torstai 13. elokuuta 2020

Mikä idea on sijoitusten ajallisessa hajauttamisessa?

Tänään paneudutaan sijoitusten ajalliseen hajauttamiseen heiluvassa markkinatilanteessa.

Mitä on ajallinen hajauttaminen?

Ajallisella hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että sijoitusten ostaminen jaetaan useaan eri ajanhetkeen yhden kertaostoksen sijasta. Esimerkiksi säännöllinen kuukausisäästäminen rahastoihin on hyvä esimerkki ajallisesta hajauttamisesta. 

Mikä idea on ajallisen hajauttamisen takana?

Ajallinen hajauttaminen liittyy riskin pienentämiseen. Jos laittaa esimerkiksi vuosien säästöt kertaostona rahastoon ja pörssiromahdus iskeekin pian oston jälkeen, niin sijoittajaa varmasti harmittaa. Koko sijoitussumma voi olla tappiolla pitkän aikaa ja se varmasti syö kovasti sijoitusmotivaatiota. Jos sijoittajalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa lisää rahaa, hän ei myöskään pääse hyötymään pörssiromahduksesta edullisempien ostojen kautta. Aloitteleva sijoittaja voi ylipäätään tässä tapauksessa kirota koko sijoittamisen ja pahimmillaan lunastaa sijoitukset pois tappiolla.

Kuukausittain sijoittamalla tekee ostoja niin kurssien ollessa huipulla kuin myös pohjalla romahduksen jälkeen. Tällöin saa tehtyä ostot keskimäärin hyvään hintaan. Kuukausittaisilla sijoituksilla menettää parhaat mahdolliset tuotot, mutta toisaalta vältetään myös pahimmat tappiot.  

Asia tuntuu ajankohtaiselta nyt koronaviruksen takia hieman epävarmassa markkinatilanteessa. Olen huomannut mediassa ja muissa lähteissä pelkoa uudesta pörssilaskusta. Ajallinen hajauttaminen tuo mielenrauhaa epävarmassa tilanteessa ja pienentää riskiä, että kaikki pitkällä aikavälillä saadut säästöt päätyvät koko könttänä rumasti miinukselle.

Katsotaan esimerkin kautta, millainen kuukausisijoittajan alkuvuosi 2020 olisi voinut olla:


Kuukausittainen sijoittaminen

Leena päätyy tammikuun alussa aloittamaan kuukausisäästön Handelsbankenin USA indeksi -rahastoon. Kuukausittaiseksi sijoitussummaksi tulee 100 euroa ja rahasto-ostot tehdään aina kuun puolivälin paikkeilla. Katsotaan, miten hän on hyötynyt kuukausisäästämisestä turbolentin kevään aikana.

Tarkastellaan Handelsbanken USA indeksi -rahaston osuuden arvon kehitystä. Kuvaaja on poimittu Investing.com:sta ja Paintilla taiteilin päälle ostokohdat. Tästä johtuen tarkkuudessa voi olla pientä heittoa, mutta idea tulee kuitenkin esiin.

Pisteet kuvaavat päivämäärineen rahasto-ostojen ajankohtia aina kuun puolivälin paikkeilla. Esimerkissä kuukausisäästöä on tehty seitsemänä kuukautena vuonna 2020, tammikuusta heinäkuuhun, ja tuloksia tarkastellaan aikajanan lopussa 7.8.2020.

Kuvaajasta huomaamme, että rahaston kehitys on tänä vuonna ollut koronakriisin takia kovinkin heiluvaa ja yhden rahasto-osuuden arvo on vaihdellut 31,6 - 46,8 välillä. 

