Sijoitukset tarkastelussa: Nordnet Indeksfond Norge

Jatketaan sijoituskohteitteni tarkastelua Nordnet Indeksfond Norge -rahaston osalta. Aiemmin rahasto tunnettiin Norjan Superrahastona. 

 

Kyseinen rahasto on salkussani pienenä lisämausteena reilun 3 prosentin osuudella salkkuni markkina-arvosta.

Lähteinä on käytetty Nordnettia, Morningstaria sekä Öhman Fonderia, ja tiedot on päivitetty 5.7.2021. 

 

Huom. ajan myötä tiedot ja rahaston sijoitukset voivat muuttua, joten tarkista aina itse ajantasaiset tiedot.

Yleistiedot

 

Vuonna 2014 perustettu rahasto on Nordnetin sisäänheittotuotteita. Rahasto on vuosittaisten juoksevien kulujen osalta kuluton. Rahaston valuuttana on Norjan kruunu, ja siksi Nordnet perii rahaston osto- ja myyntitoimeksiantojen yhteydessä 0,25 % valuutanvaihtokulun. Rahastotoimeksiannot tehdään aina euromääräisinä, eikä valuutanvaihtoa ole mahdollista hoitaa itse. 

 

Rahasto on passiivinen indeksirahasto, joka sijoittaa Norjassa listattujen yritysten osakkeisiin seuraamalla Oslon pörssin OBX-indeksiä. Indeksi pitää sisällään 25 pörssin eniten vaihdettua osaketta. Osingot sijoitetaan uudelleen rahastoon, eli kyseessä on kasvuosuus.

Morninstarin arvioissa rahasto ei juuri loista: se saa keskitasoisen 3 tähden arvioinnin menestyksestä suhteessa muihin saman kategorian rahastoihin. Vastuullisuusarvosana on heikko 1/5 ja tätä pyrin selvittämään lisää, kun käymme rahaston sijoituksia läpi.

Kehitys

Valuuttakurssien vaihtelut tuovat selkeän eroa rahaston kehityksen tarkasteluun riippuen siitä, käytetäänkö euromääräisiä vai Norjan kruunuissa olevia arvoja. Otin mukaan viimeisen viiden vuoden kehityskuvaajat niin kruunu- kuin euromääräisinäkin:

Öhman Fonderista poimittu kuvaaja Norjan kruunuissa:

5 vuoden kehitys kruunuissa +82 %

Nordnetista poimittu kuvaaja euroissa:

5 vuoden kehitys euroissa +66 %

Kuvaajat näyttävät toki suhteellisen samanlaisilta, mutta viiden vuoden tuotoissa on eroa: euroissa rahasto on tuottanut 66 %, kun taas Norjan kruunuissa tuotto nousee 82 prosenttiin. 

 

Syynä tähän on ymmärtääkseni Norjan kruunun heikkeneminen suhteessa euroon. Etenkin maaliskuussa 2020 öljyn hinnan romahtaessa kruunu heikkeni hurjasti euroon nähden. Pikkuhiljaa on palailtu takaisin lähemmäs aiempia lukemia. Valuuttakurssien kehitystä tutkin Kauppalehden kuvaajasta.

Havainnollistetaan valuuttakurssien vaikutusta esimerkillä:

Kun Norjan kruunu heikkeni suhteessa euroon, niin yksi kruunu vastasi aiempia vuosia pienempää euromäärää. Esimerkiksi 26.10.2020 yksi Norjan kruunu vastasi 0,0914 euroa, kun kaksi vuotta aiemmin yksi kruunu oli vastannut noin 0,10495 euroa. Ero näyttää pieneltä näin, mutta kun puhutaan esimerkiksi yhdestä kokonaisesta rahasto-osuudesta, se alkaa näkyä jo selvemmin.

