sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Miksi sijoittaa indeksirahastoon?

Tässä postauksessa selvitetään, mitä indeksirahastot ovat ja miksi itse pidän niitä hyvinä sijoituskohteina. Indeksirahastoilla tarkoitan osakkeisiin sijoittavia, passiivisesti indeksiä seuraavia rahastoja. Oma sijoittamiseni pohjautuu indeksirahastoihin ja ETF:iin. ETF:iin tutustuminen jätetään myöhemmälle ja keskitytään nyt vain perinteisiin rahastoihin.

Muistathan, että jokainen tekee itse omat sijoituspäätöksensä ja suosittelen opiskelemaan perusasioita ennen sijoittamisen aloittamista.


Mikä on indeksirahasto?


Wikipedia määrittelee indeksirahaston seuraavasti:
"Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi."
Indeksirahastolla ei siis ole kovapalkkaista salkunhoitajaa pohtimassa seuraavia siirtoja, vaan rahasto toimii passiivisesti seuraamalla vain vertailuindeksin muutoksia. Eli jos yritys tippuu pois indeksistä, rahasto myy tämän yrityksen osakkeet pois. Ja toisaalta, jos indeksiin lisätään uusi yritys, myös rahasto lisää yrityksen osakkeita omistuksiinsa. Usein näkee MSCI:n indeksejä ulkomaille sijoittavien rahastojen vertailuindekseinä.

Esimerkiksi Nordnet Indeksirahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä, joka sisältää Helsingin pörssin 25 vaihtetuinta osaketta. Näiden joukkoon kuuluvat mm. Kone, Neste, Nordea ja Fortum. Kyseinen indeksirahasto siis pitää sisällään näiden 25 yhtiön osakkeita ja rahaston arvo kehittyy yritysjoukon kurssikehityksen sekä tuoton mukaan.


Miksi indeksirahastot ovat minulle hyvä sijoituskohde?


Sijoittaminen onnistuu pienillä kertasummilla

Indeksirahastoihin sijoittaminen ei vaadi suuria kertasummia, vaan minimiosto on yleensä 10-15 euroa. Pienillä summilla pääsee siis alkuun. Sijoittaminen suoriin osakkeisiin on harvoin mielekästä pienillä kertasummilla kaupankäyntikulujen takia. Samoin ETF:iin sijoittaminen pienillä summilla vaikeutui Nordnetin ilmaisen kuukausisäästön päättyessä.

Ei tarvitse valita yksittäisiä yrityksiä

Indeksirahastoon sijoittavan ei tarvitse osata tulkita yrityksen tilinpäätös- ja tunnuslukuja, eikä pohtia millaiset sen tulevaisuuden näkymät ovat. Muutaman perusperiaatteen oppimisen lisäksi tarvitsee vain valita maantieteelliset alueet, mille haluaa sijoittaa. Koen, että indeksisijoittaminen on paljon matalamman kynnyksen sijoittamista kuin suora osakesijoittaminen. Toki ymmärrän, että monelle juuri yritysten tutkiminen on koko homman suola. Itse olen sen verran turvallisuushakuinen, etten uskalla laittaa rahojani yksittäisten yritysvalintojeni varaan. Epäonnistuminen pelottaa liikaa. 

Pienet kulut

Indeksirahastojen vuosittaiset juoksevat kulut ovat yleensä maltilliset ja selkeästi aktiivisia rahastoja halvemmat. Indeksirahastoilla ei ole aktiivista salkunhoitajaa ja hoitokulut rahastoyhtiön puolesta jäävät pieniksi. Siksi kulut asiakkaillekin ovat pienemmät. Rahastojen hallinnointipalkkiot veloitetaan automaattisesti rahaston arvosta, joten kuluja ei konkreettisesti hahmota matkan varrella. Niillä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus sijoittamisen lopputulokseen etenkin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Handelsbanken tarjoaa USA:n ja Euroopan indeksirahastoja 0,2% vuosittaisilla juoksevilla kuluilla, kun taas aktiivisesta OP-Amerikka -rahastosta joutuu maksamaan 1,46% juoksevia kuluja. Tiedot poimittu 7.6.2020.

Voittavat usein aktiiviset rahastot

Indeksisijoittaja saa aina markkinatuoton vähennettynä pienillä kuluilla, eikä sijoittajalla ole riskiä huonosta salkunhoitajasta. Aktiiviset rahastot lähtevät jo korkeampien kulujensa puolesta takamatkalta indeksirahastoihin nähden. Salkunhoitajan pitäisi pystyä saamaan rahastolle vielä markkinatuottoa huomattavasti korkeampi tuotto, jotta sijoittajalle jäisi käteen indeksirahastoa parempi lopputulos kulujen jälkeen. Harva salkunhoitaja tähän pystyy toistuvasti pitkällä aikavälillä. Marko Erolan Paras sijoitus -kirjan mukaan keskimäärin vain 8 aktiivista rahastoa sadasta voittaa vertailuindeksinsä kymmenen tai sitä useamman vuoden aikavälillä.

Hyvä hajautus pienilläkin sijoitussummilla

Indeksirahastoilla saa hyvän hajautuksen tietyn alueen yrityksiin. Rahastot voivat sisältää muutamasta kymmenestä useaan sataan eri yrityksen osakkeita. Sijoittajalla ei ole todellista riskiä menettää kaikkia rahojaan, koska se vaatisi kaikkien rahaston omistamien yritysten konkurssiin menoa. Pienillä sijoitussummilla ei yleensä pysty ostokulujen takia hajauttamaan kovinkaan moneen eri yritykseen, jos ostaa suoria osakkeita. Rahastojen avulla hyvän yrityskohtaisen hajautuksen voi saada pienilläkin sijoitussummilla.