Alla olevaan taulukkoon on kerätty kultakin kuukausiostokerralta rahaston kurssi sekä rahasto-osuuksien määrä, joka on saatu 100 eurolla ostettua (= sijoitussumma/rahastokurssi):

pvm rahastokurssi sijoitettu ostettuja osuuksia
15.1.2020 43,66 € 100 € 2,29
14.2.2020 46,31 € 100 € 2,16
16.3.2020 33,99 € 100 € 2,94
15.4.2020 38,87 € 100 € 2,57
15.5.2020 40,27 € 100 € 2,48
15.6.2020 40,82 € 100 € 2,45
15.7.2020 43,75 € 100 € 2,29
total
700 € 17,18

Tasaisesti sijoittamalla 100 euroa joka kuukausi samaan rahastoon huomaamme, että rahasto-osuuden arvon ollessa korkeimmillaan 14.2. Leena saa ostettua 2,16 osuutta rahastosta. Seuraavassa kuussa 16.3. arvon laskettua huimasti samalla summalla hän saakin 2,94 rahasto-osuutta. Siis osuuden arvon ollessa alhaisempi saadaan samalla sijoitussummalla enemmän rahasto-osuuksia itselle. Vakiosummalla sijoittava siis hyötyy kurssien tippumisesta ja toisaalta kurssien noustessa osuuksia ostetaan vähemmän.

Kokonaisuudessaan ajanjaksolla sijoitetaan 700 euroa ja niillä on saatu hankittua 17,18 rahasto-osuutta. Näiden tietojen pohjalta voidaan laskea rahasto-omistusten keskikurssi:

omistusten keskikurssi = 700€ / 17,18 = 40,74€

Keskikurssi lasketaan jakamalla sijoitussumma rahasto-osuuksien määrällä, jolloin tulokseksi muodostuu 40,74€. Tämä luku on lisätty alla olevaan kuvaajaan vaakasuorana viivana:

 
Huomataan, että noin puolet ostoista ovat viivan yläpuolella ja puolet alapuolella. Näin on saatu hyödynnettyä rahasto-osuuden arvon tippuminen helmi-maaliskuussa. Kun rahasto-osuuden markkina-arvo on kaikkien ostokertojen jälkeen viivan yläpuolella, sijoitus on kokonaisuutena voitolla ja kun taas ollaan viivan alapuolella, ollaan tappiolla.

Tehdään tarkistus, miltä rahasto-osuuksien tuotto näyttää 7.8.2020. Tuolloin yhden rahasto-osuuden markkina-arvo oli 44,24€, joten ollaan selvästi viivan yläpuolella, joka ennakoisi sijoituksien olevan voitolla:

sijoitettu sijoitusten markkina-arvo voitto tuotto%
700,0 € 760,2 € 60,2 € 8,6 %

Sijoitettu 700 euroa on nyt markkina-arvoltaan 760,2 euroa (44,24€*17,18). Eli sijoitukset ovat 60,2€ voitolla ja tuottoprosentiksi muodostuu 8,6%.

Pörssiromahduksesta huolimatta Leenan sijoitukset ovat kokonaisuutena selvästi voitolla, koska hän jatkoi säännöllistä sijoittamista markkinatilanteesta riippumatta. Vaikka ensimmäiset ostot osuivatkin melkein huipulle ennen romahdusta, seuraavien kuukausien halvemmat ostot paikkasivat tilannetta hyvin. 

EDIT: alkuperäisessä postauksessa vertailin kuukausisäästämistä kertasijoitukseen kyseisellä ajanjaksolla, mutta kommenttien perusteella päädyin poistamaan kertasijoitusvertailun väärinkäsitysten välttämiseksi.


Huomautus

Esimerkissä on tarkoituksella haettu tilanne, jossa sijoitukset aloitetaan juuri ennen pörssiromahdusta. Tarkoituksena on havainnollistaa, miten kuukausisijoittajan keskikurssi muodostuu. Huippuja ja pohjia kukaan tuskin pystyy ennustamaan. 

EDIT: Kuten AP:n kommentissa mainitaan, tutkimusten mukaan kertasijoittaminen johtaa keskimäärin parempaan lopputulokseen kuin sijoitusten ajallinen hajauttaminen. Pääsuunta pörssissä on pitkällä aikavälillä ylöspäin. Nousumarkkinassa kertasijoittaja saa rahasto-osuudet halvemmalla kuin kuukausittain nouseviin kursseihin ostava ajallinen hajauttaja.


