Ennen kuin tekee sijoituksen rahastoon, kehotetaan aina tutustumaan rahaston avaintietoesitteeseen. Tämä esite pitää olla lakisääteisesti saatavilla, jotta sijoittaja ymmärtäisi rahaston luonteen ja siihen liittyvät riskit.
Mitä asioita avaintietoesite kertoo ja mitä sieltä olisi hyvä tarkistaa? Näihin kysymyksiin paneudutaan tänään blogissa.
Esitteet noudattavat pääpiirteittäin samaa kaavaa otsikoiden ja käsittelyjärjestyksen osalta. Rahastoyhtiöstä riippuu kuitenkin, miten selkeästi asiat on avattu aihealueiden sisällä.
Esimerkeiksi valitsin erilaisia rahastoja ja ETF:iä rakenteen, sijoituspolitiikan, tuotonjaon ja kulujen osalta.
Linkit johtavat kyseisen rahaston avaintietoesitteeseen Morningstarin sivuille:
- Handelsbanken Kestävä Energia (aktiivinen, fyysinen rahasto)
- Lyxor MSCI World Information Technology ETF (passiivinen, synteettinen ETF)
- XACT Sverige ETF (passiivinen, fyysinen ETF, joka jakaa tuottoa ulos)
- Nordnet Indeksirahasto Maailma (passiivinen, synteettinen rahasto)
- OP-Maailma Indeksi (passiivinen, fyysinen rahasto)
- Seligson & Co Phoebus (aktiivinen, fyysinen rahasto, jossa tuottosidonnainen palkkio)
Kirjoituksen kursivoidut kohdat ovat suoraan rahastojen avaintietoesitteistä. Tiedot on poimittu 23.11.2020.
Lähdetään käymään esitettä järjestyksessä läpi:
Tavoitteet ja sijoituspolitiikka
Avaintietoesitteen ensimmäinen osio kertoo perustietoja rahastosta, esimerkiksi mihin se sijoittaa. Millaisella rakenteella rahasto on toteutettu ja miten tuotonjako tapahtuu?
OP-Maailma Indeksi -rahaston avaintietoesitteen alku |
Aktiivinen vai passiivinen rahasto
Esitteen alkupuolelta löytyy tieto, onko rahasto passiivinen vai onko sillä aktiivisesti sijoituspäätöksiä tekevä salkunhoitaja.
Tämä käy esitteissä ilmi esimerkiksi seuraavasti:
Rahasto on aktiivisesti hallinnoitu, mikä tarkoittaa sitä, että rahaston salkunhoitaja tekee omia, aktiivisia sijoituspäätöksiä. (Handelsbanken Kestävä Energia)
OP-Maailma Indeksi -sijoitusrahasto on passiivinen indeksirahasto (OP-Maailma Indeksi)
Rahastoa hoidetaan passiivisesti. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)
Joskus passiivisuuden voi joutua itse tulkitsemaan tekstin kautta:
Rahasto on pörssinoteerattu indeksirahasto, jonka tavoitteena on seurata SIX Sweden ESG Selection Index GI -indeksin kehitystä niin tarkasti kuin mahdollista. (XACT Sverige: passiivinen, koska seuraa indeksiä)
Mihin sijoitetaan?
Aktiivisista rahastoista esitteessä on toivottavasti mainittu hieman, millaisilla perusteilla sijoituksia valitaan rahastoon:
Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti sellaisten yritysten osakkeisiin, jotka kehittävät tai käyttävät teknologiaa tai metodeja, jotka rajoittavat globaalia ilmaston lämpenemistä, joko suorasti tai epäsuorasti, rajoittamalla hiilidioksiidipäästöjä ja muita kasvihuonekaasuja. Näihin lukeutuvat yritykset, jotka edistävät tehokasta energiankäyttöä käyttämällä mm. vaihtoehtoisia energianlähteitä tai ympäristöteknologiaa. (Handelsbanken Kestävä Energia)
Rahasto sijoittaa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä yli 10 vuoden tähtäimellä. --- paino Suomen osakemarkkinoilla. (Seligson & Co Phoebus)
Passiivisissa indeksirahastoissa vertailuindeksi kertoo, minkälaisen osakekorin kehitystä rahasto pyrkii seuraamaan:
Rahasto pyrkii seuraamaan MSCI World Index -indeksin Yhdysvaltain dollarin määräistä kokonaistuottoa, palkkiot ja kulut pois lukien. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)
Rahaston sijoitustavoitteena on seurata MSCI World Information Technology Net Total Return Index -indeksiä, joka edustaa kehittyneiden maiden teknologiayritysten kehitystä. (Lyxor Technology ETF)
Fyysinen vai synteettinen?
Rahastot ja ETF:t sijoittavat usein suoriin, esimerkiksi indeksinmukaisiin, fyysisiin osakkeisiin. Tällöin rahasto on fyysinen. Toinen vaihtoehto on synteettinen rahasto, jossa indeksin seuraaminen on toteutettu johdannaisten avulla, eikä rahasto sijoita tällöin varojaan indeksinmukaisiin osakkeisiin.