Ulkomaisten yritysten omistajaksi ilman kynnystä

Ulkomaisten yritysten osakkeiden ostamiseen saattaa liittyä korkeampi kynnys kuin kotimaisiin osakkeisiin. Tietoa on haettava englanniksi, osake voi olla noteerattu eri valuutassa ja verotusasiat voivat mietityttää. Indeksirahastoilla esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittaminen tapahtuu aivan yhtä helposti kuin Suomeenkin. Maailmanlaajuinen hajautus omistuksissa on paljon helpompi toteuttaa rahastoilla kuin suorilla osakeostoilla.

Sijoittamisen automatisointi helppoa: ajallista hajautusta kuukausittaisilla ostoilla

Useat välittäjät ja pankit tarjoavat indeksirahastoille automaattista kuukausisäästämismahdollisuutta. Rahat voi siirtää palveluun toistuvalla tilisiirrolla ja rahasto-ostot toteutuvat halutulla summalla itse valitsemana päivänä joka kuukausi. Oman pankin ollessa kyseessä homma on vieläkin simppelimpää, kun rahoja ei tarvitse siirtää. Indeksisijoittaminen ei siis vaadi juuri aikaa ja seurantaa, kun homman pystyy halutessaan automatisoimaan. Säännöllisillä kuukausittaisilla rahasto-ostoilla saa sijoittamiseen ajallista hajautusta, kun ostoja tulee tehtyä riippumatta markkinatilanteesta. Välillä rahasto-osuuksien hinta voi olla huipussaan tai toisella hetkellä vuoden alimmilla tasoillaan.  

Kasvuosuudet sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen

Indeksirahastot ovat pääasiassa osingot uudelleen sijoittavia kasvuosuuksia, mutta joillakin tarjoajilla on vaihtoehtona myös osingot ulos sijoittajalle maksavia tuotto-osuuksia. Itse suosin kasvuosuuksia, joilla korkoa korolle -ilmiö pysyy yllä ilman omia toimenpiteitä, koska osingot sijoitetaan rahastoyhtiön toimesta heti uudelleen. Tuotto-osuuksille maksettava tuotto, eli kertyneet osingot ovat pääomaveronalaista tuloa, joten osa tuotosta häviää jo veroihin vaikka sijoittaja muuten sijoittaisikin tuoton takaisin markkinoille. Kasvuosuuden omistajilla tuotot pysyvät rahaston sisällä kasvamassa, kunnes osuudet lopulta myydään ja verotus tapahtuu vasta tuolloin.


Indeksirahaston heikkouksia


Ei kaupankäyntiä pörssissä

Rahastojen heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei indeksirahastoilla voi käydä reaaliaikaista kauppaa pörssissä. Rahasto-osuuden arvo lasketaan yleensä vain kerran päivässä pörssipäivinä. Rahasto-osuuksien oston ja myynnin toteutumisessa voi kestää useita päiviä. Ainakaan Nordnetillä ei voi tietää kaikkien rahastojen osalta, minkä päivän kurssiin toimeksiannot lopulta toteutuvat. Pitkäaikaiselle perussijoittajalle tällä ei ole mitään merkitystä, mutta ajoittamista rahasto-ostoilla on yleensä vaikeampi harrastaa.

Mahdolliset merkintä- ja lunastuskulut

Osalla palveluntarjoajista veloitetaan vuosittaisten hallinnointikulujen lisäksi erikseen prosenttipohjainen kulu rahasto-osuudesta ostosta ja myynnistä. Nordnetissa merkinnät ja lunastukset ovat kuluttomia, mutta esimerkiksi Osuuspankki perii indeksirahastojen toimeksiannoista 0,06 - 0,15% palkkion (tieto haettu 7.6.2020).

Altistuminen markkinariskille

Vaikka indeksirahastoilla saa helposti yrityskohtaista hajautusta salkkuun, niin indeksisijoittaminen ei ole immuunia koko markkinan suunnan muutoksille. Arvonvaihtelu voi olla yksittäisiä osakkeita lievempää, mutta epävarmuuden vallatessa markkinat rahaston arvo voi tulla alas useita kymmeniä prosentteja. Indeksirahastot eivät siis ole lyhyellä aikavälillä riskittömiä, joten lähivuosina tarvittavat rahat pitäisin pankkitalletuksissa.


Missä voi sijoittaa indeksirahastoihin?


Suomessa indeksirahastoja tarjoavat ainakin Nordnet, OP, Handelsbanken, Nordea, Seligson ja S-pankki. Alta löydät linkit tarkempiin katsauksiin eri toimijoiden indeksirahastotarjonnasta:

 
 
 
 
 
 

3 kommenttia:

  1. Tää oli hyvä erittely, kiitos. Noilla pankeilla on omia etuja omille asiakkailleen. Ainakin OP:ssa on omistajajäsenille ilmaiset merkintä- ja lunastuskulut määrätyissä rahastoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että tykkäsit! Totta, että eri asiakasryhmille voi olla erilaisia etuja tarjolla. OP:n sivujen kautta ymmärsin, että osa rahastoista tosiaan on omistaja-asiakkaille kuluttomia merkintä- ja lunastuspalkkioiden osalta, mutta OP-Indeksirahastot on rajattu edun ulkopuolelle. Näistä kyseiset kulut peritään ymmärtääkseni kaikilta.

      Poista
    2. Hei kiva olitkin tänne vastannut 😃 Laitoin kommenttia tuonne uusimpaan julkaisuun 👍

      Poista

Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Arvostan jokaista kommenttia paljon ja normaalitilanteessa pyrinkin vastaamaan niihin vuorokauden sisällä.

You can write also in English.