sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Lukuja rahastojeni takaa

Tällä kertaa ajattelin käydä kootusti läpi sijoitussalkkuni rahastoihin liittyviä lukuja. Pääsemme sukeltamaan niin rahastojen tuottohistoriaan, vastuullisuuteen, sisältöön kuin kuluihinkin. 

Aktiivisia rahastojani lukuunottamatta olen erikseen kunkin rahaston osalta tutkinut näitä tekijöitä rahastotarkasteluteksteissäni, jotka löydät kootusti täältä.

 

Tiedot on poimittu 11.4.2021 ja lähteinä on käytetty Nordnetia sekä Morningstaria.


Rahastojen kehitys ja tuotot

Aluksi tarkastellaan, miltä rahastojen tuottohistoria näyttää. Kyseessä on nyt rahastojen yleinen tuotto, ei kehitys omassa sijoitussalkussani. 

Tuotot ovat euromääräisinä ja esitettynä eri ajanjaksoilla: alkuvuonna (11.4. asti), sekä viimeisen vuoden ja kolmen sekä viiden vuoden aikana:

 
 

Taulukko on järjestetty viiden vuoden tuoton mukaan. SPP Global on ollut euromääräisenä tarjolla vasta reilun vuoden, joten pidemmän aikavälin tuottohistoria siltä vielä puuttuu.

Teknologiarahasto erottuu tuottojen puolesta edukseen pitkällä aikavälillä. Samoin Spiltan Aktiefond Investmentbolag on mukana kärkikaksikossa. Ylipäätään sanoisin, että viimeisen viiden vuoden aikana hyviä tuottoja on saanut joka puolelta, koska esimerkiksi kaikkien omien rahastojeni tuotto viiden vuoden ajalta on yli 70 %. 

Lyhyemmällä aikavälillä on varsin paljon heittoa siinä, mikä maantieteellinen alue tai toimiala kulloinkin tuottaa parhaiten. Itse pyrin rahastoja vertaillessa keskittymään pitkän aikavälin tuottoihin, eli näistä tiedoista viiden vuoden tuottoon tai pidempäänkin, jos sellainen on saatavissa.


Juoksevat kulut

Rahastojen vuosittaisten juoksevien kulujen suhteen sijoituksissani on suurta hajontaa riippuen, onko kyseessä passiivinen vai aktiivinen rahasto:


Norjan ja Suomen indeksirahastoilla ei ole juoksevia kuluja ollenkaan. Muut passiiviset rahastoni asettuvat 0,18 - 0,31 % haarukkaan kuluiltaan. 

Toisesta ääripäästä löytyvät aktiiviset terveydenhuolto- sekä teknologiarahastoni, joissa kulut lähentelevät pahimmillaan 2 prosenttia. Mutta toisaalta teknologiarahaston kuluille koen myös saaneeni vastinetta, koska rahasto on myös tarjonnut parhaimmat tuotot toistaiseksi.

 

Vastuullisuus ja Morningstar -tähdet

Seuraavaan taulukkoon olen kerännyt rahastojen Morningstarilta saamat ratingit sekä vastuullisuusarvosanat:

Ratingit arvioivat rahastoja suhteessa saman kategorian muihin rahastoihin. Näiden osalta viisi rahastoani on saanut korkeimman arvosanan ja kolmella on kolme tähteä. SPP:n rahastolta arvio puuttuu, koska sillä ei ole kolmen vuoden historiaa takanaan.

Sen verran olen rahastoja valitessani kiinnittänyt huomiota Morningstar -ratingiin, etten ole valinnut sijoituskohteita, joilla se on alle kolme.

Vastuullisuuden osalta hajontaa löytyy paljon: Suomen indeksirahasto ja Spiltanin rahasto ovat saaneet parhaan arvion, kun taas Norjan indeksirahasto löytyy toisesta ääripäästä huonoimmalla mahdollisella arvosanalla.