Yhden rahasto-osuuden markkina-arvo oli 23.10.2020 päivä 129,84 NOK. Tämä tarkoitti euroissa sillä hetkellä n. 11,87 €, mutta kaksi vuotta aiemmin sama kruunumäärä olisi ollut n. 13,63 €. Rahaston tuotto euroissa on siis tippunut suhteessa kruunuissa olevaa tuottoon sitä mukaan, kun kruunu on heikentynyt suhteessa euroon. Monimutkaisia pyörittelyitä nämä valuuttakurssiasiat!

Tänä vuonna rahasto on euroissa tuottanut 2.7.2021 mennessä 20 %. Alle keräsin vielä sen vuosituotot euroissa viimeiseltä muutamalta vuodelta:

 

Omistukset

Rahasto sijoittaa 25 eri osakkeeseen. Kahdeksan suurimman omistuksen osuus rahastopääomasta on 63 prosenttia. 

 

Nämä top 8 yritykset ovat:

Yritykset ovat ainakin itselleni suht tuntemattomia, joten teen pienen esittelyn niistä. Aloitetaan kolmesta suurimmasta: 

• Equinor on kansainvälinen energiayhtiö, joka toimii pääasiassa öljy- ja kaasualalla. Yhtiön osuus rahaston pääomasta on 16 %, joten osakkeen kehityksellä on suuri vaikutus rahaston kehitykseen. Öljy- ja kaasualan suuri rooli näkyy myös rahaston heikossa vastuullisuusarvosanassa.
  

• DNB taas on Norjan suurin finanssialan yritys. Nimi on lyhenne Den Norske Bank:sta. 
  

• Telenor on kansainvälinen televiestintäalan yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaissa sekä Aasiassa. Suomalaisille yritys voi olla tuttu teleoperaattori DNA:n ostajana. DNA kuuluu siis nykyään Telenorin konserniin.

Joukkoon kuuluu myös elintarvikealan yrityksiä: 

• Mowi on yksi maailman suurimmista mereneläviä elintarvikkeiksi tuottavista yrityksistä. Sen pääalaa on kalankasvatus, etenkin lohen osalta. 
  

• Myös Orkla tunnetaan Suomessa elintarvikkeisiin liittyen. Itselleni tuli yllätyksenä, että Orkla on todellisuudessa monialayhtiö, joka tuottaa brändättyjä kuluttajatuotteita, alumiinituotteita ja sillä on myös sijoitustoimintaa. Orklan tunnettuja brändejä ovat: Grandiosa, Abba, Risifrutti, Panda, Felix, Jordan-hampaidenpesutuotteet, Kotipizza ja Taffel.
  

Muut:

• Kemikaaliteollisuutta joukossa edustaa Yara International, joka valmistaa pääasiassa lannoitteita.
  

• Tomra Systems toimii kierrätys- ja lajittelualalla, ja yritys valmistaa muun muassa pullonpalautusautomaatteja. 
  

• Norsk Hydro on maailman suurimpia alumiiniyhtiöitä. Yhtiö toimii lisäksi uusiutuvan energian alalla painottuen vesivoimaloihin.

 

Yritystietojen lähteenä on käytetty Wikipediaa. 

Sektorit

Rahaston omistukset jakautuvat sektoreittain seuraavasti:

Energia nousee rahaston suurimmaksi toimialaksi 22 prosentin osuudellaan. Norjassa öljyalalla on suuri rooli. Jo pelkkä Equinor on rahastossa 16 % painolla.  

 

Rahoituspalvelut on rahaston sektoreista toiseksi suurin.

 

Defensiiviset kulutushyödykkeet on sektoreista kolmanneksi suurin 19 % osuudella. Siihen kuuluvat esimerkiksi edellä luetellut elintarvikealan yritykset Orkla, Mowi ja Bakkafrost. 

Itselläni huomio kiinnittyy, että rahaston omistukset painottuvat selkeästi tietyille aloille ja moni ala loistaa poissaolollaan. Terveydenhuoltoa ja syklistä kulutusta ei esimerkiksi löydy listalta ollenkaan.

Miksi sijoitan kyseiseen rahastoon?

