteisempää elämää, jossa tietäisi useamman vuoden tähtäimellä, missä paikassa aikoo asua. Elämä on viime vuosina ollut erittäin liikkuvaista ja pidemmän matkan muutot ovat tulleet tutuiksi. Rahastot ja ETF:t ovat pitkän aikavälin sijoituksia, joita ei ole tarkoitus nostaa vuosikymmeniin.

Kaiken kaikkiaan olen säästötilanteeseeni erittäin tyytyväinen. Säästöt ja sijoitukset tuovat turvaa elämään ja ovat mahdollistaneet valinnan vapautta monessa tilanteessa. Tulevaisuus tuntuu turvatulta, tapahtui mitä tahansa.

Velat

Nettovarallisuuden laskemiseksi täytyy selvittää myös velkapuoli. Kirjan mukaan huomioon otetaan kaikki velat, kuten kulutusluotot, lainat läheisiltä, osamaksut, pikavipit, autolaina, asuntolaina sekä sijoituslaina.

Tämä puoli on itselläni hyvin simppeli: velat = 0 €

Olen siis velaton. Yritän mahdollisimman pitkälle välttää velkaa. Asuntolainaa varmasti tulen jossain vaiheessa ottamaan, mutta muuten toivoisin voivani elää mahdollisimman vähäisellä velanotolla. Haluan pitää langat hyvin omissa käsissäni.

Avaan tarkemmin tyypillisiä velkoja ja miksi minulla ei niitä ole:

1. Luottokorttivelka
Minulla on käytössä luottokortti ja hoidankin sillä pääasiassa kaikki verkko-ostokset sekä maksut ulkomailla. Maksan kuitenkin luottokorttilaskun heti pois kokonaan, enkä jätä luottoa kerryttämään korkoa. Luottokortti toimii minulla oikeastaan vain turvallisuustekijänä ostojen osalta.

2. Opintovelka
Suoritin yliopisto-opintoni pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuen kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa. Lisäksi työskentelin osittain opintojen ohella. En edes harkinnut opintolainaa missään vaiheessa, koska tarvetta sille ei ollut. Minulla oli jo ennen opintojen alkua pieni puskuri olemassa ja rahan käyttöni oli maltillista, pärjäsin opintotuilla. Nykyisen opintolainahyvityksen takia asenteeni opintolainaa kohtaan on muuttunut hieman ja harkitsisin opintolainan ottoa, jos nyt vasta ensimmäiset korkeakouluopintoni aloittaisin.

3. Kulutusluotot ja osamaksut
Isompiin hankintoihin varaudun säästämällä etukäteen. En halua ostaa tuotteita myöskään osamaksulla, koska tällöin hankinnan kokonaishinta hämärtyy. Vankka asenteeni on, etten halua kuluttaa velaksi. Jos tuote tuntuu tähän hetkeen liian kalliilta, siirrän ostoa myöhempään.

4. Asuntolaina
Oma asunto on haaveissa, kunhan pysyvämpi asuinpaikka löytyy. Haluaisin mielummin maksaa lainaa takaisin ja kerätä samalla omaisuutta itselle kuin maksaa vuokraa muitten pussiin. Toki vuokra-asumisessa on omat hyvät puolensa, ja paikkakunnan ja asunnon vaihtoon se tuo joustavuutta.

5. Autolaina
Taloudessani ei ole lapsuudenperheen jälkeen ollut autoa. Olen onnellinen, että olen pärjännyt ilman auton ostoa. Olen valinnut asuinpaikkani niin, että opiskelu- ja työmatkat ovat hoituneet pyörällä tai kävellen. Pidemmillä matkoilla olen hyödyntänyt julkista liikennettä, junia ja busseja. Toki autottomuus on rajoittanut liikkumista kaupunkialueen ulkopuolella, mutta toisaalta vuosien aikana autottomuus on tuonut hurjat säästöt.

Yhteenveto

Velattomuuteni ansiosta nettovarallisuuteni on siis noin 39 000 euroa. Askel on otettu eteenpäin tuottavampaa sijoittamista kohti, koska kaikki raha ei enää makaa pankkitileillä. Toki välillä mietin, että olisipa ymmärtänyt aloittaa sijoittamisen jo huomattavasti aiemmin. Tämän postauksen julkaisu jännittää minua yllättävän paljon. Raha-asiat tuntuvat edelleen olevan jonkinlainen tabu ja eipä sitä tule omista säästöistään puhuttua ystävien keskuudessa. Mietin, mitenkä paljon haluaa/uskaltaa avata tietoja itsestään, jos haluaa kuitenkin pysyä anonyyminä blogimaailmassa?

Mukavaa viikonloppua!