Kuten rahastoistakin huomaan, niin en ole toistaiseksi erityisemmin keskittynyt sijoituskohteiden vastuullisuuteen. Tämä voi kyllä olla asia, jolle annan jatkossa suuremman painoarvon.


Rahastojen sisältö

Kurkataanpa sitten vielä hieman rahastojen sisältöön. Käsittelyyn otetaan rahastojen osakesijoitusten määrä sekä suurin omistus ja toimiala:


Osakeomistukset

Paljonko rahastoilla on eri osakeomistuksia, eli miten hajautettuja ne ovat?

Ylivoimaisesti eniten omistuksia löytyy kehittyvien maiden ETF:stä, reilu 2 800. Myös molemmat maailmarahastoni löytyvät listan kärjestä. 

Toisessa päässä Norjan ja Suomen rahastot sijoittavat vain 25 eri osakkeeseen, toki markkina-alueetkin ovat varsin pienet. 

Spiltanin rahasto sijoittaa vain 17 eri osakkeeseen, mutta koska sijoituskohteet ovat pääasiassa sijoitusyhtiöitä, niin todellisuudessa välillisiä sijoituskohteita on paljon enemmän. Olen avannut asiaa enemmän täällä.


Suurin sektori

Toimialojen suurin painotus kullekin rahastolle löytyy seuraavasta taulukosta:

Varsin teknologiapainoitteiselta näyttää lista: viidellä eri rahastolla se on suurin toimiala. Suomen ja Spiltanin rahastoissa rahoituspalvelut nousevat esiin ja Norjan rahastossa puolestaan energiasektori.


Suurin omistus

Rahastojen suurimpien omistuksien lista näyttää seuraavalta:

Apple on maailmarahastojen sekä USA- ja teknologian rahastojen suurimpana sijoituksena. Muuten kohde vaihtelee: Suomi -rahastossa se on esimerkiksi Nordea ja Norja -rahastossa Equinor.


Varsin mielenkiintoista oli tehdä vertailua rahastoista tähän tapaan kerättynä taulukoihin. Vastuullisuuspuoli oli se asia, joka itselle eniten osui silmään. Samoin en ole tainnut aiemmin vertailla, kuinka hajautettuja rahastoni osakeomistuksien suhteen ovatkaan. Muuten pitkälti asiat olivat itselle jo tuttuja, eikä varsinaisia yllätyksiä tullut.

Oletko sinä tehnyt yhteenvetoa sijoituksistasi?

 

10 kommenttia:

  1. Hei!
    Ei varsinaisesti liity tähän tekstiin, mutta ajattelin että uudesta postauksesta löytää kommentin paremmin :) löysin vasta blogiisi, ja vaikuttaa mielenkiintoiselta aloittelevan rahastosijoittajan näkökulmasta. En huomannut ainakaan tuolla avainsanoissa veroja, niin esittäisin postaustoiveen rahastojen verotuksesta, lähinnä miten se toimii siinä vaiheessa jos rahasto-osuudet haluaa myydä ja ottaa rahat ulos, ja erityisesti ulkomaisten rahastojen kohdalla. Yritin hiljattain selvittää asiaa mutta oli aika vaikeaselkoista minun sijoitussanasto-osaamisellani :D Tai jos olet jo kirjoittanut aiheesta, niin linkki olisi kiva :)

    -saya

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mukava kun olet löytänyt blogin pariin ja laitoit kommenttia :) Kiitos postaustoiveesta, varmasti voin jossain vaiheessa kirjoitella, miten voitolla olevia rahasto-osuuksia verotetaan myydessä.

      En olekaan aiemmin tainnut kirjoittaa mitään verotukseen liittyen blogissa. Johtuu varmasti pitkälti siitä, etten ole kahden vuoden sijoitusmatkan aikana myynyt vielä mitään rahasto-omistuksia, joten käytännön kokemusta ei itseltäkään toistaiseksi löydy. Eli vaatii hieman syvempää perehtymistä aiheeseen itseltäkin, että uskallan siitä kirjoittaa :) Laitan toiveen ylös ja pyrin lähikuukausina palaamaan asiaan.