Norjan indeksirahasto houkutti minua kuluttomuudellaan ja halusin Suomen indeksirahaston lisäksi hajautusta hieman erilaisille aloille Pohjoismaiden osalta. Alun perin rahaston rooli salkussani oli hieman suurempi, mutta nyt se pyörii 3 - 4 prosentin paikkeilla sijoituksistani. 

 

Aiemmin en ymmärtänyt, että rahaston kehitys riippuu varsin paljon öljyn hinnan kehityksestä, ja Norjan kruunun valuuttakurssin muutos suhteessa euroon vielä vahvistaa vaikutusta. Öljyn hinnan laskeminen nimittäin yleensä heikentää Norjan kruunua suhteessa euroon. Tästä syystä en halua salkkuni kehityksen riippuvan liikaa Norjan indeksirahastosta. Pienenä lisämausteena se toimii minulle hyvin.

Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa kirjoituksistani:

Miksi sijoittaa indeksirahastoon?

Nordnetin indeksirahastovalikoima tarkastelussa

Esittelyssä Nordnetin Tanska -indeksirahasto 

Sijoitukset tarkastelussa: Nordnet Indeksirahasto Suomi

Lisää rahasto- ja ETF-tarkasteluja löydät Rahastotarkastelut -sivultani. 

Miksi sijoittaa indeksirahastoon?

Tässä postauksessa selvitetään, mitä indeksirahastot ovat ja miksi itse pidän niitä hyvinä sijoituskohteina. Indeksirahastoilla tarkoitan osakkeisiin sijoittavia, passiivisesti indeksiä seuraavia rahastoja. Oma sijoittamiseni pohjautuu indeksirahastoihin ja ETF:iin. ETF:iin tutustuminen jätetään myöhemmälle ja keskitytään nyt vain perinteisiin rahastoihin.

Muistathan, että jokainen tekee itse omat sijoituspäätöksensä ja suosittelen opiskelemaan perusasioita ennen sijoittamisen aloittamista.

Mikä on indeksirahasto?

Wikipedia määrittelee indeksirahaston seuraavasti:

"Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi."

Indeksirahastolla ei siis ole kovapalkkaista salkunhoitajaa pohtimassa seuraavia siirtoja, vaan rahasto toimii passiivisesti seuraamalla vain vertailuindeksin muutoksia. Eli jos yritys tippuu pois indeksistä, rahasto myy tämän yrityksen osakkeet pois. Ja toisaalta, jos indeksiin lisätään uusi yritys, myös rahasto lisää yrityksen osakkeita omistuksiinsa. Usein näkee MSCI:n indeksejä ulkomaille sijoittavien rahastojen vertailuindekseinä.

Esimerkiksi Nordnet Indeksirahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä, joka sisältää Helsingin pörssin 25 vaihtetuinta osaketta. Näiden joukkoon kuuluvat mm. Kone, Neste, Nordea ja Fortum. Kyseinen indeksirahasto siis pitää sisällään näiden 25 yhtiön osakkeita ja rahaston arvo kehittyy yritysjoukon kurssikehityksen sekä tuoton mukaan.

Miksi indeksirahastot ovat minulle hyvä sijoituskohde?

Sijoittaminen onnistuu pienillä kertasummilla

Indeksirahastoihin sijoittaminen ei vaadi suuria kertasummia, vaan minimiosto on yleensä 10-15 euroa. Pienillä summilla pääsee siis alkuun. Sijoittaminen suoriin osakkeisiin on harvoin mielekästä pienillä kertasummilla kaupankäyntikulujen takia. Samoin ETF:iin sijoittaminen pienillä summilla vaikeutui Nordnetin ilmaisen kuukausisäästön päättyessä.