Tätä ominaisuutta ei harmittavasti yleensä kerrota suoraan rahaston avaintietoesitteestä, vaan sen joutuu tulkitsemaan itse.
Katsotaan ensin, miten kaksi esimerkkirahastoa paljastuu synteettisiksi:
Rahasto pyrkii saavuttamaan tavoitteensa epäsuoralla replikoinnilla solmimalla OTC-vaihtosopimuksen (johdannaisinstrumentti, "johdannainen"). Rahasto voi myös sijoittaa hajautettuun kansainväliseen osakesalkkuun, jonka tuotto vaihdetaan vertailuindeksin tuottoon johdannaisen avulla. (Lyxor Technology ETF)
Tavoitteen saavuttamiseksi rahasto sijoittaa Nordnetin neuvojen mukaisesti yhden tai useamman Euroopan talousalueen jäsenvaltion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja/tai kehittyneissä maissa sijaitsevien yritysten liikkeeseen laskemiin osakearvopapereihin tai muihin osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin. Rahasto siirtää taloudelliset edut kyseisiin osakearvopapereihin ja saa altistuksen indeksin kokonaistuoton nettotulokseen swap-transaktiolla. Swap on sopimus, jonka mukaan rahasto vaihtaa käteismaksuja sellaisen vastapuolen kanssa, jonka odotetaan kuuluvan JP Groupiin, indeksiin perustuvaa tuottoa vastaan. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)
Eli kun avaintietoesitteessä aletaan puhumaan, että indeksin seuraamistavoite saavutetaan johdannaisten avulla jonkinlaisen vaihtosopimuksen kautta (swap, OTC-vaihtosopimus), niin rahasto on synteettinen.
Huomaa kuitenkin, että myös fyysiset rahastot voivat käyttää johdannaisia esimerkiksi salkunhoidon apuna:
Lunastuksista ja merkinnöistä johtuvan kaupankäyntitarpeen vähentämiseksi rahasto voi käyttää salkunhoidossaan rajoitetusti johdannaisinstrumentteja. (OP-Maailma Indeksi)
Miten fyysisen rahaston sitten tunnistaa? Jos rahaston kerrotaan sijoittavan varansa osakkeisiin esimerkiksi jonkin indeksin mukaisesti, niin tällöin rahasto on fyysinen.
(Rahaston) varat sijoitetaan MSCI World ESG Universal Net -indeksin mukaisesti maailmanlaajuisesti hajauttaen suurten pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin. (OP-Maailma Indeksi)
Sijoituskohteet: osakkeet, paino Suomen osakemarkkinoilla. (Seligson & Co Phoebus)
Tuotonjako
Avaintietoesitteen ensimmäinen osio kertoo lisäksi, onko kyseessä tuotto- vai kasvuosuus.
Tuotto-osuus jakaa rahaston saamat osingot tuottona rahastosijoittajille, jolloin sijoittaja joutuu maksamaan niistä pääomaverot. Kun taas kasvuosuus on verotehokkaampi vaihtoehto, jossa saadut osingot uudelleensijoitetaan takaisin rahastoon.
Esimerkkirahastoista ainoastaan XACT Sverige ETF on tuotto-osuus:
Rahasto jakaa vuotuista tuottoa normaalisti kesäkuussa. Tavoitteena on jakaa kullekin tuotto-osuudelle 3-4 % rahastoyhtiön tuotonjaon päätöksen ajankohtana lasketusta osuuden arvosta.
Kasvuosuudellisuus on kerrottu esitteissä seuraavasti:
Osinkopolitiikka: rahaston tuottoa (mikäli sellaista on) ei jaeta osakkaille, vaan se sijoitetaan uudelleen. (Lyxor Technology ETF)
Rahasto ei jaa voitto-osuuksia. Rahaston sijoituskohteista saamat tuotot sijoitetaan takaisin rahastoon. (Handelsbanken Kestävä Energia)
Tulonjako: Rahaston tuottoja ei jaeta, vaan ne kertyvät sijoituksen arvoon. (Nordnet Indeksirahasto Maailma)
Muuta
Tavoitteet ja sijoituspolitiikka -osiossa kerrotaan myös, milloin rahasto-osuuksia on mahdollista hankkia ja myydä. Osa rahastoyhtiöistä antaa tarkempaa tietoa, mihin kellonaikaan mennessä oston pitää tulla perille, jotta toimeksianto toteutuu tietyn päivän arvoon.
Esimerkiksi OP-Maailma Indeksin esite kertoo:
Rahaston osuuksia voi merkitä, lunastaa ja vaihtaa jokaisena pankkipäivänä. Jos toimeksianto on vastaanotettu klo 16.00 mennessä, se toteutetaan seuraavan pankkipäivän arvoon.
Koska esimerkkirahastot ovat osakerahastoja, niin esitteissä suositellaan 5 - 7 vuoden vähimmäissijoitusaikoja. Nordnet Indeksirahasto Maailma muotoilee asian seuraavasti:
Suositus: Sijoittajien on oltava valmiita hyväksymään suuri volatiliteetti sijoitusajan aikana. Rahasto ei välttämättä sovi sijoittajalle, joka suunnittelee lunastavansa osuutensa viiden vuoden kuluessa.