Omat fiilikset

Minulle tämän esimerkin laatiminen ja laskeminen oli opettavainen juttu. Se vahvisti uskoani kuukausisäästämiseen epävarmoina aikoina. Ja koska en osaa markkinoiden tulevaisuutta ollenkaan ennakoida, niin säännölliset kuukausittaiset sijoitukset tuntuvat turvallisimmalta vaihtoehdolta itselleni. Haluan pitää sijoittamisen säännöllisenä rutiinina elämässäni. Nukun paremmin, kun siirrän säästöjäni pikku hiljaa sijoituksiin suurten kertasummien sijaan, vaikka tuoton suhteen lopputulos näin luultavasti onkin heikompi.

Saitko sinä esimerkistä uutta pohdittavaa?

4 kommenttia:

  1. Hei,

    Jostain satuin eksymään blogiisi ja luin postauksesi. Kivoja laskelmia, mutta ne ovat väärin. "kuukausittain sijoittava saa selkeää etua niihin nähden, jotka ovat tehneet vain kertasijoituksen lähellä huippulukemia ennen markkinaromahdusta." Tuo pitää kyllä paikkansa lauseena, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kukaan ei tiedä missä ovat huiput.

    Jos sinulla on vaikka 100k perintö niin kertasijoitus on aina matemaattisesti kannattavampaa markkinoille kuin ajallisesti hajauttaa. (https://www.doughroller.net/investing/dollar-cost-averaging-versus-lump-sum-investing/)

    Kuukausisijoittaminen tietysti myös järkevää, mitä enemmän rahaa markkinoilla ja mitä nopeammin sen parempi tulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos asiantuntevasta kommentista! Sait minut pohtimaan tekstiä ja laskuja toiselta kantilta. Olet oikeassa, että alkuperäisestä tekstistä voi liian helposti saada väärän mielikuvan ajallisen hajauttamisen ja kertasijoituksen kannattavuudesta. Tarkoituksena oli esitellä näitten eroa vain spesifissä, hypoteettisessa tilanteessa, jossa sijoittaminen aloitetaan juuri ennen markkinaromahdusta. Ei yleistää muihin tilanteisiin, mutta ymmärrän että tekstin muotoilu saattoi toisenlaisen kuvan antaa. Tarkoituksena oli keskittyä riskin välttelyyn tuottovertailun sijaan, mutta asiaa olisi pitänyt muotoilla eri tavoin.

      Päädyin väärinkäsitysten välttämiseksi poistamaan kertasijoitusvertailun ja keskittymään tekstissä pelkkään kuukausisijoittamiseen. Laita ihmeessä kommenttia, jos löydät virheitä jäljelle jääneistä laskuista. Jos oikein ymmärsin, niin kommenttisi virheellisistä laskuista liittyi siihen, että vertailun lopputuloksessa kuukausisäästäminen näytti kertasijoitusta kannattavammalta? Mikä ei yleistyksenä pidä paikkaansa, päti vain tässä tarkoituksella rakennetussa esimerkissä.

      Poista
  2. Juu, oli aika hakemalla haettu paikka, että kuukausisijoittaminen näytti paremmalta. Kaikki tilastot saa näyttään hyvältä kun näyttää oikeita kohtia :). Kiva, että vastasit. Kaikki me täällä ollaan oppimassa. Pitää laittaa blogi seurantaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näinhän se on! Selkeästi alkuperäinen postaus ajautui sivuraiteille, koska ei ollut mitään tarkoitusta luoda mielikuvaa, joka esimerkiksi sinulle tekstistä muodostui. Innostuin numeroiden pyörittämisestä niin, etten malttanut ajatella asiaa ihan loppuun asti :D Kiitos rakentavasta kritiikistä ja mielenkiintoisesta keskustelusta! Ja tervetuloa seurailemaan jatkossakin :)

      Poista

Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Arvostan jokaista kommenttia paljon ja normaalitilanteessa pyrinkin vastaamaan niihin vuorokauden sisällä.

You can write also in English.