Ei tarvitse valita yksittäisiä yrityksiä

Indeksirahastoon sijoittavan ei tarvitse osata tulkita yrityksen tilinpäätös- ja tunnuslukuja, eikä pohtia millaiset sen tulevaisuuden näkymät ovat. Muutaman perusperiaatteen oppimisen lisäksi tarvitsee vain valita maantieteelliset alueet, mille haluaa sijoittaa. Koen, että indeksisijoittaminen on paljon matalamman kynnyksen sijoittamista kuin suora osakesijoittaminen. Toki ymmärrän, että monelle juuri yritysten tutkiminen on koko homman suola. Itse olen sen verran turvallisuushakuinen, etten uskalla laittaa rahojani yksittäisten yritysvalintojeni varaan. Epäonnistuminen pelottaa liikaa. 

Pienet kulut

Indeksirahastojen vuosittaiset juoksevat kulut ovat yleensä maltilliset ja selkeästi aktiivisia rahastoja halvemmat. Indeksirahastoilla ei ole aktiivista salkunhoitajaa ja hoitokulut rahastoyhtiön puolesta jäävät pieniksi. Siksi kulut asiakkaillekin ovat pienemmät. Rahastojen hallinnointipalkkiot veloitetaan automaattisesti rahaston arvosta, joten kuluja ei konkreettisesti hahmota matkan varrella. Niillä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus sijoittamisen lopputulokseen etenkin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Handelsbanken tarjoaa USA:n ja Euroopan indeksirahastoja 0,2% vuosittaisilla juoksevilla kuluilla, kun taas aktiivisesta OP-Amerikka -rahastosta joutuu maksamaan 1,46% juoksevia kuluja. Tiedot poimittu 7.6.2020.

Voittavat usein aktiiviset rahastot

Indeksisijoittaja saa aina markkinatuoton vähennettynä pienillä kuluilla, eikä sijoittajalla ole riskiä huonosta salkunhoitajasta. Aktiiviset rahastot lähtevät jo korkeampien kulujensa puolesta takamatkalta indeksirahastoihin nähden. Salkunhoitajan pitäisi pystyä saamaan rahastolle vielä markkinatuottoa huomattavasti korkeampi tuotto, jotta sijoittajalle jäisi käteen indeksirahastoa parempi lopputulos kulujen jälkeen. Harva salkunhoitaja tähän pystyy toistuvasti pitkällä aikavälillä. Marko Erolan Paras sijoitus -kirjan mukaan keskimäärin vain 8 aktiivista rahastoa sadasta voittaa vertailuindeksinsä kymmenen tai sitä useamman vuoden aikavälillä.

Hyvä hajautus pienilläkin sijoitussummilla

Indeksirahastoilla saa hyvän hajautuksen tietyn alueen yrityksiin. Rahastot voivat sisältää muutamasta kymmenestä useaan sataan eri yrityksen osakkeita. Sijoittajalla ei ole todellista riskiä menettää kaikkia rahojaan, koska se vaatisi kaikkien rahaston omistamien yritysten konkurssiin menoa. Pienillä sijoitussummilla ei yleensä pysty ostokulujen takia hajauttamaan kovinkaan moneen eri yritykseen, jos ostaa suoria osakkeita. Rahastojen avulla hyvän yrityskohtaisen hajautuksen voi saada pienilläkin sijoitussummilla.

Ulkomaisten yritysten omistajaksi ilman kynnystä

Ulkomaisten yritysten osakkeiden ostamiseen saattaa liittyä korkeampi kynnys kuin kotimaisiin osakkeisiin. Tietoa on haettava englanniksi, osake voi olla noteerattu eri valuutassa ja verotusasiat voivat mietityttää. Indeksirahastoilla esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittaminen tapahtuu aivan yhtä helposti kuin Suomeenkin. Maailmanlaajuinen hajautus omistuksissa on paljon helpompi toteuttaa rahastoilla kuin suorilla osakeostoilla.