      Poista
  2. Hei Helmi.
    Oikein upeasti on rahastojesi kehitys mennyt, puksustaa ja nakuttaa vakuuttavasti kuin Mummon singeri.
    Onnet ja mukavaa kevättä.
    -Gotler-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Tässä tekstissä esitetyt tuottoluvut eivät ole omia rahastotuottojani, vaan taulukko kuvaa, millaista arvonnousua rahastoista on saanut tähän asti jos on tietyillä ajanhetkillä niihin sijoittanut rahaa.

      Mutta kieltämättä motivoivaa huomata, millaisia tuottoja on voinut esimerkiksi viiden vuoden pitkäjänteisellä indeksisijoittamisella saada. Itsellä sijoitustaustaa on tosiaan vasta kahden vuoden ajalta.

      Mukavaa kevättä myös sinulle!

      Poista
  3. Kiitos paljon kun kerroit kokemuksistasi indeksisijoittajana. Ysätäväni ovat kannustaneet minua aloittamaan ja lopulta viimeinen tarvittava puhti löytyi blogisi kautta. Salkkuni koko tulee olemaan sama kuin sinun nyt joten samassa veneessä ollaan siinä suhteessa. Nyt toivon vaan, etten sijoita huonoon aikaan, monien osakkeiden ollessa record high. Koitan mennä markkinoille ajallisesti hajauttaen 3:ssa osassa per kohde. Handelsbanken USA indeksi (aloitan myöhemmin tässä kuussa jahka olen aikani tarkkaillut S&P 500 VIX:ä) ja Spiltan Aktiefond Investmentbolag (saman tien aloittaen) saivat blogisi kautta hyvää näkökulmaa. Maantieteellisesti olen noiden jälkeen aika rajoitetusti hajauttanut (USA+Ruotsi), mutta kk-sijoituksilla voi sitten paikata tuota myöhemmin.

    Hemuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Onnittelut hienosta päätöksestä aloittaa sijoittaminen :) Muistan itsekin vielä hyvin parin vuoden takaisen jännityksen ja jahkailun ennen ensimmäisten rahasto-ostojen tekoa. Mahtavaa, että olet blogini kautta saanut lopullisen sysäyksen asiaan. Itsellä taisi "Sijoittajaksi 7 päivässä" -kirja olla se, joka vihdoin sai tarttumaan toimeen.

      Itse koen, että aina on hyvä aika aloittaa. Kukaan ei pysty tulevaa ennustamaan, joten siksi sitä ei kannata liikaa pohtiakaan. Ajallisella hajauttamisella saa mukavasti mielenrauhaa, jos pörssiheilahtelut mietityttävät. Itse olen yrittänyt ajatella, että pörssiromahdukset etenkin sijoitusuran alkupuolella ovat vain hyvä asia, koska saa mahdollisuuden ostaa rahastoja tavallaan alennusmyynnistä. Ja samalla oppii paljon omasta käyttäytymisestään, miten sitten oikeasti pystyy toimimaan kun pörsseissä mennään alaspäin. Näitä romahduksia nimittäin varmasti pitkän aikavälin sijoittajan matkaan mahtuu.