Volatiliteetilla tarkoitetaan sijoituksen arvonvaihtelua.
Riski-tuottoprofiili
Toinen osio kuvaa sijoittamiseen liittyviä riskejä ja tuotto-odotusta. Rahastot pitää sijoittaa näiden osalta janalle ykkösestä seiskaan, kuten kuvassa OP-Maailma Indeksi:
Muita riskejä ovat esimerkiksi valuuttakurssiriski ja aktiivisilla rahastoilla salkunhoitajaan liittyvä riski, että hänen tekemänsä sijoitusvalinnat epäonnistuvat.
Synteettisiin rahastoihin liittyy myös isompi vastapuoliriski, josta Nordnet Indeksirahasto Maailman esite kertoo seuraavasti:
Rahasto altistuu vastapuoliriskille, joka saattaa johtua siitä, että swap-vastapuoli ei ole täyttänyt velvoitteitaan, ja sijoittaja voi menettää osan sijoituksestaan tai koko sijoituksen. Vastapuoliriskiä lieventävät altistumisen hallinta, mukaan lukien vakuudet.
Rahaston kulut
Tämä osio kertoo, millaisia kuluja ja palkkioita rahastosta ja sijoittajalta peritään. Kuluilla katetaan rahaston toimintakustannuksia.
Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat rahasto-osuuden oston ja myynnin yhteydessä perittäviä kertakuluja. Rahastosta veloitetaan vuosittain juokseva kulu, joka vaihtelee rahastoittain.
Huomautuksena merkintä- ja lunastuspalkkiot kannattaa lisäksi tarkistaa vielä oman välittäjän kautta. Esimerkiksi Nordnet ei peri kyseisiä palkkioita tarjoamistaan rahastoistaan, vaikka avaintietoesitteessä sellaisia kuluja olisi määritelty.
OP-Maailma Indeksin kulut on kerrottu seuraavasti:
Aiempi arvonkehitys
Osio kertoo, miten rahaston arvo on kehittynyt viime vuosina verrattuna sen vertailuindeksiin.
Kehitys esitetään kuvaajan avulla tähän tyyliin:
Vihreät pylväät ovat Seligson Phoebus -rahaston vuosituotto ja vaaleat sen vertailuindeksin vuosituotto.
Osiossa kerrotaan myös, milloin rahasto on perustettu ja onko sen vertailuindeksissä tapahtunut muutoksia. Myös mahdolliset rahastojen sulautumiset tuodaan ilmi.
Käytännön tiedot
Esitteen lopuksi on kerätty vielä tietoja, mikä on rahaston säilytysyhteisö ja mistä löytää lisätietoa rahastosta:
Handelsbanken Kestävä Energia: avaintietoesite |
Tämän tietopaketin perusteella on toivottavasti helpompi lähteä tutkimaan avaintietoesitteitä.
Opitko sinä jotain uutta?
Kiitos, mielenkiintoinen blogi. Oletko löytänyt arvo-osakkeisiin keskittyvää indeksirahastoa tai ETF:ää? Kiinnostaisi sijoittaa sellaiseen.
VastaaPoistaMoikka, kiitos mukavasta kommentista! Perinteisten indeksirahastojen puolelta ei ole tullut arvo-osakkeisiin sijoittavaa rahastoa vastaan. Handelsbankenilta löytyy kyllä osinkoyhtiöihin ja pienyhtiöihin sijoittavat indeksirahastot.
PoistaETF:ien puolelta tarjontaa taas löytyy enemmänkin. En ole itse perehtynyt arvo-osake etf:iin, mutta laitan alle muutaman linkin, josta voi lähteä asiaa tarkemmin tutkimaan:
- justETF-sivuilta löytyy listausta value etf:istä:
https://www.justetf.com/en/find-etf.html?assetClass=class-equity&equityStrategy=Value
- Samoin Morningstarilta pystyy hakemaan etf:iä "value" hakusanalla: https://www.morningstar.fi/fi/screener/etf.aspx#?filtersSelectedValue=%7B%22term%22:%22value%22%7D&page=1&sortField=legalName&sortOrder=asc
- Lisäksi kannattaa kurkata oman palveluntarjoajan osalta, pystyykö kyseisiä etf:iä hakemaan kätevästi. Esimerkiksi Nordnetilla arvoyhtiö etf:t saa filtteröityä:
https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat?sortField=name&sortOrder=asc&selectedTab=overview&fundGroupedCategories=VALUE_COMPANY
Huomasin samalla, että Nordnetin ETF-kuukausisäästöönkin on myös tullut yksi arvo-osakkeisiin sijoittava etf tarjolle. Toivottavasti pääset näillä tiedoilla hieman eteenpäin etsinnässä.
Kiitos kun selitit fyysisen ja synteettisen eron selkeästi, yritin tätä selvittää itselleni.
VastaaPoistaMoikka! Kiva kuulla, että koit tekstin hyödylliseksi. Mukavaa joulun aikaa sinulle!
Poista