Sijoittamisen automatisointi helppoa: ajallista hajautusta kuukausittaisilla ostoilla

Useat välittäjät ja pankit tarjoavat indeksirahastoille automaattista kuukausisäästämismahdollisuutta. Rahat voi siirtää palveluun toistuvalla tilisiirrolla ja rahasto-ostot toteutuvat halutulla summalla itse valitsemana päivänä joka kuukausi. Oman pankin ollessa kyseessä homma on vieläkin simppelimpää, kun rahoja ei tarvitse siirtää. Indeksisijoittaminen ei siis vaadi juuri aikaa ja seurantaa, kun homman pystyy halutessaan automatisoimaan. Säännöllisillä kuukausittaisilla rahasto-ostoilla saa sijoittamiseen ajallista hajautusta, kun ostoja tulee tehtyä riippumatta markkinatilanteesta. Välillä rahasto-osuuksien hinta voi olla huipussaan tai toisella hetkellä vuoden alimmilla tasoillaan.  

Kasvuosuudet sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen

Indeksirahastot ovat pääasiassa osingot uudelleen sijoittavia kasvuosuuksia, mutta joillakin tarjoajilla on vaihtoehtona myös osingot ulos sijoittajalle maksavia tuotto-osuuksia. Itse suosin kasvuosuuksia, joilla korkoa korolle -ilmiö pysyy yllä ilman omia toimenpiteitä, koska osingot sijoitetaan rahastoyhtiön toimesta heti uudelleen. Tuotto-osuuksille maksettava tuotto, eli kertyneet osingot ovat pääomaveronalaista tuloa, joten osa tuotosta häviää jo veroihin vaikka sijoittaja muuten sijoittaisikin tuoton takaisin markkinoille. Kasvuosuuden omistajilla tuotot pysyvät rahaston sisällä kasvamassa, kunnes osuudet lopulta myydään ja verotus tapahtuu vasta tuolloin.

Indeksirahaston heikkouksia

Ei kaupankäyntiä pörssissä

Rahastojen heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei indeksirahastoilla voi käydä reaaliaikaista kauppaa pörssissä. Rahasto-osuuden arvo lasketaan yleensä vain kerran päivässä pörssipäivinä. Rahasto-osuuksien oston ja myynnin toteutumisessa voi kestää useita päiviä. Ainakaan Nordnetillä ei voi tietää kaikkien rahastojen osalta, minkä päivän kurssiin toimeksiannot lopulta toteutuvat. Pitkäaikaiselle perussijoittajalle tällä ei ole mitään merkitystä, mutta ajoittamista rahasto-ostoilla on yleensä vaikeampi harrastaa.

Mahdolliset merkintä- ja lunastuskulut

Osalla palveluntarjoajista veloitetaan vuosittaisten hallinnointikulujen lisäksi erikseen prosenttipohjainen kulu rahasto-osuudesta ostosta ja myynnistä. Nordnetissa merkinnät ja lunastukset ovat kuluttomia, mutta esimerkiksi Osuuspankki perii indeksirahastojen toimeksiannoista 0,06 - 0,15% palkkion (tieto haettu 7.6.2020).

Altistuminen markkinariskille

Vaikka indeksirahastoilla saa helposti yrityskohtaista hajautusta salkkuun, niin indeksisijoittaminen ei ole immuunia koko markkinan suunnan muutoksille. Arvonvaihtelu voi olla yksittäisiä osakkeita lievempää, mutta epävarmuuden vallatessa markkinat rahaston arvo voi tulla alas useita kymmeniä prosentteja. Indeksirahastot eivät siis ole lyhyellä aikavälillä riskittömiä, joten lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin pankkitalletuksissa.

Missä voi sijoittaa indeksirahastoihin?

Suomessa indeksirahastoja tarjoavat ainakin Nordnet, OP, Handelsbanken, Nordea, Seligson ja S-pankki. Alta löydät linkit tarkempiin katsauksiin eri toimijoiden indeksirahastotarjonnasta:

Nordnetin indeksirahastovalikoima

 

Osuuspankin indeksirahastot

 

Seligsonin indeksirahastovalikoima

 

Handelsbankenin indeksirahastot 

 

Nordean indeksirahastovalikoima

 

S-Pankin indeksirahastot