      Olen kokenut onnistumisen kannalta tärkeänä, että löytää sen itselle sopivan sijoitustyylin ja tekee sijoitussuunnitelman, jota pyrkii parhaansa mukaan noudattamaan tapahtui markkinoilla mitä tahansa. Minä esimerkiksi sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin maailmanlaajuisesti hajauttaen vuosikymmenien tähtäimellä ja lähtökohtaisesti en myy mitään pois, vaan sijoitan joka kuukausi lisää. Tavallaan simppeli suunnitelma, mutta suurin haaste onkin sitoutua toteuttamaan sitä pitkäjänteisesti markkinatilanteista riippumatta. Etenkin, jos seuraa sijoittamiseen ja markkinoihin liittyviä otsikoita, niin helposti tulee olo että koko ajan pitäisi tehdä muutoksia salkkuun ja reagoida tilanteisiin. Tylsä passiivinen indeksisijoittaminen ei ole yhtä myyvää otsikoissa.

      Tsemppiä matkaan ja kiitos kun jaoit tarinasi! Handelsbankenin USA indeksi tuo jo itsestään sen verran hyvää hajautusta, että hyvä tuolta pohjalta on lähteä liikkeelle. Voi sitten tosiaan matkan varrella katsoa, mitä lisää haluaa mukaan.

      Poista
    2. Kiitos tsemppauksesta! Viimeksi pohdin sijoittamisen aloitusta 3/2020, eli juuri oikeaan aikaan romahduksen kantilta. Laitoinkin suuren potin Fortumin osakkeisiin osakesäästötilin kautta ja nyt tuotto% olisi varmaanjotain +40% jos en olisi hannaroinut silloin ja vetänyt kaiken pois. Mutta tuo olikin kyllä väärä tapa aloittaa, hajauttaminen on tärkeää. Lisäksi tuli ostettua silloin auto, joten kaikkea ei olisi voinutkaan pitää siellä Fortumissa muutenkaan. Ainakin opin itsestäni tuon hätäilypuolen heti alkuun.

      Hemuli

      Poista
    3. Joo, varmasti on ollut opettavainen aloitus sinulla viime keväänä. Tuskin olisi oma pääkään kestänyt tuota tilannetta. Mutta nyt sitten vaan valmiimpana uuteen alkuun.

      Rahastoista olen siinä mielessä tykännyt kovasti, että se hajautus eri yritysten välille tulee siinä samalla ihan itsestään. Ja ulkomaille sijoittaminen käy myös helposti. Sijoitusten osalta olen ottanut sen linjan, että sijoitan vain rahaa jota en lähtökohtaisesti tule tarvitsemaan pitkiin aikoihin. Lähivuosina tarvittavat säästöt sitten erikseen sijoitusten ulkopuolella. Saavat sijoitukset kasvaa rauhassa ja pääsee vähemmällä stressillä laskuaikoina kun tietää, että on aikaa odotella kurssien paluuta kasvu-uralle. Mitäänhän sitä ei ole menettänyt vaikka sijoitukset olisivat miinuksella, jos tappiollisia omistuksia ei myy pois. Ja indeksirahastojen kohdalla minulla on suuri luottamus, että nousu pitkällä aikavälillä jatkuu. Lyhyellä aikavälillä voi tapahtua ihan mitä vaan.

      Poista
  4. Kiitos blogistasi! Sujuvaa, helppolukuista tekstiä tälläiselle sijoitusnoviisittarelle. Verotuksesta itsekin lukisin mielelläni jossain vaiheessa, vaikka myynnit ei tulekaan itselle ajankohtaiseksi varmaan vuosiin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos mukavista sanoistasi :) Ihana kuulla, että koet blogin helppolukuiseksi. Sitä olen nimittäin pyrkinyt tavoittelemaankin. Rahastojen verotukseen palaan varmasti oman postauksen muodossa, koska toiveita siitä on tullut. Ja itsekin oppii aina paljon, kun tutkii asioita kirjoittamista varten. Minulla on ensimmäiset myynnit vielä tekemättä, joten verojutut ovat siinä mielessäkin jääneet paitsioon kun ei ole tarvinnut itseä varten asioita kunnolla selvitellä.

      Poista

Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Arvostan jokaista kommenttia paljon ja normaalitilanteessa pyrinkin vastaamaan niihin vuorokauden sisällä.

You can write also in English.